Cassiopeia A

Aloittaja Juha-Matti Penttilä, 02.06.2007, 18:35:36

« edellinen - seuraava »

Juha-Matti Penttilä

Cassiopeia A oli minun havaintokohde tähtiharrastuksen jatkokurssilla. Kurssi pidettiin Hankasalmen tähtitornilla, jossa jokainen osallistuja teki havaintoja valitsemastaan kohteesta. Olen nähnyt lehdissä ja netissä vain avaruuskaukoputkien ottamia kuvia, eli tämä saattaisi olla maailman ensimmäinen harrastajan tekemä havainto nuorimmasta supernovajäännöksestä? Cassiopeia A säteilee voimakkaasti radio- ja röntgen aallonpituuksilla, sen takia varmaan kohde ei ole ollut harrastajien suosiossa.



Arto Oksanen kuvasi kohteen puolestani etäkäytöllä koska minulla ei ollut internet yhteyttä asunnollani. Kuvan on käsitellyt Timo-Pekka Metsälä, kiitos hänelle kuvan käsittelystä. No, olen minä käännellyt Timo-Pekan tekemää kuvaa. Itselläni ei ole edes tarvittavaa osaamista näin hienon kuvan tekemiseen. Kohdetta on kuvattu helmikuun 8. ja 21. päivä.

Missä sitten sijaitsee Tycho Brahen näkemä supernova vuodelta 1572, sekin on Kassiopeian tähdistössä? Cassiopeia A:n on luultavasti nähnyt ensimmäisenä englantilainen tähtitieteilijä John Flamsteed vuonna 1680. (lähde: Sky & Telescope March 2007, sivu 31)

Syksyllä suurten dobson kaukoputkien omistajat voisivat kokeilla näkyisikö sumu visuaalisesti. Kohde näkyy kyllä yksittäisessä ccd kuvassa mutta on todella himmeä. Cassiopeia A:ta ei löydy Cartes du Ciel eikä The Sky 6 tähtikarttaohjelmistakaan. Eikä supernovajäänteelle ole mitään ngc, ic tai pgc tunnustakaan.

Teknistä tietoa:
40 cm RCOS kaukoputki, Paramount Me jalusta, SBIG STL-1001E CCD-kamera.

Valotusajat:
8.2.2007: Clear suodatin 10*1 min bin 1*1.
21.2.2007: Clear suodatin 10*1 min bin1*1, Rc 10*2 min, B 5*1 min, V 5*1 min, Ic 8*1min. Rc, B, V ja Ic suodattimet bin 2*2. Yhteensä valotusta on 58 minuuttia.

Juha-Matti Penttilä
EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera

einari

Hieno kuva mielenkiintoisesta kohteesta.

Tästähän on olemassa myös Hubblen ottama zoomattava kuva:
http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2006/30/image/a/format/zoom/
___
Tapio

Never

Lainaus käyttäjältä: juippi84 - 02.06.2007, 18:35:36Eikä supernovajäänteelle ole mitään ngc, ic tai pgc tunnustakaan.

PGC-luettelo koostuu suurimmaksi osaksi galakseista, joten Cas A ei sinne kyllä kuuluisikaan. Kannattaa käyttää nimeä Cassiopeia A tai 3C 461.

Never

Lainaus käyttäjältä: juippi84 - 02.06.2007, 18:35:36
Olen nähnyt lehdissä ja netissä vain avaruuskaukoputkien ottamia kuvia, eli tämä saattaisi olla maailman ensimmäinen harrastajan tekemä havainto nuorimmasta supernovajäännöksestä?

Jos haluaa nähdä ei avaruudesta otetun kuvan niin käy katsomassa Palomar Observatory Sky Survey:n kuvia. Kirkkaudesta päätellen vaikea uskoa että olisi ensimmäinen harrastajan ottama kuva kohteesta, mutta mitä minä nyt mistään tiedän  ;D

kimiza

Näyttää kyllä aika möröltä tuo sumu. :P

Juha-Matti Penttilä

Pitkästä aikaan olen taas päässyt kuvailemaan tähtiä. Valitsin kuvauskohteeksi vaikean Cassiopeia A:n. Kuvasin kohdetta 15. ja 22. helmikuuta 2008. Yhteensä valotusta tuli 239 * 60 sekuntia, herkkyys 1600, 10" Newton, Canon 400D. Lisäksi otin 30 darkkia sekä 20 bias ruutuja. Kuva on osasuurennos, rajaamattomassa kuvassa sumu näkyy aika pienenä.

Parantelen kuvaa ja värejä jos vain jaksan ja on aikaa. Jos on vain mahdollista, niin muutkin voisivat kokeilla sumun kuvaamista CCD kameroilla.

Melkein 4 tunnin valotus näyttää sumusta vain pienen osan, tosin kuun valo on vaalentanut taivasta. Raakakuvat käsittelin DeepSkyStacker 3.1.0 –ohjelmalla, joka käsitteli kuvia noin 10 tuntia (kuvankäsittely vaatii kärsivällisyyttä)! Tahtoo uuden tietokoneen.

Olisi mukava, jos joskus Tähdet ja avaruus lehden Syvä taivas osiossa kerrottaisiin sumusta enemmän.

EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera

Make

Lainaus käyttäjältä: Juha-Matti Penttilä - 26.02.2008, 13:41:30
Pitkästä aikaan olen taas päässyt kuvailemaan tähtiä. Valitsin kuvauskohteeksi vaikean Cassiopeia A:n. Kuvasin kohdetta 15. ja 22. helmikuuta 2008. Yhteensä valotusta tuli 239 * 60 sekuntia, herkkyys 1600, 10" Newton, Canon 400D.

Mahtava määrä osakuvia! Osaan kuvitella koneen olevan lujilla tuollaisen datamäärän kanssa. Hieno kuva :)

Otin muuten myös hiljakkoin 4h 36min valotuksia M51:stä (Canon 350D) ja huomaan kuvastasi saman, mitä omastani: taustataivaasta ja himmeistä sumuista / galaksien osista ei saa isollakaan kuvamäärällä täysin kohinatonta digijärkkärillä. Luulin, että neljä tuntia olisi riittävä määrä, mutta jouduin lopulta käyttämään vielä NeatImagea. En tiedä, onko suorituskyvyssä verrattuna oikeisiin tähtikameroihin kyse enemmän jäähdytyksen puuttumisesta vai 12-bit vastaan 16-bit dynamiikasta.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

Kalendae

Lainaus käyttäjältä: Juha-Matti Penttilä - 02.06.2007, 18:35:36

Missä sitten sijaitsee Tycho Brahen näkemä supernova vuodelta 1572, sekin on Kassiopeian tähdistössä? Cassiopeia A:n on luultavasti nähnyt ensimmäisenä englantilainen tähtitieteilijä John Flamsteed vuonna 1680. (lähde: Sky & Telescope March 2007, sivu 31)


Siitä, näkikö J. Flamsteed Cas A synnyttäneen supernovatäjähdyksen vai ei, on tietääkseni väännetty kättä puolesta ja vastaan. Siitä, koska ko. supernovaräjähdys on itse asiassa tapahtunut, on annettu ainakin kaksi mahdollista vuotta: joidenkin mielestä tähti räjähti vuonna 1680, mutta on myös esitetty vuotta 1667. Tämä varhaisempi vuosi romuttaisi tuon Flamsteed-teorian.

Lisätietoja, kuin myös SN 1572 koordinaatit, löytyy Linnunradan supernovia käsittelevältä sivulta osoitteesta http://greece.yurisnight.net/messier/more/mw_sn.html
Asko Palviainen

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Make - 26.02.2008, 14:00:47
Mahtava määrä osakuvia! Osaan kuvitella koneen olevan lujilla tuollaisen datamäärän kanssa. Hieno kuva :)

Otin muuten myös hiljakkoin 4h 36min valotuksia M51:stä (Canon 350D) ja huomaan kuvastasi saman, mitä omastani: taustataivaasta ja himmeistä sumuista / galaksien osista ei saa isollakaan kuvamäärällä täysin kohinatonta digijärkkärillä. Luulin, että neljä tuntia olisi riittävä määrä, mutta jouduin lopulta käyttämään vielä NeatImagea. En tiedä, onko suorituskyvyssä verrattuna oikeisiin tähtikameroihin kyse enemmän jäähdytyksen puuttumisesta vai 12-bit vastaan 16-bit dynamiikasta.

Täytyy muistaa, että suurikaan määrä huonon signaali-kohina -suhteen omaavia kuvia ei pinottuna tuota hyvää lopputulosta. Kunnon 'tähtikamera' pesee digijärkkärin herkkyydessä (QE) ja kohinan vähäisyydessä. Näin sillä otetut yksittäiset kuvat ovat parempia signaali-kohina -suhteeltaan eli vähemmän kohinaa ja enemmän itse kohdetta.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Vesa Kankare

Ja minuutin osavalotus on himmeälle kohteelle liian vähän. Tuollaista määrää minuutin kuvia ei mielestäni kannata ottaa vaan kasvattaa valotusaikaa vaikka 5minuuttiin jos vaan jalusta antaa myöten. Tulos olisi varmasti parempi. Isolla kuvamäärällä kannattaa varoa saturoitumista ja porrastumista pinoamisessa. Lopputulos kun taivutetaan sisäisistä 32bit laskennasta takaisin 16-bittiseksi tuolla kuvamäärällä voi nimenomaan himmeän pään dynamiikka porrastua. Vaikka digijärkkärillä on vain 12-bit dynamiikka, jo kahdeksan kuvan pinoaminen ylittää 16-bit formaatin ylimmän arvon rajan. Lisää pinotessa tähdistä tulee klönttejä ja tausta kirkastuu ja samalla lyttää dynamiikkaa. Jos sisäisen laskennan jälkeen tulos palautetaan 16-bittiseen esim. skaalaamalla se 16-bit sävyalaan jakamalla, kirkkauserot kärsii. Tämä on paljon helpompaa hallita pienellä kuvamäärällä.

En tiedä miten DS stacker toimii, mutta IRIS ainakin lyttää kuvaa jos pinoaa liikaa. Usein toimin nykyään niin, että pinoan 8 kuvan erissä tällaiset hankalat tapaukset ja sen jälkeen keskiarvoistan nuo 8 kuvan niput. Kaupalliset softat selvinnee näistä huomattavasti paremmin.

CCD:ssä on monia etuja digijärkkäriin nähden. Jäähdytys niistä ehkä tärkein.
Vesku
www.vkastronomy.com

Mikko Päivinen

  Tuota Penttilän kuvaa olisi hauska oikeastaan kokeilla käsitellä Zone metodeilla sekä CCDstack GradXTerminator ym. ohjelmilla ja katsoa mitä siitä sais kun on kerran noin hyvin otettu kalibrointikuvatkin. Toki tuo minuutin osavalotus on lyhyt, mutta siltikin. Ainakin näkis eron onkos niistä maksullisista apuvälineistä mihinkään heh  ;)

Mikko
Kaukoputki: NexStar 11" GPS.
Kamera: SBIG ST-2000XM
Seuranta: SBIG AO-7
Filtterit: L=Baader IR/UVcut RGB suotimet standardit SBIG.
Filtteripyörä: SBIG CFW-8A

Juha-Matti Penttilä

#11
Seuranta ei salli yli minuutin pituisia valotuksia, kun polttovälikin on päälle metrin. Luultavasti on pientä napasuuntausvirhettä.
EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera

Juha-Matti Penttilä

Latasin muutaman kuvan Cassiopeia A:sta Windows Live SkyDrive palveluun, kuvat voi halutessaan imuroida sieltä. Olisi kieltämättä ihan mukava nähdä miten kuva paranee laadukkailla ohjelmilla.

Tiff tiedosto on kooltaan noin 11 Mt. Täyden resoluution rajaamattomassa jpg kuvassa näkyy paljon häiriöitä, olisi niistä eroonkin päässyt, mutta silloin sumua ei olisi enää näkynyt ollenkaan.

http://cid-775bfbba9081dd32.skydrive.live.com/browse.aspx/julkinen
EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera

J-P

Huh, olipas himmeä.
Tässä kuitenkin kahtena versiona.
Isommat kuvat ja tiedot Blogissa:
http://astroanarchy.blogspot.com/

J-P

Juha-Matti Penttilä

Todella komeita kuvia olet saanut J-P. Kun tarpeeksi valottaa näyttäisi supernovajäänteen ympärillä olevan paljon "sumupilviäkin".

Ymmärsinkö oikein, olet ottanut ne kuvat 300 mm teleobjektiivillä? :o Oletko rajannut noita kuvia, kun CasA näkyy siinä suurinpiirtein yhtä isona kuin 16" RC putkellakin?
EQ3 SkyScan jalusta, modattu Canon 550D, SkyLux 70/700
Sky-Watcher Evostar 80ED DS-Pro
Atik 314e mono ccd-kamera