Tilted-Component Telescope (TCT ) designs

[jaava]

Peilikaukopytkityyppi jossa tulevaa valoa ei varjosta (central obstruction area) mikään. Pääpeili kääntää valon sivuun, jossa se joko otetaan okulaariin suoraan tai käännetään sivulle, taakse tai sille välille. Alatyyppejä on muutamia.

Putki ei sovellu ilmeisesti hyvin sarjatuotantoon, joten  ostamalla sen saa omakseen vain hyvin isolla rahalla (luulen).

Kun olen eri kaukoputkiratkaisuja etsiskellyt netistä, tuli tämä jotenkin uutena tuttavuutena esiin. En ole kuullut tämän tyyppisiä myytävän amatööreille, saatika kenenkään omistavan Suomessa. Minusta ratkaisussa kiinnostaa tuo peilikaukoputkista tyypillisen keskustan varjostavan alueen puutuminen ja sitä myöten kontrastin paraneminen. Myöskään värivirheitä ei esiinny puhtaissa  peiliputkissa. Erityisen hyvin nämä putket pärjäävät vertailussa kun halutaan nähdä selvästi matalakontrastisia kohteita kuten planeetat ja kaksoistähdet.

Jos aberraatiot on hallinnassa, putkityyppi päihittänee ominaisuuksissa kaikki muut.

Onkohan kukaan törmännyt näihin ihan nenäkkäin ja päässyt jopa käyttämään?

Muutamia löytämiäni TCT-tyyppejä:

1) The Yolo reflector
Kaksi munkkirinkölöityä peiliä taittaa valon taakse. Putken pituus vastaa vastaavan SCT:n pituutta.

2) The Kutter Schiefspiegler
Kaksi pallopeiliä, kupera ja kovera (kuten Maksutov Cassegrain), taittaa valon taakse.  Putken pituus vastaa vastaavan SCT:n pituutta.

3) The Herschelian
Yhdellä peilillä käännetään valo ja johdetaan se suoraan okulaarille. Kuva on tässä tyypissä kovasti vääristynyt reunoiltaan.

4) Tuntematon tyyppi
Löysin tällaisen, jossa kahdella peilillä (kupera ja kovera) valo heijastetaan kahteen kertaan kummallekin peilille ennen sen osumista okulaarille. Systeemi on siis optisesti nelipeilinen ja siten peilissä syntyvä häviö on myös nelinkertainen.

Onkos tuo kuvan vääristyminen kovinkaan suuri juttu - pääasiahan on että himmeätkin kohteet näkyy.

Jos minä olisin tekemässä itse putkea, niin se olisi joku näistä. 300 - 400mm  pääpeili ja ehkä kaksipeilinen rakenne jottei mitat kasva kovasti. Jos valitsee kaksi pallopeiliä, jotka asennetaan pedille jossa niiden jännitystä voi säätää ainakin manuaalisesti mutta ehkä kaukokäytetynäkin (saada peilille toroidinen muoto), pääsee rakenteeseen jossa tilanteen mukaan voi päättää aberratioiden merkityksen.

JV

PS. Linkki tuollaiseen uuteen konseptiin:

http://bhs.broo.k12.wv.us/homepage/alumni/dstevick/herrig/newtct1.htm

[Wezen]

"Onko kuvan vääristyminen kovinkaan suuri juttu" - luulenpa, että jokainen, joka katselee tähtitaivasta kaukoputken läpi useamman kerran, kysyy melko pian, mikseivät tähdet ole pistemäisiä, jos eivät ole. Kyllä vähänkään kaikkeen vakavampaa havaitsemiseen tarvitaan kaukoputki, jonka optiikka on "diffraktiorajoitteinen" ts. tähdet ovat niin pistemäisiä kuin fysiikan lait antavat myöden ja havaintokeli eli ilmakehän rauhallisuus on se tekijä, joka rajoittaa kuvan laatua.

Muutamia kommentteja TCT- eli vinopeili- eli Schiefspiegler- kaukoputkiin. Enemmän tietoa löytyy netistä ja esim. kirjasta "Telescope optics".

1. Yolo: vähän epäilyttää se, että jos peili taivutetaan metallisen systeemin kanssa pakottamalla, ei se oikein säilytä muotoaan lämpölaajenemisten takia Suomen muuttuvissa lämpötiloissa. Peilin voisi myös kiillottaa samaan muotoon kiillotuksen aikana taivuttamalla. Ei ihan helppo konstruktio siis valmistettavaksi.

2. Kutterin kontruktio on diffraktiorajoitteinen vain pitkillä polttoväleillä: esim. 150 mm aukko vaatii aukkosuhteen f/29. Teleskoopeja on rakennettu lähinnä aukoilla 100-120 mm, kaupallisestikin (Lichtenknecker?). Konstruktio kärsii komasta ja astigmatismista, joita voidaan vähentää lisäämällä kiilamainen linssi systeemiin. Tuollainen 100-120 mm f/25 systeemi pallopeilein voisi olla kokeilun arvoinen, siinä koma ja astigmatismi pysyvät riittävän pieninä diffraktiorajoitteeseen systeemiin. Helppo optiikka ainakin valmistettavaksi ja kuvan laatua voisi sitten verrata vastaavan kokoisiin linssiputkiin. Ei varmaan yhtään pidempi kuin vastaava f/25 SCT  ;).

3. Herschelin konstruktio toimii, jos aukkosuhde on riittävän suuri. Sky&Telescope- lehdessä oli joku vuosi sitten pitkäpolttovälinen tasopeilin avulla taitettu Herschelin-teleskooppi.

4. Useampipeilisiä konstruktioita on paljon, näissä voi jokainen ray-tracingin harrastaja varmaan vieläkin toteuttaa unelman omaa nimeään kantavasta kaukoputkikonstruktiosta. Hannu Määttäsellä ainakin on kolmipeilinen Tri-Schiefspiegler. Näitä nettiä kahlaava löytää isompiakin, ainakin 300-400 mm aukkoisia. Myös Martti Koskimo kirjoitti vuosia sitten omasta konstruktiostaan Tähdet ja Avaruus lehdessä.

Yksinkertaisimpia kuten Yolo tai Kutter en tiedä Suomessa rakennetun, tietääkö joku muu?

"Putki ei ilmeisesti sovellu sarjatuotantoon" - eniten ehkä siksi, että aukkosuhteen tms. takia monetkaan konstruktiot eivät ole yleiskäyttöisiä ja ennen kaikkea eivät muistuta kadunmiehen mielikuvaa kaukoputkesta eli kolmijalalla seisovaa linssiputkea. Liian vähän kysyntää.

[Wezen]

Kaupallisia valmistajia:

AOKswiss             http://www.aokswiss.ch/d/tel/spiegelteleskope/planetenspiegel/uebersicht_planetenteleskope.html
Lichtenknecker     http://www.lo.be/infopage.asp?lang=EN

Lichtenkneckerin sivut tosin ovat keskeneräiset, mutta noita samoja Kutter-konstruktioita sieltä ainakin löytyy.

Kutter ei ole optiikan puolesta vaikea tehdä, mutta mekaniikka pitää kai olla hyvä, koska koman ja astigmatismin saaminen pieneksi edellyttää juuri oikean kollimoinnin.

[Wezen]

Vielä yksi linkki, jonka taulukosta selviää minkälaisia monstereita anastigmaattinen (kaksi pallopeiliä) ja katadioptrinen (kaksi pallopeiliä ja linssi) Kutter-konstrukio oikein ovat:

http://www.talianer.de/xblazar/atm/kutter/kutterdaten.html

[Wezen]

Ja vielä yksi linkki, netistä löytyy katkelma "Telescope optics"-kirjasta, siinä kerrotaan juuri "Schiefpieglereistä" ja toisesta hienosta konstruktiosta nimeltään "Houghton":

http://www.willbell.com/tm/batmj/BATM-1-C01.PDF

[jaava]

Kiitos linkeistä Wezen, luin mielenkiinnolla.

Hämmästyttävää kuinka vähän noista TCT-teleskoopeista kirjoitetaan tai yleensä kuulee.

JV