Sky-Watcher Skyliner 203/1200

[PYRY]

Tässä puolisen vuotta on tullut harrastettua taivaalle pälyilyä välineenä 20x80 kiikari. Jo kauan sitten alkoi tuntumaan että tarvitsisi jotakin järeämpää. Niinpä tilasin nyt pitkän harkinnan jälkeen villenkellosta skywatcher skyliner 203/1200 dobson putken. Siihen sivuun sitten vielä celestronin omni barlowin (2x). Toivottavasti oli hyvä ostos.
Muutama kysymys:
                1. Sanotaan että peiliputkessa kaikki näkyy ylös alaisin, niin jos esim. näkökentän alalaidalla oleva kohde A halutaan keskelle näkökenttää niin täytyykö putkea kääntää tällöin ylöspäin, jotta kohde saadaan keskelle näkökenttää vai käännetäänkö putkea tällöin alaspäin, kuten silmä sanoo?????   
                2. Villenkellosta luvattiin mukaan laadukkaat SP 10 ja 25 okulaarit. Onko SP lyhenne super plösslistä?????

Jos joku voisi hieman valaista asiaa niin olisin hyvin kiitollinen 

[Never]

1. Sanotaan että peiliputkessa kaikki näkyy ylös alaisin, niin jos esim. näkökentän alalaidalla oleva kohde A halutaan keskelle näkökenttää niin täytyykö putkea kääntää tällöin ylöspäin, jotta kohde saadaan keskelle näkökenttää vai käännetäänkö putkea tällöin alaspäin, kuten silmä sanoo?????

Mielestäni jos kohde on alhaalla ni putkea painamalla alaspäin kohde tulee ylös eli keskelle, paitsi jos se on zeniitissä.

2. Villenkellosta luvattiin mukaan laadukkaat SP 10 ja 25 okulaarit. Onko SP lyhenne super plösslistä?????

Uskoisin että näin on. Kaipa nuo ovat astetta parempia okulaareja kuin tavalliset plösslit tms.

[Meade-mad]

Olet tehnyt hyvänperusvalinnan.

Laite on makeimmillaan pienillä suurennuksilla. Silloin sen valonkeruukyky ja jalustan ominaisuudet tulevat parhaiten hyödynnetyiksi. Jos budjettisi sallii niin okulaarivalikoimaa kannattaa ehdottomasto täydentää 2" halkaisijaisella noin 40mm polttovälisellä okulaarilla (suurennus 30*, lähtöpupilli 7mm). Silloin kuva on kirkkaimmillaan ja todellinen näkökenttä laajimmillaan, josta seuraa että laaja-alaiset kohteet ovat parhaimmillaan.

Barlowin käyttö jäänee vähäiseksi koska okulaarivalikoimassa on jo 10mm okulaari (suurennus 120*). Se ollee ehkä käyttökelpoinen 25mm lasin kanssa, jolloin saadaan 12,5mm okulaaria vastaava yhdistelmä (suurennus noin 100*). 10mm okulaarin kanssa suurennus on 240*. Se on aika paljon dobson jalustalle, mutta ollee vielä toimiva, kun keli sallii (lähtöokulaari 0,8mm).

t: JK

[PYRY]

Kiitos vastauksista ja kommenteista :)

Olet tehnyt hyvänperusvalinnan.

Laite on makeimmillaan pienillä suurennuksilla. Silloin sen valonkeruukyky ja jalustan ominaisuudet tulevat parhaiten hyödynnetyiksi. Jos budjettisi sallii niin okulaarivalikoimaa kannattaa ehdottomasto täydentää 2" halkaisijaisella noin 40mm polttovälisellä okulaarilla (suurennus 30*, lähtöpupilli 7mm). Silloin kuva on kirkkaimmillaan ja todellinen näkökenttä laajimmillaan, josta seuraa että laaja-alaiset kohteet ovat parhaimmillaan.

Barlowin käyttö jäänee vähäiseksi koska okulaarivalikoimassa on jo 10mm okulaari (suurennus 120*). Se ollee ehkä käyttökelpoinen 25mm lasin kanssa, jolloin saadaan 12,5mm okulaaria vastaava yhdistelmä (suurennus noin 100*). 10mm okulaarin kanssa suurennus on 240*. Se on aika paljon dobson jalustalle, mutta ollee vielä toimiva, kun keli sallii (lähtöokulaari 0,8mm).

t: JK

Miksi suurennus 240* on paljon?? johtuuko tämä kohteen seurattavuudesta kun dobsonissa ei ole tuota ekvatoriaalista seuranta mahdollisuutta?? ja miten se keli siihen vaikuttaa??

Kiitos jo etukäteen   -PYRY-   

[Never]

Miksi suurennus 240* on paljon?? johtuuko tämä kohteen seurattavuudesta kun dobsonissa ei ole tuota ekvatoriaalista seuranta mahdollisuutta?? ja miten se keli siihen vaikuttaa??

240x on kohtalaisen paljon huonoissa olosuhteissa, mutta ainakin tuo kohteen manuaalinen seuranta pitäisi tuollaisella suurennoksella onnistua vielä varsin hyvin. Hyvällä kelillä voi suurennosta käyttää 2-3 x 240x.

/Jake

[Iiro Sairanen]

Hmm...planeettahavainnoissa keli ja suurennus ovat olennaisessa osassa, samoin kuten putken koko. Omalla TAL-1:llä ei tunnu koskaan olevan niin huonoa keliä, että planeetat eivät näkyisi "hyvin" noin 150 suurennuksella. Sen sijaan 18" dobsonilla on harvoin niin hyvä seeing, että planeetat näkyy edes kohtuullisesti 200 suurennuksella. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä DS-kohteiden kanssa, sillä harvoin on niin huono seeing, että 500 kertaista suurennusta ei voi käyttää. Kovimmassa käytössä ovat 350-450 suurennukset eikä käsin seuraaminen tai seeing tuota ongelmia. Tämän viestin pointti on siis se, että DS-havainnoissa ei oikeastaan seeing ole koskaan rajoittava tekijä suurennuksen käytössä, mutta planeetoissa käytännössä aina (lukuunottamatta pieniä putkia) :) 

[PYRY]

Kiitos ja kumarrus vastauksista!! Nyt ei sitten muuta kun odottelemaan putken tuloa. Villenkellosta tavara loppu ja menee ainaki 3 viikkoa ennen kuin tulee lisää.  :(  Mutta haittaneeko tuo kun ei täällä pohjanmaalla kuitenkaan tähän vuodenaikaan taivas pimene ollenkaan....  ;D