Oman M33-projektini päätös onnistui livahtamaan uusimman T+a:n kansien väliin, joten viivytin hieman foorumipostausta lopullisen kuvankäsittelytuloksen suhteen.
Kokonaisvalotusta sain sittenkin tavoittelemani 20 tuntia. Nyt tosin on itsestäänselvää sanoa, ettei se selvästi riitä mihinkään; erityisesti värikanavilla olisi pitänyt olla sekä pidemmät osavalotukset että enemmän valotuksia. Keskimäärin seeing oli yllättävän hyvä ja tilastointi valotuksista paljasti mediaani-FWHMn olevan alisämplättyä eli reilusti alle 2.5 pikseliä, valotuksia oli kertynyt kappalemääräisesti varsin kohtuullinen määrä ja ditheröintikuvio oli melko tasainen. Kun nuo kolme ehtoa Drizzle-pinoamiselle tulivat täyteen, oli pakko kokeilla saako sillä oikeasti mitään lisää. Muutama epämääräinen suttu erottuikin erillisiksi valopisteiksi, eikä kohinaprofiilikaan muuttunut aivan kauheaksi, joten tulkitsin drizzle-pinoamisen onnistuneen tällä datajoukolla.
LHaRGB-kasaaminen tapahtui PixInsightissa hyödyntäen erityisesti sen pikselimatematiikka-moduulia. Ha-kanavalle ajoin aivan pikkiriikkisen kohinanpoistoa ja tähdenterävöintia (star contour mask + morphological tool), sen jälkeen ynnäsin sen lineaarisiin R ja B kanaviin sigmoid-funktiolla muunnettuna (kullekin kanavalle piti löytää omat kertoimensa, B:ssä kerroin on hyvin pieni). Tein luminanssikuvan kanavien kohinatason mukaan painotetulla keskiarvolla LRGB-kanavista ja lisäsin siihenkin sigmoid-muunnetun Ha-kanavan. Värikuvassa säädin valkotasapainon kuntoon (PI:n epälineaarinen katselumoodi lineaariselle datalla on kyllä mukava), ajoin esim hieman luminanssia voimakkaampaa kohinanpoistoa (varsin kevyttä silti), epä-linearisoin datan (histrogrammi, curves) ja desaturoin taustataivaan värikohinaa. Luminanssissa taas yritin löytää silmää miellyttävän tasapainon ytimen, reuna-alueen ja vety-läiskien välille välttäen kohinanpoistoa muualla kuin taustataivaassa. Vältin turhaa kohinanpoistoa, koska en oikein tykkää (erityisesti anisotrooppisten) kohinanpoistojen tuomista kuvitteellisista yksityiskohdista, ihmissilmä ja aivot on parempi tulkitsemaan kohinaa kuin luulisi. Lopuksi tein lineaarisovituksen värikuvan L-komponentille luminanssikuvan kirkkauteen, sen jälkeen yhdistin luminanssin väriin (CIELab-avaruudessa yhdistettävien krominanssin ja luminanssin tulee täsmätä tilastollisilta ominaisuuksiltaan jos haluaa saada järkevän tuloksen, lineaarisovitus hoitaa vaikean matematiikan automaattisesti) ja lopputulos olikin suunnilleen tallennusta vaille valmis.
Muutaman kerran meinasivat aivot nyrjähtää kun piti ajatella värikuvaa pääasiassa vain värinä eikä kiinnittää liikaa huomiota kirkkauteen (värikuvan kirkkauden pitää lopulta olla tietyiltä ominaisuuksiltaan yhdenmukainen luminanssin kanssa ja niiden yhteensovitus on oma taiteenalansa), lopputulokseen olen vihdoin varsin tyytyväinen:
Messier 33 (lopullinen kuva oli kooltaan 5000x6500, tässä
2000px leveänä)
Vaikka PixInsightia kehunkin, niin kaikille se ei sovellu. Sillä saa toki melko helposti jonkinsorttista tulosta (varisnkin HSt-paletti oli yllättävän helppo), mutta hyvän lopputuloksen saaminen vaatii matematiikkaa, sen soveltamista ja väriavaruuksien ymmärtämistä, ja esim photoshoppaajille PI ei välttämättä tuo yhtään lisää. Itselleni taas MaxIm, Nebulosity ja Gimp -pinoon PI tuo sen puuttuvan lenkin, eikä nyt ole tarvetta Photoshopille. Laitoin myös oman pinoamisalgoritmin kehittämisen toistaiseksi jäihin (vaikka sainkin pari hyvää uutta ideaa) ja siirrän "vapautuneen" ajan AstroTortillan tekemiseen.
-Antti
