Kuussa kirkas välähdys?

[Lauri Kangas]

Kyllähän tuo on levinnyt ainakin neljään pikseliin, mahdollisesti myös muutamaan niitä ympäröiväänkin.

Kannattaa käydä kaikki edelliset kuuvideot läpi ja pinota ne maksimiasetuksella eli kirkkaimmat pikselit säilyttäen. Näkee onko kameralla taipumusta keksiä tuollaista tyhjästä.

Noin muuten näyttää kyllä melko samalta kuin transient lunar eventit yleensä muiden videoissa ovat olleet.

[JVO]

Ja jäisihän siitä useamman framen mittainen jälkihehku.

[Jurassic]

Kiitos kiivasta kannanotosta. Kyllä itsekin taivun enemmän siihen 'kuuma pikseli' tapaukseen. Mutta toisaalta, voittaahan ihmiset lotossakin
Frame/sec oli 14.8 eli ei kovin nopea kaappaus. Tutkin asiaa vielä, kunhan löytyy rutkasti aikaa.
Ajattelin tehdä vaikka GIF- pätkän jos taidot riittävät.

Stay tuned...

[Jurassic]

Ja kraatteri tunnistettu 'isoin' on nimeltään Bullialdus. Läpimitta 60km.

[Lauri Kangas]

Ja jäisihän siitä useamman framen mittainen jälkihehku.

Enpä muista niin tarkkaan, mutta sellainen mielikuva on että näkemäni videot tuikuista olisi hyvin lyhyitä välähdyksiä. Kannattaa verrata varmoihin tapauksiin.

Kuuma pikseli on joka tapauksessa ihan väärä termi tuolle havaitulle ilmiölle, mikä se sitten onkaan.

[Ari Haavisto]

Kyllähän tuo on levinnyt ainakin neljään pikseliin, mahdollisesti myös muutamaan niitä ympäröiväänkin.

Alla kuvat otettu pikaisesti screenshottina

Laskin kanssa mahdollisesti kahdeksan pikseliä, suorakaiteen muotoinen alue, mutta olikos nuo nyt zoomatun kuvan rgb-ruutukaappauksen pikseleitä vai alkuperäisen kuvan pikseleitä?

 Jurassic, millä kameralla muuten oli kuvattu? Oliko mono vai väri? Samoin mahdollinen suodin kiinnostaisi. Jos värikameran yksi pikseli saa osumaa joko valosta tai muusta ja saturoituu, oli sitten Kuusta tai Maasta kotoisin se, niin eikös bayer-algoritmi levitä sitä laskennallisesti myös naapuripikseleille? Monokamera tai debayerointi pois päältä oleva värikamera (meniköhän tuo termi nyt oikein päin?) ei niin tee.

Olisihan tuo hienoa, jos olisi Kuusta lähtöisin tuo. Ja melkein ainahan joku lotossakin voittaa. Itseasiassa olen ihmetellyt ja odotellut miksei näitä ole enemmänkin, kun Kuuta kuitenkin todella runsaasti kuvataan.

[Jurassic]

Tässä on hieman parempi kuva "välähdyksestä"

Tein Gif- animaation, mutta siitä tuli yli 700kt, en tiedä miten sen saisi tähän ujutettua.. Toinen vaihtoehto on että lataan youtubeen..

Kuvauskamerana oli QHY5-mono ja suodattimena Astronomik Planet IR Pro 642BP

Kyllä näyttää siltä että yhdestä "kuumasta pikselistä" ei ole kyseessä..
Tai no en kyllä ole mikään tekniikan ihmelapsi, en kyllä tiedä.

Seuraavaksi Nasaan yhteyttä että ne suuntavat Kuu-satelliitin kuvamaan kyseistä aluetta etsien tuoreita törmäysjälkiä

[Jurassic]

Registaxilla pinottu kuva kyseisestä videosta. Ohjelma ei vissiin huolinut välähdyskohtaa lopulliseen kuvaan. Tai sitten se vaan "peittyi" monien muiden ruutujen alle.

[Jurassic]

Kiitos Ari Haavistolle tarkasta ja uskottavasta analyysista että kyseessä oli hiukkanen,  joka sattui osumaan kameran sensoriin.

Ei muuta kuin jatketaan ahkerasti havaitsemista, sään salliessa tietysti

[Ari Haavisto]

Toki muistetaan, että en ole missään mielessä kameratekniikan, meteoriittitörmäysten tai hiukkasten asiantuntija. Eli varauksella.

Tässä yksi mielenkiintoinen linkki: http://luna.uai.it/index.php/Lunar_Impacts_Research
Tuolla sekä vahvistettuja törmäyksiä, että hiukkasosumien aiheuttamia välähdyksiä. Tuolla muuten mainitaan, että on paljon törmäyksiä joiden välähdyksen kesto on alle 1/10 sekuntia. Tällöin puhuttaneen kuitenkin himmeähköistä törmäyksistä? Hiukan kirkkaammat välähdykset joista löysin tietoa näyttäisivät olevan kestoltaan luokkaa 0,4 sekuntia, näkyen muutamassa ruudussa. Ja valaistuun osaan 1953 tömähtänyt isku 8-10 sekuntia.

Tuon perään tuolla sivulla todetaan, että suurin osa kaikista havaituista välähdyksistä on hiukkasosuman aiheuttamia. Niille tyypillistä on se, että ne ovat hyvin kirkkaita täpliä (tai viivoja) ja näkyvät vain yhdessä ruudussa.

Kun sitten jäin miettimään, että miksi nuo hiukkasjäljet välillä ovat suoria viivoja, välillä kiemurtelevia muhkuroita ja välillä muutaman pikselin kokoisia pisteitä, löysin seuraavan erittäin kiinnostavan julkaisun:
http://www.astronomy.ohio-state.edu/MDM/OSMOS/CCD_CosmicRays_groom.pdf

Tuon mukaan ilmakehään iskevät kosmiset hiukkaset aiheuttavat sekundäärisen myonisuihkun ja kennolle iskevät myonit aiheuttavat noita suoria kirkkaita viivoja, aika pitkiäkin. Sen sijaan venkurat ja pisteet tulevat sitten lähempää: Kameran läheisyydessä oleva betoni, kallio, sora tms. materiaali sisältää luontaisesti Uraania ja Toriumia ja niiden hajoamisen aiheuttama säteily sitten edelleen sirottaa elektroneja, jotka osuvat kennolle. Yksi potentiaalinen lähde oli optiikka itse, esim. BK7 lasin pinnasta lähtevä säteily. Eli kirkkaat, muutaman pikselin kokoiset pistemäiset ja vain yhden framen mittaiset välähdykset tulevat useimmiten jostain kameran lähellä olevasta luonnollisesta säteilylähteestä.

Periaatteessa tästä aiheutuvia ylimääräisiä tähtiä ja venkuroita sekä kosmisen säteilyn viiruja pitäisi näkyä ds-kuvaajilla runsaasti raakavalotuksissa? Mutta hävinnevät käsittelyn & kalibroinnin aikana. Tässä esimerkkiä: http://www.cloudynights.com/index.php?app=core&module=attach&section=attach&attach_rel_module=post&attach_id=493514   Lähde tämä: http://www.cloudynights.com/topic/484486-cosmic-ray-strikes/  Onko meidän kotoisten kuvaajien darkit samannäköisiä?

Tässä vielä lisää linkkejä:
http://www.lunarimpacts.com/lunarimpacts.htm

Toisaalta, 14,8 fps nopeudella tämä Maaliskuun 13, 2008 näkynyt, vahvistettu törmäys, olisi näkynyt vain yhdessä ruudussa (kuvaajan 30fps vauhdilla näkyi kahdessa), ja kirkas pistehän tämäkin on, mutta tämäkin kuvattu yöpuoliskolta pidemmällä valotuksella. Valaistun osan alueella, lyhyemmällä valotuksella, ei olisi näyttänyt kirkkaalta pisteeltä vaan vain pieneltä kirkastumalta?
http://gvarros.com/031308_020421.gif

Leon H Stuartin 1953 tömäys: http://www.thelivingmoon.com/43ancients/02files/Transient_Lunar_Stuart.html

Nasan F.A.Q https://www.nasa.gov/centers/marshall/pdf/166651main_FAQ2.pdf  ja törmäyssivut: https://www.nasa.gov/centers/marshall/news/lunar/

Tuon välähdyshavainnon kuvausaika kannattaa laittaa esille, niin muut kuvaajat voivat tarkistaa josko ovat kuvanneet samaa aluetta samaan aikaan. Jos toinen kuvaaja toisessa paikassa on saanut vastaavan ilmiön näkyviin, se onkin silloin vahvistus ilmiön kuuperäisyydelle.

[Ari Haavisto]

Huomasin juuri yhteensattuman Tämä https://www.youtube.com/watch?v=zCFDkj2JtyA 8 sekuntia hehkunut törmäys 11 Syyskuuta 2013 tömähti Mare Nubiumiin toiselle puolelle Bullialdus-kraatteria kuin missä tuo Jurassicin ilmiö näkyy. Itse asiassa törmäyskohta on samassa kuva-alassa ja etäisyyttä on vain 170km tuohon Jurassicin pisteeseen.

Tuo törmäys jätti myös kraatterin: http://lroc.sese.asu.edu/posts/810  Linkin takana olevalla sivulla tuon monivärisen kartan alareunassa pilkottava iso kraatteri on Bullialdus.

[Pappis]

Tuon mukaan ilmakehään iskevät kosmiset hiukkaset aiheuttavat sekundäärisen myonisuihkun ja kennolle iskevät myonit aiheuttavat noita suoria kirkkaita viivoja, aika pitkiäkin. Sen sijaan venkurat ja pisteet tulevat sitten lähempää: Kameran läheisyydessä oleva betoni, kallio, sora tms. materiaali sisältää luontaisesti Uraania ja Toriumia ja niiden hajoamisen aiheuttama säteily sitten edelleen sirottaa elektroneja, jotka osuvat kennolle. Yksi potentiaalinen lähde oli optiikka itse, esim. BK7 lasin pinnasta lähtevä säteily. Eli kirkkaat, muutaman pikselin kokoiset pistemäiset ja vain yhden framen mittaiset välähdykset tulevat useimmiten jostain kameran lähellä olevasta luonnollisesta säteilylähteestä.

Juuri näihin viittasin omalla tekstilläni.

[Ari Haavisto]

Taisin itse saada nyt saman ilmiön näkyviin Jupiteria kuvatessani. Havaitsin välähdyksen jo läppärin liveruudulta kuvauksen aikana. Onneksi ei osunut Jupiterin kiekon kohdalle, niin ei aiheuttanut sydämen tykytyksiä...

Alla croppi k.o. ruudusta. Välähdys siis vain tässä yhdessä ainoassa framessa.




Alla suurennus pikselitasolle.



Kyseessä siis kennolle osunut hiukkanen, joka lienee lähtöisin kameran läheisyydestä.

[lotari]

Saksalaisharrastajien piireissä puhetta mahdollisesta kuutörmäyksestä kvadrantidien aikaan 3.1.2017 klo 19:18:41 UT (21.18:41 Suomen aikaa?):

http://www.astrode.de/1me3mist.htm

Eihän kukaan täällä sattunut kuvaamaan kuuta tuolloin?