Avaruus.fi - keskustelualue

Valoisasta taivaasta huolimatta koitin taas kuvata donitsirinkulaa. Vähän harjoittelua ennen kunnon havaintokauden alkua. Sais hieman enemmän kontrastia jos taivas olisi täysin musta. Kuvattu 24.07.08.

Lyyran rengassumu viime yöltä (vaaleampi alue) Sahannevan observatoriolla:



Kamera: Canon EOS 30D  Pvm: 2008:07:26 01:30:27  ISO: 1000  Valotus: 12 s, kaukoputki Sky-Watcher Equinox 100/900 Pro linssiteleskooppi, kuvattu polttotasossa.

Meaden 14-tuumaisella tuo näkyi myös visuaalisesti.

Lainaus käyttäjältä: TMKK - 27.07.2008, 00:00:20
Miks se on noin pieni?

Ja missä hitossa toi muka on, en ikinä löydä sitä sielt lyyrasta.

Hommaa kunnon etsintäkartta ja yritä pimeältä taivaalta muutaman viikon päästä. Sieltä se löytyy.

Näkyy tämä tälläkin hetkellä,tosin minulla on käytössä 8" Celestron SCT ja okulaarissa on kiinni Baaderin O3 suodin,sumu suorastaan hyppää silmille   ;D

Lainaus käyttäjältä: TMKK - 27.07.2008, 00:00:20
Miks se on noin pieni?

Siksi, kun kaukoputken polttoväli oli 900mm (kameran kroppikerroin huomioiden 1440mm) ja näkökenttä nopeasti arvioiden noin 2° (eli 120'), kun taas itse sumu on ainoastaan 3.0'x2.4', niin pienihän siitä tulee...

Ei näkynyt M57 28x110 kiikareilla eilen vaikka kuinka yritti ja UHC apuna  >:(

Joutuu turvautuun järeempään 10" tai 18" kalustoon :)

Jupiterin kaksi raitaa ja neljä kuuta oli kyllä komeat...

Nyt näkyi M57 tosi hyvin 18 tuumaisella vaikka oli pilvihuntua edessä. UHC auttoi kans yllättävän hyvin. Suurennoksina 156x ja 225x

Täytyy mennä huomenna kokeileen kanssa, kun on luvattu täysin pilvetöntä. Niin kovat vieroitusoireet ollut koko kesän tästä touhusta :)

Jatketaan yksinpuhelua.. Kävin uudestaankatselemassa taivaalle ja samalla testaamassa pikku modauksia mitä tein 18 tuumaiseen putkeeni. Yksi kohteista oli M57, joka näytti tosi komealta vaikka taivas ei ole täysin pimeä. Suurennokset vaihtelivat 150-810x ja isoin suurennos oli paras!!

Kehotan tässä kaikkia visuaalihavaitsijatovereitani kokeilemaan mahdollisimman suurta suurennosta ainakin planetaarisiin. Ilmakehä ei ole aina mukana tässä asiassa ja puken pitää olla jäähtynyt hyvin. Silloin kun suurennosta hieman tai paljonkin nostaa, niin yksityiskohtia alkaa popsahteleen esiin. Eli kannattaa kokeilla! Suurelle osalle tämä on varmasti vanhaa tietoa, mutta kaikille ehkä ei.

LainaaKehotan tässä kaikkia visuaalihavaitsijatovereitani kokeilemaan mahdollisimman suurta suurennosta ainakin planetaarisiin.

Ei ole vaikeaa olla samaa mieltä. Monet planetaariset sumut ovat ainoita DS-kohteita, joissa olen hyvällä säällä ihan menestyksekkäästi käyttänyt 300x suurennusta 200 mm:n putkessa. Mm. M76:n pintakirkkaus kestää tuon toimenpiteen oikein mainiosti, ei ole vaaraa kohteen katoamisesta. Ja suodattimien käyttö kannattaa: esim. M76 (Pieni nostopainosumu) on O-III:n läpi suorastaan naurettavan helppo nähdä taajamasta kunhan tietää mistä katsoo. Mutta järjestyksen pitää olla oikea; etsin etsitään kohde ilman suodatinta ja sitten vasta kiinnitetään härpäke okulaariin. O-III:n kanssa tähtihyppely voi meinaan olla hieman haastavaa, kun tähtiä ei kentässä oikein näy (kokemusta on, tuli kerran uteliaisuuden nimissä testattua).  ;)

Mitään kiikarikohteita planetaariset eivät tosiaankaan ole, mutta pienelläkin kaukoputkella niistä saa paljon irti. Tai ehkä NGC 7293 (Helix-sumu) voi jostakin etelän maasta olla komea ilmestys kiikarinkin läpi. Muodoltaan se jonkun verran muistuttaa M57:ää, mutta läpimitta on täysikuun luokkaa ja pintakirkkaus erittäin vaisu. Sumu on nyt matalalla etelässä syksyllä ja sen voisi taas uudemman kerran bongata, kunhan saa putken apupeilin huollosta.

Havaintokauden ensimmäinen kohde oli helppo Lyyran rengassumu. Testailin viime yönä Atik CCD-kameran autoguider ominaisuutta, johon olen tyytyväinen. Atik oli kiinni 4" F/5 linssiputkessa ja Canon 400D kamera 10" Newtonissa. Kuvaa on valotettu 601 sekuntia, herkkyys ISO 200. Suurempi herkkyys olisi ylivalottanut kuvan. Automaattiseurannan hoiti PHD guiding ohjelma. Kuvaa on suurennettu jälkeenpäin, sumu ei näy noin suurena alkuperäisessä kuvassa.

Taivas oli vielä kovin vaalea. Tähdet eivät ole täydellisen pyöreitä, pari minuuttia lyhyempi valotus voisi tuoda parempaa jälkeä.

Vielä on pientä säätöä vailla. Kannattaa kokeilla 2, 3, 4 ja 5 minuutin osavalotuksilla ja katsoa tuleeko noita häntiä jokaiseen kuvaan. Voi olla, että jalustan PE tekee seurannankorjaukselle tepposet jossain pyörähdyksen vaiheessa, vaikka muuten seuranta pelaa (mikähän on jalustasi periodi?). Jos tuossa PHD Guidessa on säätö korjauksen agressiivisuudelle, niin sitäkin kannattaa ehkä pienentää, jotta korjaukset eivät ole liian nopeita. Samoin, jos ohjelmassa voi kertoa jalustan backlash arvot Dec- ja RA-akseleille, niin niiitäkin arvoja voi hienosäätää. Siitä se sitten jossain vaiheessa osuu kohdalleen :)

Epäsymmetrisyys voi tulla myös differentiaalitaipumista seurantaputken ja newtonin välillä, joka voi jo 10min valotuksilla vaikuttaakkin noilla polttoväleillä. Tästä on hyvä artikkeli Jim Solomonin sivuilla.

Ratkaisu on Off-Axis guideri tai systeemin jäykistäminen.

Minun newtonissani koma aiheutti tuollaisia  tähtiä. Mistä osasta kuvaa kroppi on. Vaikuttaisi että kenno ei ole kohtisuorassa optista akselia vastaan.
Vastaava oire tuli kun asensin ison mutta epäkelvon apupeilin, peili ei ollut toiseen suuntaan taso ja aiheutti astigmaattisuutta kuvaan. Jälkimmäinen vaiva on
helppo todeta muuttamalla tarkennusta, jossain vaiheessa viivanpätkät muuttavat suuntaansa ollen siinä välillä pieniä palloja

Kaizu.

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.08.2008, 12:15:21
Mistä osasta kuvaa kroppi on. Vaikuttaisi että kenno ei ole kohtisuorassa optista akselia vastaan.

Osasuurennos on melkein keskeltä kuvaa. Tässä rajaamaton kuva Lyyran rengassumusta.

Kiitos paljon kommenteista. Pelkästään tarkennusta muuttamalla tähdet liikkuvat etsimen näkökentässä, aion joskus hankkia paremman tarkennuslaitteen. Pitää vielä tarkemmin testailla PHD guiding ohjelmaa.

Tällainen tuli napattua eilen testaillessa. Mun polttovälit ei ihan tällaiselle pikkuisille planetaarisille sovellu, mutta päätin huvikseni sojottaa putken rengassumua kohti samalla kun testailin laitteita.



Kuva on 1:1 cropattu 320x240 pikseliä keskeltä noin 3 astetta kattavaa 3477x2317 kokoista kuvaa. Rengassumu on yllättävän pieni sellaisessa kontekstissa. :)