Kuvanvakaaja tähtikuvauksessa

[jmantyla]

Digijärkkärit ovat mainioita tähtikuvauksessa isojen ccd-kennojensa takia.  Tulee korkealaatuisia kuvia.
Toisaalta kennoa ei jäähdytetä, kuten varsinaisissa tähtikameroissa, joten lämpimillä ilmoilla eteen tulee kohinaongelma.

Kaikessa tähtikuvauksessa ongelmana on silti jalustan tukevuus.

Useissa uusissa digijärkkäreissä on kuvanvakaaja, mm. Pentax K110, jonka runko maksaa vain 700€. Kuvanvakaajan tarkoituksena on vähentää kuvaustapahtumassa tärinää, ccd-kenno siis liikkuu tärinän mukana ja ottaa sen huomioon.  Pikseli -lehden nettisivu kertoo: "[Kuvanvakaajassa on] liikkeentunnistin. Kun tunnistin havaitsee liikettä valotusaikana, se ohjaa joko objektiivissa olevaa kääntyvää linssiä tai liikuttaa kennoa siten, että liike kompensoituu."
Voisiko kuvanvakaajasta olla hyötyä tähtikuvauksessa pitkillä valotusajoilla?  Vai toimiiko tämä apparaatti vain lyhyillä valotusajoilla, esim. 1/30 - 1/5 s. jolloin ihmisen käsi alkaa jo hieman heilua?  Onko kokemuksia kuvanvakaajasta tähtikuvauksessa?

JM
Kangasala

[Uppo]

Digijärkkärit ovat mainioita tähtikuvauksessa isojen ccd-kennojensa takia.  Tulee korkealaatuisia kuvia.

Ei se nyt automaattisesti noin mene. Siirryin itse juuri modatusta toucasta Nikonin järkkäriin, ei laatu vielä ainakaan hirveästi ole parantunut, mukavuus ehkä eniten. Enkä tuota toucamia aio unohtaa, on sillekin vielä kohteita. Tästähän voisi taas vääntää asiaa tai hieman vierestä niinkuin tämäkin :)

Vanhalla foorumilla taisi tästäkin olla jo jotain.. ? ei nyt vaan muista ja omakohtaisia kokemuksia moisista ole. Epäilen kuitenkin olisiko hirveästi hyötyä, ainakin akkuja söisi kamera ahnaammin.

[Timo-Pekka Metsälä]

Epäilen, että noiden digikameroiden kuvanvakaajista ei paljoa ole hyötyä tähtikuvaamisessa niiden toimintaperiaatteesta johtuen. Nehän siis tunnistavat kameran heilumisen tai tärinän ja heiluttavat jotakin kameran osaa (linssiä, kennoa tai kuvaa kennossa) vastakkaiseen suuntaan. Jos ajatellaan tähtikuvausta, niin ongelmia on oikeastaan kaksi: jalustan seurannan virheet sekä ilmakehän pyörteilystä johtuva kuvan heiluminen. Kumpaankaan tuollainen kameran tärinän tunnistukseen perustuva menetelmä ei auta.

Tähtikuvaukseen on saatavilla oikeastaan vain kaksi harrastajille soveltuvaa "kuvanvakaajaa": SBIGin AO-7 sekä Starlight-Xpressin SXV-AO. Molemmat ovat oikeastaan supernopeita autoguidereita, jotka optiikkaa keikuttamalla pitävät kuvan kennolla paikallaan.

t. Timo-Pekka

[Timo-Pekka Metsälä]

Ei se nyt automaattisesti noin mene.

Ei niin, kuvaajan taidot vaikuttavat asiaan myös.

[Tikkis]

Epäilen, että noiden digikameroiden kuvanvakaajista ei paljoa ole hyötyä tähtikuvaamisessa niiden toimintaperiaatteesta johtuen. Nehän siis tunnistavat kameran heilumisen tai tärinän ja heiluttavat jotakin kameran osaa (linssiä, kennoa tai kuvaa kennossa) vastakkaiseen suuntaan. Jos ajatellaan tähtikuvausta, niin ongelmia on oikeastaan kaksi: jalustan seurannan virheet sekä ilmakehän pyörteilystä johtuva kuvan heiluminen. Kumpaankaan tuollainen kameran tärinän tunnistukseen perustuva menetelmä ei auta.

Omat monikymmenvuotiset kokemukseni valokuvausalalta antavat ymmärtää että parhaimmastakaan kuvanvakamisesta ei juurikaan ole käyttöä kun kamera on kiinnitetty jalustaan tai sen tapaiseen härveliin. Jotkut kuvanvakainlaitteiden ja/tai -objektiivien valmistajat jopa kehottavat kytkemään sen pois toiminnasta kun kamera on jalustalla.

Tikkis