Tuossa keskitalvella iltalenkillä kekkuloidessa tuli niska jostain syystä kipeäksi. Huomasin, että olin kävellyt 10km lenkkejä katsoen taivaalle. Sen verran tämä universumi ja sen yliluonnollisetkin asiat kiinnostaa, joten ajattelin että haluan saada vähän lisäinfoa mitä tuolla oikein on. Aikoinaan 150mm newtonin hioin ja rakentelin. Se oli juosten_kustu-mallinen. Kyllä sillä jotain näki, mutta se kohteiden etsimisen taito oli 0. En muista kuin "pleijjadit", "joku pallomainen tähtijoukko", "andromedan-tuhnu", "joku sumu orionissa".
Allarin sivut sitten kiihotti sen verran, että ajattelin tammilasiin soittaa. Piti 500mm aihio tilata, mutta kuulemma sellasia ei enää järkihintaan saa. Täytyi sitten ottaa 600mm. Siitä sitten lähti Galactica 600 -kaukoputken rakennusprojekti liikkeelle.
Aihio oli ns. valupaska, joten ryppyinen kaikkialta. Toiselta puolelta kupera, toiselta kovera. Koveralla puolella lisäksi jotain outoja teräviä ja erittäin korkeitakin "aaltoja". Näkyy selvästi ekassa kuvassa. Varauduin tekemään ekaksi reunaviisteet, mutta eihän niitä tarttenu tehdä kun kuperan puolen reunassa on suuri pyöristys ja koveralla puolella aika lähelle 45-asteen viiste jo valmiina. Kuperan puolen otin ensin työn alle ja sitä aloin 160mm/16kg-mutterikalulla rouhimaan. Kuperuus alkoi pikkuhiljaa katoamaan. Lisäksi suuremmalla teräslevyllä hioin välillä. Isompi työkalu ei toimi kovin hyvin. Alkavan viikon homma on hankkia kipsiä ja lasilaattoja paremman kalun tekemiseen. Vielä on kuperuutta jonkin verran ja reunat on vielä taipuneen puolella.
Tätä hommaa tehdään hissukseen aina sillon kun huvittaa/jaksaa/viittii.
Ohoh, onpa projekti. Tuolle tulee jo polttoväliäkin "jonkinverran". Lykkyä tykö :smiley:
Kiitosta vaan. Kyllä tässä onneekin varmaan tarvitaan :) Juu ja tuleehan tuolle mittaa väkisinkin. En halua mennä aukkosuhteeltaan ainakaan alle viitosen lukemiin. 5 - 6, joku sellainen. Että kyllä rappusia tarvitaan kun toljotetaan vähäkin korkeemmalla olevia kohteita.
Kipsivaluhommoo. Castrolin öljykanisterista sai hyvän muotin. Leikatahan se täytyi sitten auki, koska kipsi paisuu kuivuessaan jolloin sitä ei enää saanut muotista irti muutoin. Lasilaattoja/keraamisia laattoja odotellaan vielä. Kipsistä tul iehkä vähä turhankin paksu. Tai turhan ja turhan... onhan jokusen sata grammaa enemmän painoa sillä kuin ohkasemmalla.
Molemmat peukalot pystyyn !
Odotan mielenkiinnolla miten hionta edistyy , itse vasta unelmoinut vastaavasta . Pidä ihmeessä muut ajantasalla projektista .
Kuulemma noin suuren peilin valmistus olisi aika haasteellista onnea matkaan .
Nykyisessä talossa olisi jopa ylimääräinen varasto n.1,8 m x 2,3 m pyhitettäväksi peilin valmistukseen .
Suunnitelmissa on , en vain ole uskaltanut aloittaa koska kokoa en ole osannut päättää .
Nyt odotan miten edistyt .
On vaativaa varmasti ja aikaa vievää. Mutta onneks on jokusia kokeneita peilintekijöitä olemassa joihin voi ottaa yhteyttä jos menee sormi suuhun. Oikeat työvälineet, oikeat työtavat. What could possibly go wrong / I mean how hard can it be :D
Eihän tuo hiominen mitään suunnattoman vaikeaa touhua ole, vaatii vaan hirvittävät määrät aikaa. Onnea yritykseen!
Lainaus käyttäjältä: jame1967 - 16.03.2012, 09:45:06
Nykyisessä talossa olisi jopa ylimääräinen varasto n.1,8 m x 2,3 m pyhitettäväksi peilin valmistukseen .
Suunnitelmissa on , en vain ole uskaltanut aloittaa koska kokoa en ole osannut päättää .
Varmaan 300mm on ok lähtökohta. Sitten sen tehtyäsi huomaat väkisin, että mieli hamuaa 600mm peiliä...
Edistystä tapahtuu. Kipsikokeilut jäi kokeiluiksi. Ei tuntunut niihin tarttuvan mikään. Oon kai ostanu vääräntyyppistä kipsiä. Pistin ne sitten sivuun ja erään himorakentelijan sivuilta pöllin ideaksi tehdä työkalukiekko Ardex A 45 -lattiatasoitteesta. No eiku rautakauppaan ja pussi sellasta. Hyvä puoli on myös se, että tuo 280mm laattatyökalu on myös painavampi, eikä näin ollen tartte painaa sitä väkisin lasia vasten nopeuttaakseen hiontaa.
Reunat alkaa silottumaan, eikä kuvassa näkyvät montut enää noin reunassa haittaa mitään.
Huomasin vaan pahaksi onnekseni, että on keskelle tullut inasen kuoppaa. Kaivoin siis salaisen aseen nurkasta. 800mm pitkän hiomatuen, johon kiinnitetty 100 piikarbidihiomanauha. Huomasin melko nopeasti kuopan katoavan ja alkoi nauha ottamaan kontaktia koko lasin alueelta.
Tällä hetkellä en voi pahemmin hioa enää, koska ei löydy mitään kovin suoraa viivotinta tms. jolla sais tarkemmin tuon taustan tasaisuuden katsottua. Joudun siis odottelemaan hetken aikaa, että kiinasta tilaamani hiusviivaimet saapuvat. Niillä pääsee paremmin tutkimaan onko tarvetta vielä muotoilla taustaa vai voisiko siirtyä taustan hienohiontaan. Ensin 150 ja sitten 220 carboon asti.
Voisko joku lasista enemmän tietävä kertoa miksi ihmeessä koveralla puolella on tuollasia sairaan korkeita aaltoja? Erittäin tasaisina ympyröinä taajaan keskeltä lähtien ihan peilin reunaan asti? Mikä ihmeen funktio niillä on?
Peili ei ole ihan 600mm halkaisijaltaan. Taustapuolelta kun mittaa, se on 605mm ja peilipuolelta mitattuna viiste huomioon otettuna 590mm. Säilytän silti projektinimen kuussatasena.
Ja näin loppuun voisin sanoa uhmaten valtavirtaa ja yleistä mielipidettä: Unohtakaa työkalukiekoissa se kipsi! ;)
Koska tämän kokoluokan peilin hionnassa ei riitä vaan kaks työkalua, niin kolmas syntyi taas Ardex A 45 -lattiatasoitteesta. Laskin hiukan pieleen ja tästä tulikin about 20kg laatta, n. 65mm paksu. Ei olis niin paksu pitäny tulla. Halkaisija n. puoli metriä. Painoa siis on reilusti, mutta sillä on tietysti etunsa. Se työstää nopeasti! 80 carbollahan ei ole paha ongelma tuo paino, se kyllä liukuu ihan ok, mutta en tiedä kuinka 500 puurolla homma onnistuu.
Kaluun liimattu Bilteman laminointiepoksilla 30x30mm keraamisia laattoja.
Eipä tuo 20kg pitäisi ongelmia tuottaa varsinkaan tiilityökalulla. Olen itsekin hionut vastaavan painoisella työkalulla ja se onnistuu hyvin kunhan ei päästä hiomajauhetta kulumaan liikaa. Reilusti jauhetta ja vettä niin hyvin menee!
Hei,
Lainaus käyttäjältä: MakeeK - 24.03.2012, 13:15:01
Voisko joku lasista enemmän tietävä kertoa miksi ihmeessä koveralla puolella on tuollasia sairaan korkeita aaltoja? Erittäin tasaisina ympyröinä taajaan keskeltä lähtien ihan peilin reunaan asti? Mikä ihmeen funktio niillä on?
Sinun aihiosi on tehty kippaamalla lasimassaa pyöreään muottiin. Pintapuolelle jää epäsäännöllisiä aaltoja lasimassan jäähtyessä kaatamisen aikana. Alapuolen urat näyttävät säännöllisiltä ja ovat varmaan muotissa vastaavina kohoumina. Miksi - en tiedä? Mitä varten aihiot on alunperin edes valmistettu - ei välttämättä peiliä. Ei sillä väliä. Alapuolta sinun ei tarvitse hioa uran pohjia myöten tasaiseksi. Hiot yleismuodon tasaiseksi ja jätät urat olemaan.
Monipistetuennan päälle tulevan peilin alapuolen ei tarvitse olla suora (kaarevuussäde=ääretön). Kunhan on symmetrinen. Ei sitä tarvitse mitenkään mitata, jos hiontatulos on tasainen jollain 320 carbolla, on se riittävän symmetrinen. Voit vedellä tussilla viivoja peilin yli ja jos ne kuluvat eri puolilla tasaisesti pois hioessa, on pinta symmetrinen. Hyvällä viivaimella voi myös tarkistaa.
Noin isoa peiliä hioessa voisi olla hyvä tehdä mittakellosta sferometri, jolla on helppo mitata kaarevuussäde eri puolilta peiliä. Sellainen helpottaa työtä kun haet peilin optisen pinnan kaarevuussädettä kohdalleen ja symmetriseksi. Itselläni on pari eri kokoista. Tavallinen 0,01 mm tarkkuuden mittakello kiinnitettynä pyöreään vanerikiekkoon, jonka ulkokehälle on liimattu kolme laakerikuulaa. Olen havainnut tällaisen parin kympin härvelin riittävän tarkaksi kaarevia pintoja tehdessä. On tietysti nollattava tasaisella pinnalla ennen mittausta, tavallinen paksu peililasi tehtaan jäljiltä kelpaa siihen. Tasopeilin tekijä saattaa hyötyä tarkemmasta laitteesta, mutta tällainen siis riittää hyvin sinulla käsillä olevaan hommaan.
Terveisin Antti
Tuosta takapuolesta vielä, että tuskin sitä kuitenkaan tarttee irvistäen hinkata 220 carboon asti? Mä en ihan tiedä mikä siinä on enää hyötynä. Voi olla vedän 150 carbolla ja sitten jatketaan muista hommista.
Hei,
Tavallista on silittää selkäpuoli 220 tai 320 carboon saakka. Myöhemmissä vaiheissa pintapuolta hioessa ja ehkä kiillottaessa on selkäpuolen läpinäkyvyydestä hyötyä, kun on tarvis tarkkailla pinnan ja työkalun kaarevuuksien mukautumista toisiinsa. Hienohiotusta 220 jälkeen ei näy läpi, mutta jos sen kastelee vedellä tai öljyllä, alkaa näkyä. Selkäpuolen hienohiontaa jatketaan vähän pidemmälle yleensä lähinnä sen varmistamiseksi, että se on sileä ja symmetrinen. Hioma-aineen koon pienentyessä työkalun ja pinnan väli pienenee ja oikea hiomaliike johtaa väistämättä symmetrisen pallopinnan syntyyn. Työkalun ja peilin ollessa jotakuinkin samankokoiset niitä lisäksi vaihdellaan keskenään päältä alle, tämäkin niiden keskinäisen symmetrian parantamiseksi. Ison peilin kanssa työkalu on pieni ja hionta tehdään tietty peili alla. Kuta isompi työkalu, sen helpommin pinnan saat suoraksi tai koveran pinnan kaarevuussäteen tasaiseksi ilman vyöhykkeitä. Kuoppaa syntyy nopeimmin pienemmällä työkalulla, mutta tuollainen sferometri auttaa muokkaamaan hiomaliikettä sellaiseksi, ettei silloinkaan tule tolkuttomia vyöhykkeitä.
Noin ison peilin kyseessä ollessa voisit harkita koveran puolen rouhimista alkuun timanttilaikalla. Mitenkäs pitkä polttovälistä tulee ja oletko laskenut tarvittavan kuopan syvyyden?
Katso selkäpuolen osalta ainakin se, että siitä tulee hyvällä viivaimella mitattuna suora ja tarkista saatko sen em. keinoin läpinäkyväksi 150 carbon jälkeen. Peili näyttää vähän ihan ohutta paksummalta ja selkäpuolen yletön tasaisuus ei varmaan ole aivan välttämätöntä. Siksi ajattelen, ettei noista urista ole haittaa, kunhan eivät satu tukipisteiden kohdalle pitimessä. Ohuet peilit koetetaan tehdä selkäpuoleltaan mahdollisimman tasaisiksi, jotta ne istuvat hyvin monipistetuennan päällä ja peili ei taivu. Kuinkas paksu tämä aihio on?
Terveisin Antti
Toi on about 60mm paksu. Mitä oon seurannu ulkomaalaisia ATM-foorumeja, niin tuntuu että toi on muiden tekeleisiin verrattuna selkeesti paksumpi. Kun karkeahionta on tehty siihen suoruuteen kun on riittävä, niin sitten meneekin joku hetki muissa hommissa. Täytyy tuo n. 185 vuotta suunnitteilla ollut pyörivä pöytä (vai mikä se ny on viralliselta nimeltään...) rakentaa, jonka avulla saa tuon reunan sitten suoraksi ja jolla pystyy tekemään sitten vähä muitakin hienouksia.
Ja koverasta puolesta on vähä kahta koulukuntaa olemassa. Eräs erittäin kokenut kaukoputken rakentelija suositteli hiomaan sen koveruuden pois ja aloittamaan kuopan kaivuun suoristetusta pinnasta.
Lähen tavottelemaan varmastikkin f5-suhdetta, eli kuoppa 7,5mm.
Hei,
Hyvä, että on noinkin paksu, silti kannattaa ottaa huomioon kaikki neuvot, joita tarjotaan astigmaattisuuden välttämiseksi.
Kokonaisuutena tuntuu, että vaikka foorumit ovat kivoja ja kaikenlaisia yksityiskohtia sieltä oppii, suosittelisin lämpimästi hankkimaan ihka oikean kirjan "The Dobsonian Telescope", jossa on kaukoputken mekaniikan lisäksi kuvattu hyvin yksi kohtalaisen perinteinen ja varma lähestymistapa ison peilin valmistukseen.
Terveisin Antti
Juu, kyllä tuota kirjaa on lueskeltu.
Pitkästä aikaa ajattelin vähän projektia viedä eteenpäin. Taustapuoli on nyt 500 carbolla hiottu. Sain CNC-foorumilaiselta 0,03mm paksua teräsnauhaa. Ei se mahtunut millään tasoviivaimen ja lasin väliin missään kohtaa. Eli tasomaisuuden heitto on todistettavasti vähemmän kuin 0,03mm. Tarttis vielä ohkasempaa nauhaa saada, jolla testata.
Hienoa että etenee! Mielestäni tuo taustapinnan tasomaisuus alkaa olla jo riittävä. Noin pienten heittojen ei pitäisi enää aiheuttaa astigmaattisuutta varsinkin jos käytät pehmeää alustaa peilin alla kiillotuksen ja muotoilun aikana. Teet peilin alle varmaankin monipistetuennan joka sekin mukautuu hyvin taustapinnan muotoon.
Kippasin lasin nyt peilipuoli ylöspäin ja aloin jurnuttamaan noita aaltoja pois. Nyt vaan sitten vähän arvelluttaa alkaa kuoppaa kaivaan, koska tuossa oleva 2-3mm kuoppa on aika "epäpätevän muotoinen". Eli reunat nousee selkeästi ylöspäin ja keskiosa on huomattavasti vähemmän kovera. Tuota kun alkaa hiomaan, niin onkohan varma turmio tulossa. Voipi olla että otan kokenempien peilintekijöiden neuvosta vaarin ja hion tuon peilipuolenkin ensin tasaiseksi, että pääsee kuoppaa kaivaan puhtaalta pöydältä. Better safe than sorry.
Mitäs tälle projektille kuuluu? Luulisi että 1,5v jälkeen alkais kuoppaa jo olla parin millin verran :wink:
Jees, luulishan sitä :D
Tää projekti valmistuu pikkuhiljaa aina sillon kun sitä viitsii rakennella. Ei siis ehkä mukavin seurattava projekti. Peilipuolta on jynssätty 80 carbolla.
Muut harrastukset vie aikaa tältä hommalta. Mutta kun asiassa päästään vaiheittain eteenpäin, pistän toki tänne infoa.
Mikähän tuossa lasissa oikeen on pielessä? Tota peilipintaa kun tässä pitkästä aikaa jyrsin suoremmaksi, niin kuvista näkyy ikävän näkösiä "railoja". Jos noi olis keskellä, niin ei pahemmin haittaa, mutta kun nuo on about säteittäisesti n. 200-250mm säteellä. Reunoiltahan kun vähemmän lasia jyrsitään kun keskeltä...
Täytynee varmaan jyrsiä pinnasta pois milli pari.
⠀
No eräänlaiselta juu. Siihen perään muutama kysymys: kuka, missä, miksi, miten, milloin? :shocked:
Lainaus käyttäjältä: MakeeK - 11.03.2012, 19:58:01
Allarin sivut sitten kiihotti sen verran, että ajattelin tammilasiin soittaa. Piti 500mm aihio tilata, mutta kuulemma sellasia ei enää järkihintaan saa. Täytyi sitten ottaa 600mm. Siitä sitten lähti Galactica 600 -kaukoputken rakennusprojekti liikkeelle. Aihio oli ns. valupaska, joten ryppyinen kaikkialta. Toiselta puolelta kupera, toiselta kovera. Koveralla puolella lisäksi jotain outoja teräviä ja erittäin korkeitakin "aaltoja". Näkyy selvästi ekassa kuvassa....
Mitään peilinhionnasta tietämättä ihmettelen, josko nuo valuvirheet liittyisivät jotenkin tähän railo-asiaan? Tuollaisen suuren lasikiekon valmistaminen ei liene ihan mutkaton juttu, jos kerran sen materiaalin ja lopputuloksen pitäisi olla kauttaaltaan tasalaatuista... :huh:
(Maksoin aikoinaan omasta 300/1500mm peilistäni reilut 1200 euroa (http://www.orionoptics.co.uk/OPTICS/telescopemirrors.html), josta suurin osa meni varmaan 1/10 pv muotoiluun ja Hilux pintakalvoon, mutta osalla tuosta summasta sai myös laadukkaan lasimateriaalin (link (http://www.schott.com/advanced_optics/english/products/optical-materials/optical-glass/high-homogeneity-glass/index.html) tai link (http://www.schott.com/advanced_optics/english/products/optical-materials/optical-glass/optical-glass/index.html)?).
Hankala arvioida kuinka syviä ovat, mutta kyllä varmaan 1-2mm tarttee pintaa hioa pois, että alta paljastuu ehjää lasia.
Kävi mielessä sellainen ajatus, voiko lattiahiomakoneella jyystää pahimmat pois ja sitten jatkaa käsipelillä.
En siis tiedä riskeistä mitään, sehän voi halkaista koko aihion jos aihio ei lepää tiukasti tukevalla alustalla. Toinen riski olisi reunahalkeamat, jos sentin pala lohkeaa, ei vissiin kannata riskeerata.
Tein pienen testin ja hioin ihan paikallisesti pieneltä alueelta lasia ja kyllä ne sieltä katoavat kun tarpeeksi jynssää. En viitsi koneilla ruveta kikkailemaan, ettei vaan sattus mitään.
Eli ei muuta kuin kovaa työtä. Sehän oli nyt muutenkin tiedossa kun tätä projektia alotteli :tongue:
Edit: taidan suosiolla jättää taustapuoleksi tämän halkeemapuolen ja ruveta hiomaan kuoppaa toiselle puolelle. Muistaakseni siellä puolella ei tällasia näkynyt.
Mitäs tässä. Uutta taustapuolta hiottu nyt karkeasti 0,05mm tasomaisuuteen. Hukkasin aikasemmin käyttämäni 0,02mm liuskan jonnekkin, joten ei pääse tutkailemaan onko kuinka lähellä tuota. Haluaisin pitää tuota 0,02mm tasomaisuutta sellasena minimitavoitteena.
Nyt on taustapuoli hiottu 220 carbolla. Vielä 500. Tausta käväsi jo 0,01mm tasossa, mutta karkasi 0,01-0,02mm väliin hionnan edetessä. Pelkäsin ilmeisesti montun syntymistä keskelle. 500 carbolla hion keskittymällä vähän enemmän keskustaan, niin sitä pientä pattia keskellä saadaan vähän madallettua.
Tämä projekti päättyi katastrofiin. Lasi lattialla tuhannen päreinä! :veryangry:
No ei vaiskaan :D Laitetaan jäihin toisen projektin tieltä. CNC-jyrsin täytyisi saada tehtyä ensi vuoden puolella.