HEQ-5 edistää pätkittäin

[maukkaK]

Tuo nopeutuminen sulkee kaikki mekaaniset viat pois.
Ilman lisäenergiaa nopeutuminen on mahdotonta ( ikiliikkuja!!!).

Sitähän se matovaihteen periodinen virhe juurikin on, että toisinaan kuljetaan hiukan nopeammin ja toisinaan hitaammin, kuin ideaalitilanne edellyttäisi.  Tuossa viimeisessä laittamassasi kuvassa tuo toiseksi kirkkain tähti antaa minulle parhaiten informaatiota.  Siinä kirkastumat ovat juurikin niissä kohdin kun periodinen virhe muuttaa suuntaansa ja silloin tähti pysyy kennolla saman pikselin kohdalla.  Eli siis noi tähtiviirun mutkapaikat ovat kirkkaita.  Kyllä minusta siis mekaniikan virheet ovat kyseessä ja Antti tuossa selvittikin napasuuntauksen virhettä valuman suhteen.

[jaffons]

Millä polttovälillä kuvat otettiin?

[mickut]

Se kirkas tähti oli Mirach ja sen vieressä näköjään ollut tuhnu tosiaankin on NGC 404, tuli vahingossa mukaan.
Taitaa olla sulla hienot vehkeet, kun kaikki tiedot kuvasta sait kaivettua. Ei onnistune käsipelillä!

Käytän astrometry.net:n astrometristä kentänratkojaa, se poistaa arvailun turhankin tehokkaasti. Laitoin liitteksi ratkojan piirtämät hahmotuskuvat, indx -kuvassa punaiset pallot ympäröivät kuvasta löydettyä tähtikandidaatteja, vihreät ympyrät löydetyn kuvakentä tunnettuja tähtien paikkoja ja vihreä nelikulmio on ratkaisuun johtanut tähtinelikkö. Ngc-kuvassa taasen kuvassa olevat NGC kohteet on merkitty kuva-alalle.

Tuo himmeän tähden viivan koukeroisuus kyllä johtuu napasuuntauksen virheestä, mutta probleema onkin
virheellinen seurantanopeus. Jos se olisi kunnossa, viiva olisi muutaman pikselin korkuinen pystyviiva.

Tuolla kennon asennolla jos napasuuntaus olisi kunnossa, tulisi tähdestä vaakaviiva. Jos seuranta todellakin olisi väärällä nopeudella, olisi kyseisellä viivalla mittaa merkittävästi, periodisella virheellä mittaa olisi parisen kymmentä pikseliä. Tuo viiva on vinossa, koska napasuuntaus on pielessä ja kuvakentän kohta taivaan suhteen valuu hitaasti. Viivan pituudesta sekä kuvausajasta voi helposti laskea suuntausvirheen määrän, ja viivan heilahtelusta voi päätellä kuvankäsittelyohjelmallakin periodisen virheen suuruuden piirtämällä pyöreällä sudilla juuri ja juuri peittävän levyisen raidan. Pensselin koosta ja pikseliskaalasta saat karkean arvion periodisen virheen peak-to-peak arvosta, ja jalustasi noin 20" on erinomainen HEQ5:ksi.

Minä tuijottelen sen kirkkaan tähden sakaraa siksi, että siitä voin päätellä, koska seuranta on ollut kohdallaan ja milloin
on ollut virhettä, ja mihin suuntaan.

Kirkkaasta tähdestä ei voi päätellä oikein mitään, koska se on aivan liian iso jo merkittävien virheiden huomaamiseksi. Pitkillä valotuksilla himmeät tähdet kertovatsen mitä et haluaisi tietää.

Millä polttovälillä kuvat otettiin?

Epäilisin että kyseessä on 450D ja 1000mm, niillä saisi aika tarkasti tuon plate-solverin saaman 1.07"/px skaalan.

MOT,
-Antti

Tarkennus pilkkuun tarketuville: tuo peittävä viiru pitää piirtää siis heilahtelun normaalin suuntaiseksi tai vaihtoehtoisesti käyttää vain yksittäistä pallopensselin ympyrää, mikäli valuntakulma ei ole erittäin jyrkkä.

[hoptari]

Sitähän se matovaihteen periodinen virhe juurikin on, että toisinaan kuljetaan hiukan nopeammin ja toisinaan hitaammin, kuin ideaalitilanne edellyttäisi. ,

Mutta kun laite kulkee vain nopeammin, kuin sen tavanomainen nopeus on, joten virhe ei voi olla periodinen. Se ei myöskään voi olla mekaniikasta johtuva,
koska nopeutuminen vaatii systeemin ulkopuolista energiaa. Tietysti on mahdollista muttei todennäköistä, että jalustan tarkoitettu nopeus on liian suuri
ja mekaniikan jäykkyydestä johtuen nopeus ajoittain hidastuu juuri oikeaksi. Pääosan ajasta tapahtuu juuri niin. Tuollainen toiminta voisi olla jaksollista.

Teen seuraavan testin niin, että asetan napasuuntauksen 2-3° sivuun. Tällöin saan kuvaan pystyakselille aika-asteikon ja vaaka-akselille tulee
seurantanopeuden poikkeama oikeasta. Siitä toivon saavani selkeämmän kuvan jalustan toiminnasta, ei tarvitse arvailla kussakin asennossa
kulunutta aikaa tähden kirkkaudesta.

Epäilisin että kyseessä on 450D ja 1000mm, niillä saisi aika tarkasti tuon plate-solverin saaman 1.07"/px skaalan.

Molemmat arvaukset osuivat nappiin!

[mickut]

Mutta kun laite kulkee vain nopeammin, kuin sen tavanomainen nopeus on, joten virhe ei voi olla periodinen. Se ei myöskään voi olla mekaniikasta johtuva,
koska nopeutuminen vaatii systeemin ulkopuolista energiaa. Tietysti on mahdollista muttei todennäköistä, että jalustan tarkoitettu nopeus on liian suuri
ja mekaniikan jäykkyydestä johtuen nopeus ajoittain hidastuu juuri oikeaksi. Pääosan ajasta tapahtuu juuri niin. Tuollainen toiminta voisi olla jaksollista.

Jos _kaikki_ valuma tuossa kuvassa olisi vain ja ainoastaan nopeusvirhettä eikä napasuuntausvirheen aiheuttamaa valumaa, olisi se silti alle 5% eli jalustan elektroniikassa käytetyn kiteen virhemarginaalin sisällä (tässä hintaluokassa ei saa 1% toleranssin elektroniikkaa). Ennemmin keskittyisin turhien mittausten sijaan autoguiderin ja pienen guideputken hankintaan sekä nopean, tarkan napasuuntauksen opetteluun. Periodinen virhe ei johdu mekaniikan jäykkyydestä vaan työstötarkkuudesta. Usean kymmenen kaarisekunnin heittoihin ei tarvita kovin montaa mikrometriä työstöheittoa matoruuvissa ja erittäin tarkat matoruuvit maksavatkin tästä syystä yksistään enemmän kuin koko HEQ5 + sen kantama putki.

Valuman kulmaan kuvassa vaikuttaa suuntausvirheen lisäksi kohteen deklinaatio ja tuolla +35 deklinaatiolla olettaisin saavani suunnilleen tuonsuuntaisen valuman. Taivaannavalla suuntausvirhe näkyisi jo selkeänä kaarena, 24h aikana siitä tulisi ympyrä. Jos kuvaat vain samalla nopeudella liikkuen, et voi päätellä pelkästä kuvasta mitään seurantanopeuden oikeellisuudesta ottamatta huomioon napasuuntausvirhettä, suuntausvirheen kulmaa, kohteen deklinaatiota ja kuvausajankohdan kohteen atsimuuttia.

Lopetan osaltani tähän,
-Antti

[naavis]

Minäkin uskaltaisin nyt muutaman vuoden jalustojen (varsinkin HEQ-5 Pron) kanssa turailleena sanoa, että nyt on ihan oikeasti kyse napasuuntausvirheestä. Tuo himmeissä tähdissä näkyvä pienempi erisuuntainen heiluminen taas on jalustan periodista virhettä. Kyse ei ole mistään jalustan edistämisestä.

[jaffons]

Teen seuraavan testin niin, että asetan napasuuntauksen 2-3° sivuun. Tällöin saan kuvaan pystyakselille aika-asteikon ja vaaka-akselille tulee
seurantanopeuden poikkeama oikeasta. Siitä toivon saavani selkeämmän kuvan jalustan toiminnasta, ei tarvitse arvailla kussakin asennossa
kulunutta aikaa tähden kirkkaudesta.

Koska polttoväli on niin pitkä niin napasuuntaus pitää olla tarkka eli tee mielummin ns. V-drift (kuten jo ehdotettiin):

- Kamerasta suljin auki esim 5 tai 10min
- Seuranta päällä ensin valotat noin 5s..10s
- Liikutat moottorilla Ra akselia länteen tai itään 1/2 ajasta
- Liikutat moottorilla Ra akselia vastakkaiseen suuntaan 1/2 ajasta

Tuloksena on V muotoinen tähti joka kertoo pysyykö tähti oikeassa kohdassa tuon 5...10min ajan Dec akselin suhteen

[Timpe]

Koska polttoväli on niin pitkä niin napasuuntaus pitää olla tarkka eli tee mielummin ns. V-drift (kuten jo ehdotettiin):

Tässä vielä kuvallinen opastus "CCD driftauksen" saloihin: http://www.astrophotoinsight.com/public/ccd-drift-method
(samanlainen kuvaus onnistuu myös 1000D:llä)

[Lauri Kangas]

AstroTortillallapa V-driftaus onnistuu nappia painamalla, tarvitsee vain esim. APT:n sekä EQMODin mutta ei cygwiniä tai astrometry.nettiä. 

[hoptari]

Olen minä tuota kameradriftausta käyttänyt, tosin minulla on siitä hieman muunnettu versio.
Hommassahan kiinnostaa vain valotuksen alku ja loppu, muu on mielenkiinnotonta. Teen sen näin:

1. Kun putki on suunnattu sopiviin tähtiin, niin tuo 10 sek alkuvalotus seurannalla.
2. Poistan seurannan 10 sek ajaksi, niin saan alkutäplään hyvän aloitusviirun.
3. 8x nopeudella (tosiasiassa 7x) siirryn 10 sek ajan tähtien edelle.
4. Seuranta päälle. Nyt tapahtuva valotus ei kiinnosta pätkääkään joten suljen putken pään.
    En halua valottaa taustataivasta. Nyt odottelen yleensä 5 minuuttia.
5. Poistan varovasti maskin putken päästä.
6. Poistan seurannan ja valotan vielä runsaan minuutin, jolloin tähdet ehtivät alkuasemaansa ja homma on valmis.

Versioni nimeksi sopisi kai U-drift.

I.S.

[naavis]

Onko tällä menetelmällä mitään etua aiemmin mainittuun v-driftaukseen? Vaikuttaa lähinnä hankalalta ja työläältä versiolta.

[hoptari]

Onko tällä menetelmällä mitään etua aiemmin mainittuun v-driftaukseen? Vaikuttaa lähinnä hankalalta ja työläältä versiolta.

Etuja:
1: Voi valottaa pitkään, kun merkityksetön vaihe jää pimentoon.
2: Ei tarvitse minuutti tolkulla painaa pikakelausnappia.

Eihän tuossa ole muuta lisää kuin putken sulkeminen ja etuna kohta 1.

I.S.

[hoptari]

Teen seuraavan testin niin, että asetan napasuuntauksen 2-3° sivuun. Tällöin saan kuvaan pystyakselille aika-asteikon ja vaaka-akselille tulee
seurantanopeuden poikkeama oikeasta. Siitä toivon saavani selkeämmän kuvan jalustan toiminnasta, ei tarvitse arvailla kussakin asennossa
kulunutta aikaa tähden kirkkaudesta.

Aiemman uhkaukseni uusin viime yönä testini. Asetin napasuuntaukseni noin 3,5° navasta länteen. Sillä piti saaman etelässä
tähden valumaan kuvassa ylöspäin noin 1px/sek. Kun taivaalla ko. kohdassa ei ollut kunnon kiintopistettä suuntasin kiikarin
näkökentän ja pohjantähden avulla. Toteutunut valumanopeus oli 0,8475px/s.
Valitsin vesimiehen kannun yläpuolelta kolme pienehköä tähteä testikohteiksi.

Testin tein niin, että asetin tähdet kuvan yläosaan, valotin seurannalla 35 sekuntia ja siirsin 8x nopeudella 15 sekunnissa
tähdet kuvan alaosaan, jolloin sain suunnan oikealle valumanopeudelle. Jatkoin valotusta ISO 100 herkkyydellä 10 minuuttia
ja jatkoin vielä kolmella 603 s. valotuksella välissä aina 10 s. tauko. Syntyneet kuvat pinosin DSS:llä päällekkäin.
Lopputulos on oheisena "test_3475-78.jpg". Kuvakoko on puolitettu.

Iriksellä otin kuvasta keskivaiheilta kropin ja venytin sitä vaakasuunnassa 5x. Kuvaan on piirretty oikealle sojottava keltainen
viiva, jollainen tähden rata olisi, jos seuranta olisi täysin oikea. Keltainen pystyviiva on vedetty tähden keskimääräisen kulun
mukaan ja punainen käyrä kuvannee jalustan pitkäjaksoista virhettä. Sen määrittämiseen ei käytetty kokonaisvalotus
kuitenkaan oikein riitä. Kuva on kaikilla pikseleillä "test_3475-78_5x.jpg".

Analyysin lopputulos on, että jalusta edistää keskimäärin 0,20 px/minuutti, eli sen puolesta homma onkin ihan OK.
Primääri jaksollinen virhe on p_p noin 32 px, jaksonpituuden ollessa suunnilleen 470 sekuntia. Sille pitää tehdä jotain,
mutta mitä? Hyviä vinkkejä otan kiitollisena vastaan. Tältä saitilta niitä on ainakin ennen saanut!!!

Testistä selvisi myös se, miksi osa kuvistani oli ihan hyviä ja liki puolet surkeita. Jaksollinen virhe ja pysyvä virhe kompensoivat
puolet ajasta mukavasti toisiaan. Ja sitten ne kuvat.

I.S.

[mickut]

Analyysin lopputulos on, että jalusta edistää keskimäärin 0,20 px/minuutti, eli sen puolesta homma onkin ihan OK.
Primääri jaksollinen virhe on p_p noin 32 px, jaksonpituuden ollessa suunnilleen 470 sekuntia. Sille pitää tehdä jotain,
mutta mitä? Hyviä vinkkejä otan kiitollisena vastaan. Tältä saitilta niitä on ainakin ennen saanut!!!

En ota kantaa mittaustekniikkaan, mutta jos saat periodiseksi virheeksi jotain muuta kuin 638s HEQ5:llä, on syytä huoleen joko jalustan ohjauselektroniikan tai mittaustekniikan luotettavuudesta. HEQ5:ssä on 135 hampainen RA-ratas ja 86164s/135 = 638.25 sekuntia (ei siis 86400s).

Periodisen virheen mittaamiseen on EQMOD-paketissa ihan sitä varten tehty ohjelma, suosittelen tutustumaan.

-Antti

[hoptari]

Tarkistin kuvasta jakson ajan. Siinä näkyy nuo 10 sekunnin tauot ja niiden välissä on 603 sekunnin valotus.
Valotus kestää 508px ja jakso on 396px josta tulee jakson pituudeksi 470 sekuntia. Voiko hampaiden lukumäärä
olla 180, se sopisi kuvaan. Muuten tuo jakso tuntuu mahdottomuudelta. En pysty keksimään mitään selitystä.
I.S.