Maankaltainen planeetta löytyi!

[Horus]

Muistuttaisin jo tässä vaiheessa, että uskonto ei kuulu tälle foorumille (katso säänöt kohta 1.2.).

[jmantyla]

Wikipediasta löytyy artikkeli aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gliese_581_c
Siinä on aika täydelliset tiedot aiheesta ja myös linkki alkuperäiseen artikkeliin. Minäkin osallistuin hieman artikkelin tekoon.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi

Pari päivää sitten tulleessa Sky & Telescope -lehdessä 7/08 heitetään öljyä laineille: "The Wrong Earth-Like
Planet".
Jutussa siteerataan sveitsiläistä tutkijaa Stephane Urdyä, jonka mukaan Gliese 581c on sittenkin liian kuuma.
Gliese 581d olisi parempi, mutta se on jo elämänvyöhykkeen ulkorajalla...

Jorma M.
Kangasala

[kami]

Hyvässä lykyssä sieltä löytyy jossakin vaiheessa elämää. Ainaskin planeetalla on vettä.

[jaava]

Minusta tuo elämän esiintyminen mittakaavassa, jossa vesi on oleellisessa osassa on _varmaa_: Maailmankaikkeuteen mahtuu niin monia mahdollisuuksia elämälle, ettei sitä voi olla olematta muuallakin, vaikka me/ihmiskunta ei sitä löytäisikään. Kuinka nuo autoketjuuntuvat molekyylit voisivat lakata toimimasta maapallon ulkopuolella.

Mutta miten on sitten mikrokosmoksen ja makrokosmoksen kanssa. Löytyykö niistä elämää.

[tsinapah]

Kun itsellä ei nuo kaavat oikein taivu niin kysyisin, osaako joku sano kuinka paljon suurempi painovoima tuon kokoisella planeetalla on? Miten se käytännössä vaikuttaisi ihmisen liikkumiseen tai tuntuisiko olo raskaammalta? Vai onko kokoero vielä niin pieni ettei huomattavaa eroa ole?

[xepheid]

Kun itsellä ei nuo kaavat oikein taivu niin kysyisin, osaako joku sano kuinka paljon suurempi painovoima tuon kokoisella planeetalla on? Miten se käytännössä vaikuttaisi ihmisen liikkumiseen tai tuntuisiko olo raskaammalta? Vai onko kokoero vielä niin pieni ettei huomattavaa eroa ole?

Sikäli vaikea kysymys, ettei Gl 581 c:n läpimittaa toistaiseksi tunneta. Painovoiman suuruus kappaleen pinnalla kun riippuu sekä kappaleen massasta että sen läpimitasta. Lisäksi massasta tiedetään vain sen alaraja, joka on 5,4 Maan massaa. Jos planeetan ratataso on kovin jyrkässä kulmassa näkösäteestä, se voi olla paljonkin massiivisempi. Jos oletetaan radan olevan satunnaisessa asennossa meihin nähden, todennäköisyys massalle on paljon suurempi tuossa minimimassan lähistöllä. Siksi planeettaa pidetään oletusarvoisesti pienenä. Kovin suuri massa ei voi olla myöskään sen takia, ettei kohde näytä erityisemmin häiritsevän muiden samasta planeettakunnasta tunnettujen planeettojen ratoja.

Koska läpimittaa ei oikeasti tiedetä, se joudutaan arvioimaan sen perusteella, millainen rakenne noin kuuden maapallon massaisella planeetalla luultavasti olisi. Tällainen planeetta on liian pieni kerätäkseen itselleen kaasuvaippaa, joten se ei varmastikaan ole kaasuplaneetta, etenkään kun huomataan sen sijainti lähellä keskustähteään. Vaihtoehdoksi jää tällöin enemmän tai vähemmän kiinteä kappale.

Jos planeetta muodostuu enimmäkseen kivestä metallisella ytimellä (siis kuten vaikkapa Maa), painovoima planeetan pinnalla olisi noin 2,2 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Jos taas planeetta on enimmäkseen vettä tai jäätä, painovoima olisi noin 1,5 kertaa niin suuri kuin Maassa. Ero aiheutuu siitä, että neste/jääplaneetan tiheys on pienempi ja läpimitta suurempi kuin vastaavanmassaisella kivi-rautaplaneetalla. Todellisuus lienee jossain näiden välimaastossa.

Salilla käydessä voi sitten laittaa jalkaprässiin 1,5 - 2,2 kertaa oman painonsa verran rautaa ja kokeilla miten kyykistely tuolla sujuisi  

Toivottavasti tämä valaisi asiaa  


--
Samuli

[Kaizu]

Jos planeetta muodostuu enimmäkseen kivestä metallisella ytimellä (siis kuten vaikkapa Maa), painovoima planeetan pinnalla olisi noin 2,2 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla.

Jos tiheys on sama mutta massa 5 kertainen niin säde on 1.7 kertainen ja gravitaatio 2.9 kertainen

Jos taas planeetta on enimmäkseen vettä tai jäätä, painovoima olisi noin 1,5 kertaa niin suuri kuin Maassa. Ero aiheutuu siitä, että neste/jääplaneetan tiheys on pienempi ja läpimitta suurempi kuin vastaavanmassaisella kivi-rautaplaneetalla. Todellisuus lienee jossain näiden välimaastossa.

Salilla käydessä voi sitten laittaa jalkaprässiin 1,5 - 2,2 kertaa oman painonsa verran rautaa ja kokeilla miten kyykistely tuolla sujuisi  

Minä olen jo aloittanut testaamisen. Lukiolaisena olin saman pituinen kuin nyt mutta painoin vajaa 70 kg ja olin melko ketterä liikkumaan.
Sen jälkeen olen syönyt itsen noin 1.5 kertaiseksi ja ketteryys on vähentynyt samassa suhteessa. Elän siis nyt 5 maapallon massaisen jääplaneetan pinnalla. Jalkakyykkyennätyksen perusteella saattaisin pysyä hetken seisaallani 8 maapallon massaisella kiviplaneetalla mutta kaatuminen olisi kohtalokasta.

Kaizu

[YoKahainen]

Mikä on jalkakyykkyennätyksesi Kaizu?

LKE

[xepheid]

Jos tiheys on sama mutta massa 5 kertainen niin säde on 1.7 kertainen ja gravitaatio 2.9 kertainen

Joo, mutta kun tiheys ei ole sama, koska se kasvaa massan funktiona ;)

Siitä ero tuloksissa. Samalla tiheydellä kuin Maa, tulos olisi tietenkin noin. Planeetan mekaaninen lujuus ei kuitenkaan salli moista ja käytännössä vaikuttaa siltä, että massiivisemmalla planeetalla olisi massiivisempi ydin. Tämä kasvattaa tiheyttä.

Jalkakyykkyennätyksen perusteella saattaisin pysyä hetken seisaallani 8 maapallon massaisella kiviplaneetalla mutta kaatuminen olisi kohtalokasta.

Oman kokemukseni mukaan erot vaihtelevat tuossa pintagravitaatioskaalassa aika henkilökohtaisesti. Siksi ilmaisinkin asian noin :D Eiköhän useimmat kuitenkin huomaisi aika suuren eron Maahan nähden(*).


--
Samuli

(*) Tässä voi sitten saivarrella siitä, tietäisikö planeetalla tallusteleva henkilö tuon taivaallista kokemuksista Maapallolla, mutta se ei enää ole kovin relevanttia...

[Kaizu]

Mikä on jalkakyykkyennätyksesi Kaizu?

LKE

180kg ennen kuin rikoin jalkani, sen jälkeen 135kg. Siinä kohdalla titaanilevyt ja luut joustavat eri tahtia ja se ei tunnu kivalta.

Joo, mutta kun tiheys ei ole sama, koska se kasvaa massan funktiona ;)

Silloinhan säteen pitäisi olla vielä pienempi ja kertoimen suurempi kuin 2.9

Kaizu

[Jarmo]

Salilla käydessä voi sitten laittaa jalkaprässiin 1,5 - 2,2 kertaa oman painonsa verran rautaa ja kokeilla miten kyykistely tuolla sujuisi  

Kyykyssä oleminen ja siitä nouseminen noin parikertaisessa painovoimassa on raskasta mutta ei todellakaan mitenkään mahdotonta - olen kokeillut ;) Enkä usko että jaksaisin nostaa edes sataa kiloa prässissä, sitä kun en ole testannut vuosikausiin. Painan itse ehkä 75.

Täytyy siis saivarrella sen verran että jalkaprässissähän nostetaan koivilla koko painoa. Mutta kehossa painoa on myös jaloissa eli niissä osissa joilla nostetaan ja joita ei tarvitse nostella niin paljon... ennemminkin simuloinnissa jalkaprässiin pitäisi siis ehkä pistää hieman vajaa omien jalkojen paino plus 1.5-2.2 x loppukehon painosta. Ja, vielä saivartelun saivarteluna, jalat toimivat prässissä yleensä n. vaakatasossa joten "lisäpainovoima" vaikuttaa niihin tuolloin aivan eri suuntaan kuin normi-kyykkimisessä satunnaisella eksoplaneetalla. Ja uskoisin että koivet toimivat parhaimmalla hyötysuhteella kun kaksi "toisistaan kauemmas siirrettävää tavaraa" (eli keho ja maanpinta) ovat suoraan jalkojen päällä ja alla. Parempi simulointi olisi siis kyykistellä semmoinen 50 kilon (eli yläkehon painoa vastaava) reppu selässä. Jokainen armeijan käynyt tietää sen onnistuvan ;)

Jarmo

[Kaizu]

Taitaisi siellä Maan kaltaisella planeetalla olla helpompi ruveta hylkeeksi ja totutella vesielämään.

Kaizu