15% kirkkaampi Kuu

[Regulus]

Täysikuu kulki sen verran matalalla täällä Porvoon maastossa, etten päässyt täysillä nauttimaan poikkeuksellisen kirkkasta Kuusta mutta myönnän sen olleen häikäisevän kirkas.

Muilla mitään tuntemuksia kyseisestä tapahtumasta?

[pepa]

Taitaa olla 15% suurempi Kuu! Ei kirkkaudessa ole juurikaan eroa.

[TuomoL]

http://www.space.com/11161-supermoon-full-moon-science-infographic.html

"Appears 14% larger and 30% brighter."

[Astronautiskelija]

Taitaa olla 15% suurempi Kuu!

Suurempi verrattuna mihin?  Kuu on joka kierroksellaan vällillä lähempänä ja välillä kauempana ja sen koko ja kirkkaus vaihtelee vastaavasti.  Koko "superkuu" on käsitteenä täysin keinotekoinen ja levinnyt yleisempään käyttöön ihan vastikään.  Esim. suomenkielistä wikipedia-artikkelia ei ole vielä. 

[Iiro Sairanen]

Muilla mitään tuntemuksia kyseisestä tapahtumasta?

Naurettavaa pelleilyä koko median hehkutus, joka päivä on superia, järkyttävää, shokkia ja muuta vastaavaa. Tavallinen täysikuu niin kuin joka kuukausi...vai olisiko joku huomannut jotain normaalista poikkeavaa, jos sitä ei olisi mediassa mainostettu?

[einari]

Samaa mieltä.
Tossa kuun vaihteessa olisi voinut olla lööppejä Super-Venuksesta kun oli kirkkaimmillaan mitä se voi olla.

[Lithos]

Taidetaan olla muutama miljardi vuotta myöhässä oikeasta superkuusta, silloin se oli sentään vielä lähellä :p

[Timi]

Tähtiharrastajalle ei mitään merkitystä superkuulla, saahan sen kaukoputkella vaikka kuinka "superiksi". 
Visuaalihavaitsijalle ilman optiikkaa se voi olla hieno elämys.

[VeikkoM]

"Appears 14% larger and 30% brighter."

Vertailukohtana näyttäisi olevan perigeumissa eli kauimpana oleva Kuu.  Sikäli hassua,
että Kuu on joka kierroksellaan apo- ja perigeumissa.  No, toki harvemmin nämä sattuvat
täydenkuun aikaan.  Ja noin kerran vuodessa perigeum ja täysikuu osuvat muutaman tunnin sisään toisistaan.  Edellisen kerran 19.3.2011.  Silloin oltiin jopa 400 km lähempänä.

Kuun etäisyys apo- ja perigeumin välillä vaihtelee noin reilut 40 000 km.   Vaihtelu on noin
viisi kertaa merkittävämpi havaintopaikan sijainnin vaikutus Kuun näennäiseen kokoon
(Kuun ollessa horisontissa se on ~6 000 km kauempana kuin näkysessää zenitiisissä.   
Tuo vaikuttaa Kuun näennäiseen läpimittaan noin 4 kaariminuutin verran.  Jos olisi joku
vertailukohta, tuo olisi paljain silmin todettavissa (silmän erotuskyky lienee nykytiedon
mukaan noin yhden kaariminuutin tietämissä).  Taivaalta kokoeroa on kuitenkin aika
vaikea todentaa, kun ei ole mihin mitata.

Kirkkauden vaihtelu 30% tarkoittanee noin 0,2 magnitudia.  Tämä varsin vähän verrattuna
siihen, että esimerkiksi puolikuu on noin 1,8 mag täysikuuta himmeämpi.  Väittäisin, että myös oppositioilmiöllä on voimakkaampi vaikutus Kuun kirkkauteen sen ollessa lähellä täyttäkuuta.  Jossain tekstissä arvioitiin Kuun kirkkauden lisääntyvän 40% vaihekulmavälillä 4° --> 0°.  Nollakulmalla Kuu on täsmälleen Maasta katsoen Auringon vastapisteessä.

Mitä tulee "superkuu"-nimitykseen, niin viime vuosista perigeumoppositiota tituleerattiin superkuuksi, koska Kuu on täydenkuun aikaan lähimpänä 19 vuoteen.   Silloinkin ero normaaliarvoihin oli vain hienoinen.


Media tuntuu kaipaavan näitä ääriarvoja, vaikka niillä ei käytännön eroa olisikaan.  Vertaaminen apogeumissa olevaan Kuuhun on vähän onneton, kun sellainenkin sattuu vain kerran vuodessa.  Kaikissa muissa täysissäkuissa ero tämänkertaiseen oli paljon pienempi.

[iosainio]

Hölmöltähän tuollainen superkuu -nimitys kuulostaa. Kuitenkin kaikki konstit, joilla normaalisti jalkoihinsa tuijottava innostuukin katsomaan taivaalle, on eduksi harrastukselle. Nytkin saattoi joku saada kimmokkeen vaikkapa paremman kiikarin hankinnasta. Mielestäni maamme media (eritoten Yle) on lisännyt paljon uutisointiaan taivaanilmiöistä.

[Lithos]

TV näkyvyyttä ja lehti otsikoitakin on kyllä riittänyt aiempaa enemmän ja toivottavasti se näkyy myös kävijämääränä täällä. Lehtien tyypillinen otsikointi jaksaa silti hymähdyttää hyvinkin usein. Eihän tämä superkuu vouhotus ketään vahingoita, ja jos se saa ihmiset kiinnostuneemmaksi kiertolaisestamme, hyvä niin.

Toisaalta kun lehdissä hehkutetaan asiaa jota ei voi kovin helposti edes havaita kovin ihmeellisenä, voivat pettymyksetkin olla suuria kun sinne taivaalle viimein lehtijutun innostamana silmänsä suuntaa. Sama kuu siellä lilluu kuin aina ennenkin, ja näitä asioita nämä lehtijutut eivät aina tuo esiin. Se on vähän sama asia kuin hienot galaksin kuvat kaukoputken myynti ilmoituksen yhteydessä.

[CSB]

Kuvasin se SuperKuu ja se tuntui isompi ja myöhemmin kirkammin  ja monet tuttuja lähtivat katsoman kuu ja heidän mukana oli isompi ja mahtava katso. Lehdistö tai ei, se sai monet ihmisia innostaman taivas katsomisen, ei joka kuukauden kuu on täysi niin lähellä Maa

[Astronautiskelija]

Kuu jäi sen verran vaivaamaan, että hain JPL:n Horizons-systeemistä kuulle parametreja ja piirsin tällaisen kuvan

Siinä on x-akselilla kuun halkaisija (kaarisekunteja) ja y-akselilla elongaatio (asteita).  Siniset pisteet ovat kolmen tunnin välein laskettuja arvoja. Koko aikajänne on 20 vuotta (2000-2019).  Havaintopiste on geosentrinen.

Heti pistää silmään sellainen syvällinen totuus, että täyden- ja uudenkuun koko vaihtelee paljon enemmän kuin puolikuun (vai pitäisikö sanoa puolikuiden, sillä niitähän on kaksin kappalein joka kierroksella?). Toivottavasti en mene metsään, kun sanon, että aurinko venyttää kuun rataa itseensä päin.  Joka päivä oppii uutta!

[VeikkoM]

Heti pistää silmään sellainen syvällinen totuus, että täyden- ja uudenkuun koko vaihtelee paljon enemmän kuin puolikuun (vai pitäisikö sanoa puolikuiden, sillä niitähän on kaksin kappalein joka kierroksella?). Toivottavasti en mene metsään, kun sanon, että aurinko venyttää kuun rataa itseensä päin.  Joka päivä oppii uutta!

Kyllähän se vähän tuosta noin olisi tulkittavissa.  Nythän on niin, että Kuun rata/ratataso
kiertyy ympäri kerran noin 19 vuodessa.  Eli perihelin paikka pyörähtää radalla ympäri.
Se, miten tuo kiertymä näkyy suhteessa Auringon suuntaan, en tiedä varmuudella.  Mietin,
ettei vain tuossa kaaviossa näkyisi tuo radan kiertymä.  Kaaviota pitäisi laskea useampia
19 vuoden jaksoja, jolloin näkyisi, osuuko tuo pienempi halkaisijan (eli etäisyyden) vaihteluväli
aina tuohon puolikuun tienoille.

[Astronautiskelija]

Nythän on niin, että Kuun rata/ratataso kiertyy ympäri kerran noin 19 vuodessa.  Eli perihelin paikka pyörähtää radalla ympäri.

Joo, totta molemmat, mutta itse asiassa kaksi eri ilmiötä.  Tuo melkein 19 vuoden jakso on radan solmujen kiertymisjakso.  Periheli kiertää erikseen alle 9 vuoden jaksossa. Lisäksi kiertymissuunnat ovat vastakkaiset, joten näistä syntyy monimutkainen yhteisvaikutus, joka asettaa ainakin minun avaruudellisen hahmotuskyvyn äärimmäisen haasteen eteen.  Kuun rata on muutenkin "melko" monimutkainen. Jos ei heti usko, niin voi pysähtyä pohtimaan ELP-2000 -mallin jaksollisten termien lukumäärää - yli 37000!  Tosin tarkkuuskin on silloin absoluuttisesti ilmeisesti desimetriluokkaa.

Mutta tuo havaitsemani outo ilmiö onkin jo antiikin ajoilla tunnettu. Aurinko aiheuttaa sen, että kuun radan eksentrisyys vaihdelee vähän yli 6 kk jaksossa.  Silloin kun apsidilinja on aurinkoa kohti, venyy rata soikeammaksi. Vastaavasti apsidilinjan ollessa kuun rataliikkeen suuntainen,  rata pyöristyy.  Käyrän muodossa näin (saksankielinen wiki-artikkeli )