PLATO paljastaa kiviset eksoplaneetat

[Mare Nectaris]

Euroopan Avaruusjärjestö ESAn Science Policy Committee on valinnut Planetary Transists and Oscillations (PLATO) –satelliitin kolmanneksi Cosmic Vision Programme –sarjassa toteutettavaksi hankkeeksi. PLATOn päätehtävä on etsiä kivisiä eksoplaneettoja emotähtiensä elämänvyöhykkeeltä (alueelta, jolla voi esiintyä nestemäistä vettä).

Seuraavien kahden vuoden aikana jäsenvaltiot ottavat hankkeeseen kantaa, ja lopullisen vihreän valon jälkeen satelliitin laukaisun on määrä toteutua Sojuz-raketilla 2024. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes miljardi euroa. Ennen PLATOa ESAn on tarkoitus toteuttaa Aurinkoa tutkiva Solar Orbiter (2017) ja pimeää ainetta tutkiva Euclid (2020).

PLATO tutkii lähimmät ja kirkkaimmat tähdet n. puolen taivaankannen alueelta. Se tarkastelee tähtien kirkkausmuutoksia löytääkseen eksoplaneettoja. Satelliitti tutkii astroseismografisesti ne tähdet, joiden ympäriltä se löytää elämänvyöhykkeeltä pieniä kiviplaneettoja. Platon tieteellistä konsortiota johtaa tri Don Pollaccio Warwickin yliopistosta Englannista, ja satelliittihankkeesta vastaa saksalainen tri Heike Rauer.

PLATO käyttää havainnointiin satelliittiin asennettuja 34 teleskooppia. Niiden kaappaamat fotonit tallettuvat 136:een CCD-kameraan. Kameroiden yhteispinta-ala on lähes neliömetri ja niissä on yhteensä 2,5 miljardia pikseliä. Kamerat valmistaa englantilainen e2v Chelmsfordista Essexistä.

Vuonna 2024 pitäisi Chilessä toimia myös eurooppalainen E-ELT eli Extremely Large Telescope, jonka pääpeilin halkaisija on n. 39 m. Sen on määrä tutkia Platon löytämien kiviplaneettojen kaasukehiä.

Asiasta uutisoi BBC.