Petavius ja Rimae Petavius

Aloittaja Ari Haavisto, 15.03.2013, 22:49:20

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

Laitetaanpa lisää mahdollisuuksia virtuaalihavainnointiin; Tuon ylempänä olevan 27.12.2015 Petaviuksen raaka-ainevideo kokonaisuudessaan, tosin framerate konvertoitu alas 25fps:aan, eli käytännössä video on hidastus n. 1:4.  Käytännössä katselen videoita läppäriltä livenä aina kuvatessani, joten itseasiassa olen elektroninen visuaalihavaitsija.

Videosta näkee, että keli saa olla hyvinkin poukkoileva, kunhan poukkoilu on isoissa detaljeissa ja läpinäkyvyys hyvä. Mietiskelen, että onkohan aaltoilu ollut tässä lähellä havaitsijaa, eli matalalla, ja lisäksi melko suurta "raekooltaan"? Tai onko aaltoilua usean eri kerroksen sijaan vain lähinnä yhdessä kerroksessa?

https://www.youtube.com/watch?v=WnDpU3bPtyY
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Ari Haavisto

Tässä eiliseltä myös perinteinen Petavius lämpimän kevätillan valoisalta taivaalta. Horisontissa näkyy poikkeuksellisen upeasti Humboldtin reunavalli avaruutta vasten.




Ja oheisen linkin takaa löytyy sitten täysikokoinen versio. SW400P, ASI183MM, ir-long-pass 685nm, ADC korjain, APM 2,7x barlow:
Linkki täysikokoiseen Petaviukseen
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Parallax

CPC1100, ASI224MC, IR-Pass. 19.4.2018 17.45.

Petavius, Langrenus ja vähän muutakin. Komposiitti n. 50000 kuvasta.


Timpe

Upea kuvakollaasi Parallaxilta!
- Timo Inkinen

lapimmies

Uhhautsi,

Hienoja molemmat uudet kuvat.
Minähän tuon "polun" on tehnyt tuohon kraateriin? Ne kuun kääntöpuolella majailevat natsit? 😆
Leikki sikseen, olisiko joku kiven kappale joskus tullut sopivan loivassa kulmassa ja piirtänyt polun? Vauhti on sitten pysähtynyt tuohon keskuskohoumaan?
Paljonkohan on parallaxin kuvassa kuuta pixelin alla? Hehtaari?

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 06.05.2018, 09:33:18
Leikki sikseen, olisiko joku kiven kappale joskus tullut sopivan loivassa kulmassa ja piirtänyt polun? Vauhti on sitten pysähtynyt tuohon keskuskohoumaan?
Ei olisi. Etäisesti tuota Rimae Petaviuksen suurinta rakoa (entiseltä nimeltään Rima Petavius I) muistuttavia uurroksia syntyy törmäysaltaiden heitteleen vaikutuksesta, eli ne ovat periaatteessa rankasti venyneitä sekundäärikraattereita. Näitä näkyy erittäin runsaasti Imbriumin törmäysaltaan ympärillä esim. puolenkuun maissa (googlaa Imbrium sculpture tai katso kuvia Zeniitin suomalaisjutusta), ja tuolla kaakkoiskulman suunnalla Vallis Rheita on todella näyttävä Nectariksen heitteleen synnyttämä laakso. Tarkemmin katsoessa näiden uurrosten morfologia on kuitenkin täysin erilainen esim. Rima Petavius I:n kanssa.

Petavius on erinomainen esimerkki rakopohjaisesta kraatterista. Näiden yleensä mare-alueiden lähellä sijaitsevien kraattereiden pohjia ovat pullistaneet myöhäiset magmaintruusiot (lakkoliitit), ja samalla kraatterien pohja on rakoillut. Rakenteeltaan tuommoiset Rima Petavius I:n kokoiset suuret raot ovat grabeneja (~hautavajoamia; pienemmät eppäilemättä usein myös, mutta niistä suoria todisteita on vaikeampi saada). Varsinaista syytä siihen, miksi Rima Petavius I nyt sattuu olemaan noin iso, ei tiedetä. Hieman enemmän tarinaa rakopohjaisista kraattereista on Humboldtia käsitelleessä Zeniitin jutussa.

Teemu

Oskari

Petaviusta ja Humboldtia neljän ruudun mosaiikissa. Väreilevä keli, mutta jotain sieltä sai suuremmalla suurennoksellakin.

ASI290MM, Astronomik ProPlanet 807 IR-pass filter, 2x Barlow lens, Sky-Watcher Skyliner 350P Flextube.

Oskari Syynimaa

SW 350P GoTo Flextube - Nikon D750 - ASI290MM

kjj

Hienon kolmiulotteinen tuli Humboldtista.

Kuukatti

#38



Kuu keväällä Kuuvuoren yllä kotipihassa kuvaillen. ASI178MC, Celestron 9.25. 29.5.2020.
Jätin kuvaan pitkien valoisten öiden tuntua. Ekalla yrittämällä meni vahingossa väärä kuva tästä isommasta mosaiikista. Korjattu!
Petrus Kurppa

Mikko_L

Hyvä kuva, mutta siinä ei näy Petaviusta.  Iso kraatteri on Langrenus, Petavius olisi siitä etelään ja kuvan ulkopuolella.  Lisäksi vaiheesta päätellen kuva on otettu 26.5.2020 eikä 29.5.

Tämä on hyvä kuun mallinnus josta näkee mitä milloinkin on terminaattorilla: https://svs.gsfc.nasa.gov/4768
Varmaankin 2021 versio tulee, kuten joka vuosi tähänkin asti.

-Mikko

(Ylläpito voinee siirtää Langrenus -ketjuun?)
36/50/76/127/250mm

Kuukatti

Hups! Kiitos Mikko. Meni väärä kuva tähän, Petavius on osana samaa kuvasarjaa. Korjaan tilalle oikean kuvan, jonka alunperin tähän tarkoitin.
Petrus Kurppa

Mikko_L

Iso mosaiikki onkin hieno.  Ilmeisesti kuvaamisen aikana tummuva taivas aiheuttaa noita näkyviä rajoja siihen?

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Kuukatti

Korjasin vielä kertaalleen. En ole vähään aikaan tehnyt Kuu-mosaiikkia ICE:llä, niin unohtui epäsiistien reunojen aiheuttama tummumisero.

Iso-Heikkilän tähtitornin seurantakoneisto liikkuu tähtien tahtiin, joten Kuu-kuviin tuleen reunoihin sellainen suttuinen sahalaita. Sama vika C9.25'n AZ-jalustalla. Jos kuvat syöttää Microsoft Image Composite Editor'ille sellaisenaan, niin voi helposti tulla alkuperäisen mosaiikin kaltaisia sävyeroja. Rajasin sahalaitasutun pois ja latasin uuden kuvan tilalle.
Petrus Kurppa

Mikko_L

Itse olen tehnyt ehkä 2 kuumosaiikkia koskaan, mutta en huomannut mitään näkyviä eroja taustassa kun pidin valotusajan vakiona.  Tosin taustataivaskin oli silloin tummempi.  Käytin ruutujen yhdistämiseen Gimpiä.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 18.07.2018, 14:36:58
Petaviusta ja Humboldtia neljän ruudun mosaiikissa. Väreilevä keli, mutta jotain sieltä sai suuremmalla suurennoksellakin.

ASI290MM, Astronomik ProPlanet 807 IR-pass filter, 2x Barlow lens, Sky-Watcher Skyliner 350P Flextube.



Todettakoon, että tuossa Oskarin upeassa muutaman vuoden takaisessa kuvassa näkyy hienosti myös viimeisin nimetty Kuun kraatteri, Humboldtin takainen Easley. Kirjoittelin siitä vähän enemmän mm. blogiini.

Teemu