Väri- vs mustavalko-CCD

[Mikko Päivinen]

 Tuli mieleen kysymys joka on askarruttanut minua pidemmän aikaa. Eli millä tavalla väri CCD kameralla otettu kuva on yksinkertaisempaa käsitellä kuin MV CCD:llä? Eikös kummassakin tapauksessa jokainen värikanava jouduta säätämään aivan samalla tavalla ja myöskin kalibrointi täytyy tehdä molemmilla kameroilla otetuille kuville samanlailla?

Kuvaaminen on toki hieman yksinkertaisempaa väri kameralla, mutta eikös dataa tule taivaalta sama määrä värikanavaa kohden molemmille kameroille ja valotusajat on näin suhteellisesti samoja. Värikameran kanssa ei tarvitse käyttää erikseen suotimia, mutta itse datan hallinta taitaa olla MV kameralla otetuille kuville parempi kun bayermaski ei ole omaltaosaltaan ollut vaikuttamassa eri aallonpituuksien signaalin voimakkuuksiin.
MV CCD:llä voi siis suoraan valita sopivat valotus suhteet R G ja B kanaville jo kuvausvaiheessa ja näin saadaan turhan pitkät valotukset joltain värikanavalta sen heikomman värin käyttöön ja optimoitua näin RGB kuvan valotukset suhteellisesti lyhyemmiksi kuin väri CCD:llä?

Mitä raaempaa ja kapeampi kaistaista dataa eri aallonpituuksilta saadaan jo kuvausvaiheessa niin sitä paremmin se on hallittavissa kaikinpuolin niin kuvankäsittely kuin kuvausvaiheessakin.

Väri CCD-llä saa huippuhienoja kuvia ihan niinkuin MV CCD-llä, mutta työmäärä on varmasti aika sama riippumatta kummalla on kuvattu. Väri CCD on alkuun vain hieman halvempi ratkaisu kun ei tarvitse välttämättä käyttää erikseen suotimia, mutta mitäs sitten kun haluaa edetä hieman pidemmälle niin taitaa tulla kuitenkin se MV kameran hankinta eteen

PS:Niinkuin Petri tuossa jo tokaisi niin tässä lajissa ei paljoo oikoteitä onneen ole.

Mikko

[rintape]

Nyt aletaan lähestymään mun käsityskyvyn äärirajoja.

Pikselithän on kennossa ihan fyysisesti olemassa. Kun sitten muodostetaan kuvatiedosto, niin siinä on kai tieto jokaisen pikselin saamasta arvosta? Mustavalkokennollahan se tieto on ihan yksinkertaisesti kennon mittaamien fotonien määrä?

Mutta entä värikennolla? Kun siinä on se bayer matriisi, jonka yksi "kokonaisuus" voidaan kai ajatella olevan neljä pikseliä. Kaksi vihreää, sininen ja punainen. Kun näistä muodostetaan kuvatiedosto, onko siellä tieto yhdestä vai neljästä pikselistä? Eli tuleeko tiedostoon ikäänkuin yksi pikseli, jonka arvo on erittäinkin monimutkaisella tavalla laskettu noista neljästä vai tuleeko sinne sama arvo annettuna kaikille neljälle pikselille?

Kummassakin tapauksessa tiedostossa oleva arvo on silloin jonkinlainen laskennallinen "epämääräisyys", jos ilmaus sallitaan, ei todellinen mitattu fakta. Eli tämän logiikan perusteella mv-kennon tuottama data olisi lähes ylivertaista.

Petri

ps. joka tapauksessa itse aion kulkea täälläkin jo monen edelläkävijän viitoittamaa tietä, eli ensin väri CCD ja sitten joskus paljon kokeneempana ja ehkä jopa hieman viisaampana voisi kokeilla mv-kennoa.

[Lauri Kangas]

Värikameran (niin CCD:n kuin normijärkkärinkin) raakakuvatiedosto on mustavalkoinen, ja koska siinä on bayer-matriisi päällä eivätkä kuvattavan kohteen värit niin tähtikuvissa kuin päivälläkään ole yleensä tasapainossa, niin kuva näyttää vähän shakkilaudalta. Kun tätä kuvaa sitten myllätään värikuvaksi, poimitaan ensin vihreät pikselit ja arvataan niiden perusteella väliin jääviin koloihin arvo, ja saadaan vihreä kanava. Sama tehdään punaiselle ja siniselle kanavalle. Siispä koko kuva on koostettu kolmesta ei-niin-tarkasta värikanavasta joka johtaa resoluution (= erottelukyvyn, ei kuvan koon) hukkumiseen niinkuin J-P sanoi.

Petri: Kannattaa lukea Nebulosityn manuaali, siellä on selitetty alkeista lähtien tuosta ja parista muustakin kuvaukseen liittyvästä asiasta mielestäni ihan hyvin.

Tuohon väri vs. mv-kameran valintaan sen verran että ei mun mielestä mv-kameralla kuvaamisen aloittamiseen mitään erityistä kokemusta vaadita, ainakaan sellaista mitä saisi väri-CCD:llä mutta ei järkkärillä. Eli järkkäristä on ihan hyvä siirtyä mv-kameroihin + filtterihin. Rahahan siinä nyt lähinnä ratkaisee. Eikö tähtibasaarissa muuten ole aika halpa 314L+ värikamera nyt.

[pluukkanen]

Harvoin näkee noita Sigman kameroita Foveonin sensorilla mutta eikö tällaisen pitäisi olla täysin ylivertainen tähtikuvauksessa, vai kaatuuko homma herkkyyteen?

http://www.dpreview.com/news/1009/10092129sigmasd1.asp

[einari]

Sigman idea on ollut hyvä mutta toteutus on toistaikseksi ontunut. Ja herkkyyskin on ollut kehnonlainen.
Toivottavasti Sigma jaksaa tehdä kehitystyötä vaikka suuret C ja N jyrää markkinoilla.

[paukar]

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7201.0 .Tuossa keskustelussa on värikameralla otettuja kuvia. Kuinka noita viela paremmiksi saa mv-kameralla?

[Mikko Päivinen]

 Niin nuo ovat aivan käsittämättömän hienoja kuvia, mutta onpas nuokin kuvattu suotimien läpi vaikkakin kyseessä onkin väri CCD.

Mikko

[HL]

Kiitos kokemusten jakamisesta. Taidan päätyä väri-imaging source kameraan ja yhtä suurempaan resoluutioiseen.

Mutta miten paljon parempia kuvia tällaisella kameralla sitten saa verrattuna esimerkiksi: Toucam:iin, Meade:n LPI:hin tai Celestron nextstar:iin verrattuna? Ovatko nämä halvat kamerat yhtä hyviä kuin "kallis" Imaging source?

"Kuva olisi kiva", jonkinlaiset vertailukuvat.

[rintape]

Jos Imaging Sourcen kamerat ei tunnu kuitenkaan liian kalliilta, niin ota ihmeessä. Kyllä ne ovat eri luokan vehkeitä, kuin vaikkapa Celestronin NexImage, joka itselläni on.

Petri

[Lauri Kangas]

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7201.0 .Tuossa keskustelussa on värikameralla otettuja kuvia. Kuinka noita viela paremmiksi saa mv-kameralla?

Nuo JP:n loistokuvat QHY8:lla on kuvattu kapeakaistasuodinten läpi joiden käyttö värikameran kanssa on kauhean rajoittunutta. Esimerkiksi H-alpha-kuvia otettaessa pikselien määrä tippuu suoraan yhteen neljännekseen. JP:kin käyttää nykyään mustavalkokameraa ja mielestäni tulokset ovat entistä hienompia.

Kun keskustelu näyttää osittain koskevan myös planeettakameroita niin haluaisin niiden suhteen todeta että värikamera on erittäin hyvä vaihtoehto. Itselläni ei nyt ole muita planeettakameroita kuin mustavalkoinen QHY5 ja olen tasan kerran jaksanut virittää siihen filtteripyörän kiinni ja silloinkin värikuvan koostaminen on kyllä aivan tarpeettoman vaivalloista. Ainoa syy mv-kameran käyttämiseen planeettakuvauksessa olisi mielestäni mahdollisuus käyttää infrapunafiltteriä (IR-Pass), mutta ilmankin kyllä pärjää ihan hyvin. Ja tietysti kuuta voi hyvin kuvata mustavalkoisellakin.

Kuitenkin siis planeetta- ja DS-kameroita on syytä valita vähän eri kriteerein.

[Horus]

Heitämpä itse tähän sellaisen näkökulman, että jos on kiinnostunut tekemään tieteellisiä havaintoja jossakin vaiheessa, niin tällöin värikamera kannattaa unohtaa. Ja jos haluaa todella hyviä värikuvia, niin kyllä yleisin trendi on käyttää mv-kameraa ja suodatinpyörää. Tietysti pitää myös katsoa mitä kukkaro sanoo. Kunnon mv-kamera saattaa maksaa hyvinkin 10000e.

Meillä Härkämäellä on SBIG ST8-XME joka on mv-kamera. Lisäksi siihen on suodatinpyörä johon saa muistaakseni 5 suodatinta ruuvattua kiinni. Olemme hankkimassa uutta kameraa (tieteellistä käyttöä varten) joka on myös mv-kamera. Tosin meillä pääasiallinen kameran käyttökohde on juuri tieteellisellä puolella, mutta kyllä ds-kohteitakin kuvataan jonkin verran. Planeettojen kuvaukseen SBIG ei kyllä oikein sovellu.

Niin ja planeettakuvaukseen käy ihan hyvin kohtuu hyvänlaatuinen webbikamera. Jos haluaa aloittaa kuvaamisen ilman suuria investointeja, niin planeetat ovat hyvä aloituskohde.