Kuka osaisi "puhua" 30 vuotta avaruudessa olleelle ISEE-3 / ICE luotaimelle

Aloittaja Mare Nectaris, 12.02.2014, 20:16:59

« edellinen - seuraava »

Mare Nectaris

Lähtökohta on kuin scifi-elokuvasta: se lähestyy meitä suurella nopeudella, ja sen etäisyys on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa kilometriä. Tiedämme, että meillä olisi mahdollisuus kommunikoida sen kanssa, mutta emme pysty...

Miksi? – Koska olemme tavallaan hukanneet "kielen", jota se ymmärtää. Kyseessä on siis ihmisen tekemä laite: ISEE-3 / ICE –luotain.

Planetary Societyn Emily Lakdawalla kirjoitti blogissaan, miten Goddard Space Flight Center aikoo olla edes yrittämättä kommunikoida luotaimen kanssa, vaikka sen kantoaaltokin on vielä päällä, ja sen tutkimisesta olisi hyötyä avaruustutkimukselle.

Laite on matkannut avaruudessa valtavan pitkän matkan, joten jo pelkästään mahdollisuus päästä tutkimaan sen elektronisia komponentteja ja metallisia osia olisi todella houkutteleva mahdollisuus. NASA on väläyttänyt mahdollisuutta, että satelliitti napattaisiin talteen, tutkittaisiin, ja lahjoitettaisiin Smithsonian Instituutille.

Lakdawalla sai aikaan radioamatöörien vastaliikkeen. Siitä kerrotaan laajasti blogin kommenteissa. – Luotain ymmärtäisi vanhaa IRIG-106 telekommunikaatioprotokollaa, kun uudet satelliitit käyttävät CCSDS-protokollaa. Sen mukana ei kuitenkaan ole mikroprosessoreita vaan sillattavia sekvenssereitä, joten siihen voitaisiin hyvinkin saada yhteys tällä hetkellä noin metrin lautasantennilla. Tarvitsee vain osata IRIG-106 ja tuntea tarvittavien kanavien speksit. - Mukava haaste HAM-yhteisölle!

Kyseessä on siis ISEE-3 / ICE -luotain, joka saapuu Maapallon lähelle elokuun 10. päivänä 2014, 30 vuotta lähtönsä jälkeen. Laitteen kantoaalto on siis edelleen toiminnassa, vaikka laite hylättiin virallisesti 5.5.1997. Vuoden 1999 paikkeilla tehtyjen arvioiden mukaan vielä tuolloin 12 sen 13:sta instrumentistakin on toimintakelpoisia.

Vuonna 1978 Delta-raketilla Cape canaveralista Laukaisualustalta 17B matkaan lähetetty Goddard Space Flight Centerin hallinnoima luotain painaa 479 kg. Se on yksi kolmesta satelliitista, jotka NASA ja ESA suunnittelivat yhdessä yhteistä operointia varten. ESA rakensi satelliittisarjasta toisen.

Ensimmäisenä tehtävänään ja ensimmäistä kertaa avaruustutkimuksen historiassa ISEE-3 – International Sun-Earth Explorer – asettui 20.11.1978 Aurinkoa kiertävälle radalle Lagrangen pisteeseen 1 (L1), 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydelle Maasta. Se synkronoi toimintaansa kahden maata kiertämään jääneen satelliitin kanssa, ja havainnoi mm. ensimmäisenä satelliittina Maata lähestyvää aurinkotuulta ja tutki kosmista säteilyä ja auringon flare-purkauksia.

Vuonna 1981 ISEE-3:n tehtävä saatiin päätökseen, minkä jälkeen saatiin idea ohjata se kulkemaan Maan magnetosfäärin läpi, tavallaan Maan magneettisen "pyrstön" havainnoimiseksi. Samalla se saataisiin oikeaan asemaan, jotta se voisi havainnoida komeetta Giacobini-Zinneriä. Tämä operaatio alkoi 10.7.1982 siirtymisellä magnetosfäärin tarkkailuun. Tämän jälkeen luotain ohitti Kuun peräti viisi kertaa (käyden lähimmillään vain 120 km etäisyydellä Kuusta 22.12.1983), ja siirtyi radalle komeetan kohtaamista varten.

Tässä vaiheessa luotain nimettiin nimellä Internationa Cometary Explorer (ICE). Se pystyi osoittamaan, että teoria "likaisista lumipalloista" on oikea, ja lensi 7862 km etäisyydellä komeetasta 11.9.1985 klo 11.02 UT. Vuonna 1986 maaliskuun 28. päivä ICE lensi vielä komeetta Halleyn ohi sen Auringonpuoleiselta reunalta, ja tuotti tietoa 40,2 miljoonan kilometrin päästä aurinkotuulen "vastakkaisesta" suunnasta.

Vielä vuonna 1991 luotaimen tehtäväksi annettiin tutkia kosmisia säteitä ja Auringon massapurkauksia, hetken aikaa yhteistyössä jopa Ulysses -luotaimen kanssa. Vuonna 1997 koitti lopulta luotaimen hylkäämisen hetki.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Astronautiskelija

The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

Mare Nectaris

Päivitystä tähän asiaan Planetary Societyn Emily Lakdawallan blogissa.

Kantoaalto on tavoitettu, mahdollinen lähetykseen vapaa ja sopiva radioantenni saatu projektiin mukaan, ja vanhaa lähetysjärjestelmää ehkä voidaan simuloida moottorien käyntikäskyn antamiseen software-defined radio (SDR) -systeemillä.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Mare Nectaris

Tähän tarinaan on saatu mielenkiintoinen käänne T+A:n uutisen mukaan.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera