Asteroidi 569 Misa peittää aamuyöllä 10.9.2014 kirkkaan tähden

Aloittaja mattis, 08.09.2014, 18:09:47

« edellinen - seuraava »

mattis

Asteroidi 569 Misa peittää aamuyöllä 10.9.2014 tähden HIP 22792. Tapahtuma näkyy Suomessa klo 5.08.

Peittymisalueen keskiviiva tulee Pohjanmaan rannikolle Kalajoen ja Raahen puolivälissä ja siirtyy sieltä
Taivalkoskelle.

Peittyminen näkyy Euroopassa Pohjois-Irlannissa, Skotlannissa, Etelä-Norjassa, Etelä-Ruotsissa ja Suomessa.
Skotlannissa tähti on 40 asteen korkeudella itäisellä taivaalla. Aurinko on 22 astetta horisontin alapuolella.

Suomessa tähti on 45 asteen korkeudessa kaakkoisella taivaalla. Aurinko on 9 astetta horisontin alapuolella.
Taivalkoskella Aurinko on vielä 7 astetta horisontin alapuolella.

Peittyvä tähti HIP 22792 on Aldebaranin ja beeta Taurin välisen linjan puolivälissä, hieman tämän linjan yläpuolella.
Tähden kirkkaus on 7,6 magnitudia.

Asteroidin 569 Misa kirkkaus on 14,6 magnitudia. Keskiviivalla peittymisen pitäisi kestää 3,6 sekuntia.

Jos oma havaintopaikka on peittymisalueella, peittymistä kannattaa havaita, parhaiten videokameralla.

Kirjoitin tapahtumasta Zeniittiin. Siinä oli tarkoitus olla taulukko peittymisalueen keskiviivan kulusta.
Jostain syystä taulukko sisälsi muuta tietoa.

Keskiviivan pituus- ja leveysasteet sekä peittymisen ajankohta.

Pituus    Leveys               Kello

24          64 26 45            05.08.00
25          64 39 02            05.08.02
26          64 50 57            05.08.05
27          64 02 33            05.08.08
28          65 13 48            05.08.11

Tapahtumasta löytyy lisää tietoa etsintäkarttoineen osoitteista:

call4obs.iota-es.de

asteroidoccultation.com/2014_09/0910_569_32967.htm

Saatavilla on etsintäkarttoja hyvin suuresta yleiskartasta puolen asteen levyiseen hyvinkin himmeitä
tähtiä sisältävään karttaan


Havainnoista ja niiden yrityksistä on hyvä kertoa Taivaanvahdissa.


    Matti Suhonen

hm

#1
Läheskään joka vuosi ei Suomen alueella satu pimennyksiä, jotka näkyisivät jo pienelläkin kiikarilla. Hankalasta kellonajasta huolimatta ehdottomasti katsomisen arvoinen sattumus, jota en valitettavasti itse pääse havaitsemaan. Tästä oli myös viimeisimmässä Zeniitissä: https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2014/08/04/asteroidi-569-misa-peittaa-tahden/

Ensiksi kannattaa hyvissä ajoin huolella opetella tunnistamaan tähti. Sitten kello tarkasti aikaan. Mahdollisesti havaitun hetkellisen pimentymisen kestoa voi arvioida sekunteja mielessään lukemalla tai jalkaa ripeästi (presto) polkien.

Kaukoputken omistajan kannattaa myös yrittää tapahtuman kuvaamista. Peittyvän tähden kirkkauden johdosta kuvaamiseen riittää jo pienikin kaukoputki tai teleobjektiivi. Kuvattaessa pidetään kuvaussysteemi paikallaan ja annetaan peittyvän tähden lipua näkökentän poikki.  Kuvauspaikan sijainnista riippuen tulee tällöin tähden piirtämään juovaan muutaman - muutaman kymmenen pikselin mittainen katko, josta pimennyksen kesto voidaan määrittää tunnettaessa objektiivin polttoväli. Tein muutama yö sitten pienen kokeen ja kuvasin metrin polttovälisen maksutov-objektiivin läpi Seulasten suuntaan minuutin verran. Valotuksen puolivälissä otin knallin päästäni ja pidin sitä objektiivin edessä muutaman sekunnin ajan. Kuva: http://www.teknofokus.fi/tmp2014/Occutest.jpg Tässä kuvassa näkyy valojuovan katkos hyvin vielä kahdeksannen magnitudin tähdissä. Kuvaa otettaessa kannattaa pyrkiä siihen, että pimennys tapahtuisi kutakuinkin keskellä ruutua ja valotuksen puoliväliä.

Kuvaustapahtumaa kannattaa valmistella huolella, sillä seuraava vastaava tilaisuus saattaa tulla vasta vuosien kuluttua. Ja todellakin, havainnot Taivaanvahtiin! Tällaisia pimennyksiä ei Suomessa ole aiemmin juuri havaittu, jos lainkaan.

Hannu Määttänen

jmantyla

Taitaisi parhaiten onnistua kuvaaminen Pentaxin oGps1 Astrotracerilla K-5 -runkoon kiinnitettynä. Se antaa sekunnilleen tarkan ajan myös videon kuvaamisessa.
Voinhan tuota yrittää, mutta sääennuste on huono. Maikkari lupaa Kangasalle pilvistä ja vesisadetta. Lisäksi Kangasalan Sahalahti näyttäisi olevan liian etelässä (61.281 N).

Jorma M.