Millainen on optimaalinen putki CCD kameralle ?

[Jyrki]

Toivoisin hieman apua putki/kamera pohdiskeluihin.
En ole ihan varma mihin osioon tämä kuuluu, mutta kun se liittyy myös CCD kameroihin, niin laitetaan vaikka tänne.

Asia jota en vieläkään täysin hahmota on se kuinka putken tuottaman valonsäteen koko vaikuttaa käytännössä valotusaikoihin. Monia putkia mainostetaan sillä, että kuvakenttä pysyy tasaisena (tähtikuvauksessa) niin ja niin suurella alueella. Yleensä mitä isompi tasainen kenttä putkella saadaan valotettua, niin sitä enemmän asiaa hehkutetaan.
On selvää, että kentän on hyvä olla tasainen ainakin kameran kennon kokoisella alueella, mutta mitä tapahtuu jos putken tuottama kenttä on selvästi laajempi kuin kennon koko ?

Jos käyttää vaikka Kodak 8300 kennoa, jonka valottamiseen riittää hyvin halkaisijaltaan 25mm kenttä, niin mitä hyötyä on hankkia putkia, joka valottaa esim. 45mm kentän. Eikö silloin suuri osa kerätyistä fotoneista mene harakoille ja lopputulos on kaikkea muuta kuin toivottava ? ...ainakin jos toivoo keräävänsä fotoneja talteen mahdollisimman lyhyessä ajassa, joka lienee monien valovoimaisten putkien päätavoite.          

t. Jyrki H.

[Lauri Kangas]

Tietysti se voi olla vähän turhaa ostaa putki jossa on 70mm tasainen kenttä ja käyttää kennoa joka on 10mm leveä, mutta siinä menee hukkaan vain rahaa, ei fotoneita. Siihen kennon keskelle piirtyvään tähteen kyllä taittuu fotoneita koko objektiivin alueelta. Samoin kennon nurkkaan osuvaan tähteen, ja myös vielä kauemmas kuvatasolle piirtyvään tähteen, oli sen luona sitten kenno tai ei. Eivät siis ole mitenkään toisiltaan pois. Voisin vaikka kohta piirtää kuvan.

[Jyrki]

Paljon kiitoksia Laurille,
Erittäin lohdullinen tieto, vaikka en vieläkään ihan tajua miten kaikki fotonit saadaan talteen.

[Lauri Kangas]

No siinä tapauksessapa, auttaisiko tämä kuva tuhannen sanan verran? Niinkuin näkyy, jokaisen tähden kuvaan kertyy valoa niin paljon kuin obiskan koko antaa myöten. Sinisen tähden kuvan kohdalla ei vain ole kennoa keräämässä sitä valoa, joten emme saa siitä kuvaa.

[Jyrki]

Onpa hyvä ja havainnollinen kuva, alkaa pikkuhiljaa hitaampikin tajuamaan 
Kiitoksia vaivannäöstä...

[Timpe]

Tämä on näppärä laskin pikseliresoluution ja kentän koon laskemiseen:
http://starizona.com/acb/ccd/calc_pixel.aspx
Tuon avulla voit pyöritellä SBIG 8300:n sopivuutta eri putkille ja miettiä mikä putki olisi sopiva omaan budjettiisi. Optimiresoluution olisi hyvä olla noin 1"/pikseli Suomen seeingissä (omalla 1500mm polttovälin Newtonilla + QSI 583:lla tuo on 0.74''/pikseliä 1x1 binnaten). Liian tarkka pikseliresoluutio menee tavallaan hukkaan ylisamplaten (seeing on rajoittava tekijä) ja liian heikko pikseliresoluutio (esim. >3"/pikseli) taas ei mahdollista kohteesta kaikkien yksityiskohtien tallentumista (kamera on rajoittava tekijä).

[Jyrki]

Kiitos Timpe,
Resoluution olen ymmärtänyt aika hyvin ja käyttänyt apuna usein tätä laskinta:
http://www.12dstring.me.uk/fov.htm

Se mistä en ole kovin vakuuttunut on ns. optimiresoluution arvo. Omalla välineistöllä resoluutio on 1.17"/pikseli, jonka pitäisi olla aika hyvin härmän keleihin soveltuva arvo. Toisaalta kun katselee vaikka Maken ottamia erittäin teräviä kuvia (taitaa olla resoluutio n. 2"/pikseli) niin tulee väkisin mieleen, että ei näitä resoluutiolukuja kannata kovin kirjaimellisesti seurata.

[einari]

Täällä Suomessa keli harvemmin on sen verran hyvä että alle 2" yksityiskohtia on mahdollista saada.
Siis kun puhutaan pidemmistä ajanjaksoista.
Planeettakuvauksessa tuon alle päästään kun otetaan vaikka 20ms valotusajoilla kuvia.

[PetriKe]

Jos englannin kieli taipuu, niin esim. TÄÄLLÄ (Starizona) on tuosta resoluutiosta hiukan tarkemmin.