Auringon roihut VLF-havainnoissa 2010-2012

Aloittaja Toni, 25.04.2012, 18:15:43

« edellinen - seuraava »

Toni

Altairin Sampo-radioteleskooppi on nyt toiminut menestyksekkäästi jo 1,5 vuoden ajan. Havaintodataa Auringon aiheuttamista äkillisistä ionosfäärin häiriöistä (SED) on ehtinyt jo kertyä niin paljon, että tulkintojen tekeminen on mahdollista. Datan käsittely toki vie aikaa, ja laite saadaan kytkettyä suoraan Internetiin toivottavasti toukokuun aikana. Tähän saakka data on siirretty mittaustietokoneelta manuaalisesti.

Luokka / Huippu (W/m2) >aallonpituusalueella 0,1 - 0,8 nm

B / I < 10-6
C / I = 10-6 ... 10-5
M / I = 10-5 ... 10-4
X / I > 10-4

Voimakkuus / lukumäärä / prosenttiosuus

B / 3 / 1,4%
C / 140 / 67,0%
M / 40 / 19,1%
X / 3 / 1,4%
Yhteensä 186, luokittelemattomia 23

Nämä tulokset ovat ajalta 14.8.2010-11.2.2012. Aikavälille mahtuu pitkähkö katkos vuoden 2010 lopulla.



Esimerkkikuvassa erottuu 16.1. klo 12:41 ionosfäärin häiriö. Amplitudiltaan ja kestoltaan se poikkeaa selvästi taustakohinasta, joka aiheutuu enimmäkseen maanpäällisistä lähteistä.



Vertailukohtana GOES-satelliitin pitkä- ja lyhytaaltoalueen havainnot.

Radiomajakoista eli VLF-lähettimistä, joiden signaaliin häiriö vaikuttaa, on jo melkein vuoden verran käytetty enimmäkseen Ramslohin / Rhauderfehnin asemaa Pohjois-Saksassa. Tuon aseman signaalissa (23,4 kHz) SED:t erottuvat kokemuksen perusteella kaikkein parhaiten. Roihut ovat parhaiten Maasta havaittavissa usein syksyisin ja keväisin, keskikesällä ja keskitalvella on hiljaisempaa. Jotta auringon aktiivisuuden voimakas kasvu pilkkusyklin eri vuosina näkyisi selvemmin, tarvitaan pidempi aikasarja josta voidaan vuodenaikojen tasolla ilmenevä vaihtelu tasoittaa.

Itse raakadata löytyy tekstimuodossa. Roihuhavaintoja on koottu Excel-taulukkoon, ja se voidaan toimittaa aiheesta kiinnostuneille.
T. Veikkolainen, Järvenpää
Ursan havaintokeskus Tähtikallio, Syvä taivas - ja Aurinko-harrastusryhmät

"Toisinaan, milloin Venus yksinään hallitsee noin 45 astetta horisontin yläpuolella, se säteilee niin voimakkaasti, että melkein voi lukea sen valossa ja esineistä, joihin se sattuu, jää huomattava varjo."
- Afrikka-kirja (A. Gallen-Kallela, 1931)