Olkoon tämä toinen kaukoputken arvioimiseen käytetty thread jonka olen tällä foorumilla tehnyt, ensimmäinenhän koski Celestron CPC800 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5309.0) kaukoputkea ja siitä on nyt aikaa noin 2,5 vuotta.
Eli nälkä on kasvanut harrastuksen myötä, ja olen jo hetken verran etsinyt järeämpää putkea 8" korvaajaksi. Pitkään olin ostamassa Celestronin edgehd kaukoputkea, mutta vastaan tuli hinta. Sittemmin tarkastelin Meaden LX90 ACF kaukoputkisarjaa, mutta minut peloteltiin siitä poies toisessa threadissa, sekä jälleenmyyjien avulla (lue: ongelmallinen elektroniikka suomen keleissä). Tässä vaiheessa mietin että mitähän sitä tekisi, joka lopulta johti siihen, että kun minulla on jo toimivaksi todettu ja testattu CPC800, niin miksen vain ostaisi isompaa versiota CPC:stä. Tarkistelin yleistä hintatasoa suomesta ja pistin kyselyitäkin, mutta toimitusaika, hinta ja kuljetuksen hinta vaikuttivat hieman korkeahkolta. Päädyin pistämään keskiviikko-iltana pari viikkoa sitten viestin telescope-servicelle, joka meni pääpiirteissään näin: "tehkää minulle CPC 1100 kaukoputkesta tarjous, jostan en voi kieltäytyä."
Seuraavana aamuna minua odotti vastaus sähköpostissa: "Valitettavasti hinta on niin tiukka, etten pysty siitä parempaa tarjousta tekemään, mutta jos ostat muuta putken lisäksi, niin sitten voidaan pakettitarjousta tarkistella tarkemmin."
Kävin muutaman sähköpostin mittaisen keskustelun, johon vastattiin 15-30min viiveellä, ja päädyin seuraavanlaisen kokoonpanoon: CPC1100 + kendrick heated dewshield + hitecastro mini dew controller. Tarjous tuli 2991e hintaan (kuljetus mukana) joten visa vinkumaan ja paketti lähti seuraavana maanantaina liikkeelle.
Tasan viikko lähetyksestä, eli tänään maanantaina, paketti saapui kotiovelle 11:00 maissa. Availin paketin ja löysin kaiken tarvittavan mitä olin tilannut, sekä erittäin positiivisena yllätyksenä minulle oli päätetty antaa lisäksi 12,8V 1,5A verkkovirta adapteri, joka riittää juuri ja juuri CPC1100 kaukoputkelleni, todella iloinen yllätys! :cheesy: Jatkoin paketin purkamista ja asentelin putken aika nopeaa tahtia pystyyn, joka on normaalia CPC-kaukoputkille. Tässä kohtaa tulee toinen yllätys, onpahan putkella kokoa, oikeasti. En todellakaan odottanut että CPC1100 olisi näin jumalattoman kokoinen, mutta näyttääpähän tuo vain olevan. Isosta koosta huolimatta, putki+moottoriosa on vielä täysin liikuteltavissa, painoa sillä muistaakseni oli 29kg. Putki+jalusta kasattuna siirtely onkin sitten hieman vaikeampaa, CPC800 kanssa se vielä onnistui helposti, mutta CPC1100 kanssa se on hieman vaikeahkoa (huom: ote on jalustan yläosasta jalkojen juuresta, ei itse putkesta tietenkään) nimenomaan putken suuren koon takia. Mainittakoon vielä lisäksi, että CPC1100 joka minulle tuli, on FASTAR yhteensopivalla apupeilillä, joka tuli myös yllätyksenä.
Putki on tällä hetkellä pihalla jäähtymässä ja seurailemassa Venusta, eli optisesta laadusta en vielä kirjoittele. Kirjoitettakoon kuitenkin CPC1100 moottoreista, eli erittäin suureksi yllätykseksi ne ovat hiljaisemmat kuin vanhassa CPC800:ssani, joka jälleen kerran tulee yllätyksenä. Moottorit tuntuvat myös jostain syystä paremmalta putkea ohjattaessa, mutten oikein tiedä että minkä takia, reagoivatko ne nopeammin vai onkohan verkkovirta-adapterilla syötetty virta tasaisempaa kuin powertankista. Kollimaatio näytti nopeasti vilkaistuna olevan kohdillaan, joka eroaa CPC800 ensikokemuksesta, silloinhan kollimaatio oli hieman vinossa.
Sen verran täytyy mainita, että telescope-express oli vahingossa leiskannut HC:hen LCM firmiksen, joka tuntuisi kyllä toimivan CPC:n kanssa, mutta ilmeisesti object database on kymmenys siitä, mitä sen pitäisi olla. Yritän leiskata CPC:n oman firmiksen kapulaan, sikäli kun saan apua kaverilta tietokoneen muodossa, jossa vielä tänäpäivänä on COM-portti.
Kirjoittelen lisää kokemuksia optiikasta, kunhan saan vähän paremmin siitä ensimakua (toivottavasti tänä iltana), samalla kun toivon että saisin myös hieman kuvattuakin. Kaikki kysymykset ovat myös tervetulleita, vastailen senkä minkä kykenen, ja jos jollain on jotain infoa jonka haluaa minulle kertoa putkesta (tai sen saloista), niin kommentit ovat toki tervetulleita.
EDIT1:
Ei mitään toivoakaan, että CPC1100 olisi jäähtynyt tasan kahdessa tunnissa. Aika mielenkiintoista loimua+putkivirtauksia nähtävissä tähtitestillä. Kuten edellä mainittu, kollimaatio näyttäisi silti olevan jotakuinkin kohdillaan.
EDIT2:
Leiskasin uusimman NXS-firmiksen CPC11:n ohjainkapulaan kun kaveri toi riittävän vanhan tietokoneen, jossa oli COM-portteja, kyläilemään illalla. Toteutin saman operaation myös CPC8:n ohjainkapulalle, kun oli kerrankin mahdollisuus.
EDIT3:
Optiikka on nyt sitten testattu, pidimme kaverin kanssa visuaalihavaintoillan, jonka aikana tarkoitus oli katsella Marsia ja Saturnusta. Aikaisemmin illalla olin jo zoomaillut Venusta sekä Jupiteria, lähinnä sen takia kun seeing näytti olevan hieman rauhallisempi kuin viimeiseen viikkoon. Huomasin jo alkuillasta että CPC11 näyttää Venuksen ja Jupiterin hyvin tarkkarajaisena, sikäli kun jaksaa kohdistaa kunnolla ja odottaa pahimman lepatuksen ohitsemenemistä.
Kaverin kanssa katselimme Marsia ja Saturnusta Baaderin Hyperion Zoomin kaikilla polttoväleillä (8mm, 12mm, 16mm, 20mm ja 24mm) sekä barlowin kanssa sama ruljanssi läpi. Mars piirtyi terävänä ja detailia pystyi erottamaan aina barlowinkin kiinnillessa ja Hyperion 12mm poltovälisenä asti, 8mm polttoväli oli liikaa barlowin kanssa ilman lepatuksen takia. Saturnusta katselimme "vain" Hyperionin lävitse, eli emme jaksaneet ruveta barlowia ruuvaamaan kiinni Saturnuksen matalahkon sijainnin takia. Saturnus piirtyi hyvin terävänä okulaarissa, sekä cassinijako että pohjoispuolen vyö planeetan pinnalla erottuivat selvästi. Jos en ihan väärin muista, niin CPC8:lla Saturnuksen vöitä ei ihan hirveän helposti erottanut, jos ollenkaan.
Paremmalla kelillä/seeingillä asia vielä varmistunee jossain vaiheessa, mutta näin alustavilla testeillä CPC11:n optiikka on kiitettävällä tasolla, todennäköisesti parempi kuin mitä CPC8:ssani oli.
saako jo onnitella uuen putken johdosta? :cheesy:
Osanottoni. Joensuuhun odotettavissa pilvistä pitkäksi aikaa.
Kaizu
Hyvä kertomus.
Mutta hieman yllättävää jos 2 tuntia kestää putken jäähdyttely (no siinä Edgessä olisi ollut valmiina ne tuulettimet.. :evil:)
Onneksi olkoon uudesta putkesta. Palasin äskettäin yhdistyksen tornilta moisen kapineen kimpusta, ja siinä planeettanäyttöjen ohessa tuli ajateltua moneen kertaan että "hitto, tää on oikeesti mahtava kone" -- ja näin siis jo ennen kuin katsoimme Kuuta, josta CPC1100 paukautti esiin hyvän sään avustuksella pienempiä yksityiskohtia kuin mitä tähän mennessä olen 10" dobsonilla onnistunut kuvaamaan.
Lainaus käyttäjältä: einari - 05.03.2012, 20:14:09
Mutta hieman yllättävää jos 2 tuntia kestää putken jäähdyttely (no siinä Edgessä olisi ollut valmiina ne tuulettimet.. :evil:)
Siinähän ne olisivat olleet juu. Lopulta putken jäähtyminen kesti lähestulkoon kolme tuntia, tosin putken perä oli kiinni (kulmapeili/okulaari) kokoajan, joten sieltä ei ilma päässyt vaihtumaan.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 05.03.2012, 23:33:46
Onneksi olkoon uudesta putkesta. Palasin äskettäin yhdistyksen tornilta moisen kapineen kimpusta, ja siinä planeettanäyttöjen ohessa tuli ajateltua moneen kertaan että "hitto, tää on oikeesti mahtava kone" -- ja näin siis jo ennen kuin katsoimme Kuuta, josta CPC1100 paukautti esiin hyvän sään avustuksella pienempiä yksityiskohtia kuin mitä tähän mennessä olen 10" dobsonilla onnistunut kuvaamaan.
Täällä taas huono seeing "vaihteeksi", paljon huonompi kuin eilen. Sain kuitenkin optiikkaa sen verran testattua, että 8mm polttoväliasetuksella Baaderin zoomi sai aikaiseksi todella terävät reunat Jupiteriin ja Marsiin, sekä kuuta katsellessa kraatereiden reunat olivat todella terävät. Säästä kertonee se, että pickering scalella paras mitä näki hetkittäin oli ehkä luokkaa 2, muutoin kyllä jäätiin alle jopa tuosta.
Onnittelun uudesta kalustosta, TeroP :cool:
Joudut varmaan totuttelemaan siihen, että suurella putkella seeingkin tuntuu olevan useammin heikko kuin C8:lla. Suurempi apertuuri vaatii näet suuremman kiekon rauhallista ilmamassaa taivaalta ja suuren putken temperoituminen ympäristön lämpötilaan on vaativampaa (aikaa vievämpää) kuin pienen. Tähän kun lisätään vielä putken pidempi (vaativampi) polttoväli niin suuren putken huonot puolet onkin lueteltu. (=Täälläkin on ihmetelty suuren Newtonin kanssa niitä heikkoja kelejä, joista osa on ollut omaa tuotantoa... Mutta en silti vaihtaisi omaani pois ;)
Juu, tuon apertuurihomman tiesinkin, pitäisi saada polttoväli (lähinnä "suurennus") pysymään jokseenkin samoissa lukemissa missä ennenkin, niin näyttäisi varmaan hieman skarpimmalta. Huomasin Jupiter ja Mars otosten käsittelyssä, että kyllähän ne "pallukat" ovat paljon isompia CPC11+barlow kanssa kuin CPC8+barlow kanssa.
Minulla on sen verran modulaarinen tuo omni barlow, että siitä saa kierrettyä sen linssiosan päästä irti, jonka sitten voi kiertää suoraan kameran kärkeen kiinni, jolloin polttoväli jää hieman pienemmäksi kuin että barlow olisi "kokonaisena". Kokeilen sitä tänään ihan huvikseni, itseasiassa taidan mennä juuri nyt testaamaan.
EDIT:
Näin testasin:
1) DBK31 UV/IR-cut filtterin kanssa suoraan visual backissä (ensimmäinen kuva vasemmalta)
2) Omni barlow:n linssipää UV/IR-cut filterin jälkeen kierteille (keskimmäinen kuva)
3) Omni barlow normaalisti visual backissa ja DBK31 UV/IR-cut filterin kanssa perässä (oikeanpuoleinen kuva)
Sitten mittailin photoshopissa Jupiterin leveyden, josta sitten voidaan katsella noita suhdelukuja.
(http://terop.kuvat.fi/kuvat/misc/test.png/full)
Voe voe, kävi niin että huomasin pari päivää sitten CPC11 pääpeilin pinnalla "tahroja", jotka näyttävät vähän samanlaiselta kuin huurre. "Tahrat" näkyvät kun katsoo sopivassa valossa sopimassa kulmassa ja niitä on muutama kappale, olisivatkohan tulleet kosteudesta vai mistähän lie? Nimittäin yhtenä iltana kun kannoin putken pihalta sisälle, pääpeili huurtui putken sisällä syystä tai toisesta (eipä ole koskaan ennen moista tapahtunut CPC:iden kanssa), joten ainakin hetkellisesti putken sisällä on jotain kosteutta ollut.
Ilmeisesti tällaiset lähes huomaamattomat "tahrat" eivät vaikuta optiikan suorituskykyyn juuri laisinkaan? Niin tai näin, kyllähän nuo "hieman" häiritsevät henkisesti, jos eivät mitenkään muuten. Kannattaisiko noita jossain välissä puhdistuttaa jossain, itse en aio hipaistakaan näihin kaukoputkien peilipintoihin, naarmuuntuvat perhanat lähestulkoon ilmavirrasta, minkä huomasin yhden halppiskulmapeilin kanssa.
Käsittääkseni putken sisään menee ilmaa kun se viedään viileämpään paikkaan eli ulos. Siis viiletessään ilman tilavuus pienenee ja näin putki vetää korvausilmaa sisäänsä. Tärkeää olisi silloin ettei korvausilma ole kosteaa. Kerran jätin kiikarin laukussa kosteaan nurmikkoon jäähtymään ja se veti turhan kosteaa ilmaa sisäänsä, mikä näkyi jatkossa huurtumisherkkyytenä.
Hyvää vastalääkettä kosteudelle on viedä putki pakkasen kuivaamaan ilmaan, jokainen tällainen käsittely mielestäni poistaa kosteutta optiikasta.
Mitä olette mieltä, toimiiko tämä? :)
Lainaus käyttäjältä: TeroP - 17.03.2012, 14:56:51
Ilmeisesti tällaiset lähes huomaamattomat "tahrat" eivät vaikuta optiikan suorituskykyyn juuri laisinkaan? Niin tai näin, kyllähän nuo "hieman" häiritsevät henkisesti, jos eivät mitenkään muuten.
Unohda nuo "tahrat", jollei Kuun kanssa tule ylimääräistä haamukuvaa ja heijastusefektiä kuviin. Näkisitpä oman Newton putkeni pääpeilini tässä vaiheessa kautta, kun se on ollut kylmävarastossa n+1 kertaa sääilmiöille alttiina ja välillä sitä on sulateltu täyshuurteesta kuumailmapuhaltimella. Itse ajattelin ottaa tuon pääpeilini irti putkesta keväällä valoisen kauden aluksi ja liuotella sitten peilin pinnalta sen likakalvon/tahrat laimealla Fairy-liuoksella. Mutta mitään suljettua *CT putkea en lähtisi purkamaan noin pienistä syistä, enkä muutenkaan (kun sellainen on sangen hankala kollimoida takaisin tehdaskuntoon).
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.03.2012, 21:57:13
Mutta mitään suljettua *CT putkea en lähtisi purkamaan noin pienistä syistä, enkä muutenkaan (kun sellainen on sangen hankala kollimoida takaisin tehdaskuntoon).
Eipä noita tahroja tosiaan edes näe kun sopivassa valaistuksessa sopivassa kulmassa, muutenkin ovat kyllä aika huomaamattomat. Käytän joskus tuon Celestronin huollossa jos sille tarvetta on, enpähän riko ainakaan mitään tällä tavalla, avaamaan en kyllä tuon hintaista putkea rupea.
Ainiin, melkein jo pääsi unohtumaan. Pitää kuitenkin kirjoitella jonkintason "testiraportti" ensimmäisesti havainnointipaikalla havainnoimisesta CPC1100 kanssa.
Eli illalla kuvaillessani planeettoja huomasin että on harvinaisen hyvä läpinäkyvyys, jotain jota ei ole ihan viimeaikoina ollut. Noh, perjantaina oli aika hyvä läpinäkyvyys, mutta seeing oli noin 1-10 asteikolla -4 joten se siitä. Joka tapauksessa päätimme kaverin kanssa lähteä havainnointipaikalle, kun pakkastakaan ei oltu ihan hirveitä luvattu (-7 kylmimmillään, yeah, right). Mukaan lähti kaikki oheisromppeet, ainoastaan 40mm okulaari jäi kotiin, mutta olisiko sitä nyt sitten tarvinnut missään...
Paikalle saapuessamme huomasimme heti sen, minkä olin jo aikaisemmin huomannut, eli läpinäkyvyys oli hyvä. Tähdet vilkuttivat hieman, alempana olevat sitten vähän enemmän. Eikun putki vain pystyyn, Kendricikin lämmitetty huurresuoja päähän ja puoliteholle ja eikun observoimaan.
Ensimmäinen kohde oli Mars. Uh oh, pinnallahan näkyy jotain tummaa röpelöä (~22 maissa), kiinnitin neodymium-filterin Baaderin zoomiin kiinni ja kontrasti vain parani. Enpä ole koskaan noin selvästi (ja tarkasti) nähnyt detailia Marsista visuaalihavainnoidessa. Kaverini vahvisti löytöni, joten tuskin ihan omiamme näimme, tosin eihän sitä koskaan tiedä :grin:. Zoomissa oli käytössä 8mm ja 12mm polttoväli, joten suurennusta oli varmasti ihan riittävästi.
Seuraavaksi halusin heti nähdä M13:n, koska muistin että CPC8 kanssa ensinäkymä kyseisestä pallomaisesta tähtijoukosta oli varsin yllättävä 4" maksutovin jäljeltä. Mutta voih, kohde oli aivan liian matalalla ja se vaikutti näkymään merkittävästi. Tilanne oli "hieman toisenlainen" myöhemmin, juuri ennen kuin olimme lähdössä pois. Tällöin kohteella oli korkeutta tarpeeksi, joten niin paljon suurennusta kun Zoomista irtosi, ja kyllähän näkymä oli jostain aivan muualta tällä kertaa. M13 näköjään haluaa laajan näkökentän ja mahdollisimman paljon suurennusta, kunhan vain valonkeräyskyky on putkessa kohdillaan.
Lähes heti M13:n jälkeen kohde vaihtui M57 ring nebulaan, jota vaivasi sama ongelma kuin M13:a aluksi, eli se oli aivan liian matalalla, joten näkymä oli lähinnä utuinen ja hailakka. Samalla tavalla kuten yllä, eli juuri ennen pois lähtemistä tarkistimme Lyran ring nebulan uudestaan korkeammalta ja kivastihan se sieltä erottui. Zoomissa pidin polttoväliä muistakseni 20mm lukemissa, jolloin näkymä oli kivan tarkka.
Huomasin myös, että Saturnus oli noussut ja näkyvillä, mutta sen mataluuden vuoksi jätimme planeetan tarkastelun zoomin ollessa 24mm asetuksella hyvin lyhkäiseen, eikun seuraava kohde okulaariin. Unohdin tarkistaa ennen lähtöä mitä kaikkea olisi näkyvissä, joten rupesimme käymään ohjaimesta yksitellen "named objects" alta kohteita. Kohteista löytyi galakseja, joista suurin osa oli kovin matalalla, kuten myös Andromedakin oli, joten niistä ei kovin paljon irti saanut. Yksi mielenkiintoisimmista kohteista oli "blinking planetary", joka näytti siltä, että sen keskustähti vaihtoi kirkkautta jokseenkin tasaisin väliajoin. Eskimo nebula ja "blue snowball" näyttivät myös hauskoilta, jälkimmäisesti erotti kivasti myös sinisen värin.
Erittäin mielenkiintoinen havaintokohde löytyi myös bode's nebulan M82:sta, joka ensimmäisen kerran näytti muultakin kuin himmeältä tapilta. Hieman vitsikkäästi kutsuin M82:sta "sikariksi", josta erottui keskeltä sikarin "sinetti". Myös kaverini totesi, että jos nyt ei ihan hirveästi valehtele itselleen, niin kyllähän sieltä jotain tummempaa M82:n keskivaiheilta erottui. Valitettavasti 40mm okulaari jäi tosiaan kotia, jonka takia en edes yrittänyt mahduttaa kumpaakin bode's nebulan galaksia okulaarinäkymään reducerin kanssa. En ole ihan varma, olisivatko ne edes mahtuneet CPC11:llä kuvakenttään, CPC8:lla se vielä onnistui 40mm okulaarin ja reducerin kanssa.
Osa planetaarisista sumuista (kuten cat's eye nebula, blue snowball ja Lyra ring nebula) olivat yllättävän "kirkkaita" CPC11:n lävitse, joka on ihan iloinen asia CPC8n jäljiltä ja myös yksi niistä asioista, mitä ajoin takaa putken vaihdolla (kuvaamiseen lisätyn valovoiman kanssa).
Kohteita olisi ollut lisääkin, mutta kylmä kävi sietämättömäksi ja sormet sekä varpaat olivat aikalailla jäässä, joten vajaa kolmen tunnin tuokio oli tulossa päätökseensä. Tässä vaiheessa olikin sitten putken ja optiikan tarkistuksen vuoro:
Putki jäässä? check. Jalusta huuran peitossa? check. Muidenkin osien päällä huurretta? check. Korrektori jäässä? huurassa? Anyone? Noh, ei ollut, ei. Kendrickin lämmitetty huurresuoja ajoi asiansa, eli korrektori oli täysin huurteeton. Itseasiassa kun huurresuojaa katsoi, niin sekin oli huurtessa/jäässä PAITSI siltä kohdalta, missä lämmityspanta sijaitsi (= korrektorirenkaan päällä). Olin säätänyt vastuksen noin puoliteholle, joka näköjään riitti senhetkiselle -9C pakkaselle. Kädellä koskettaessa lämmityspannan kohdalta se ei ollut millään tavalla lämmin, lähinnä viileä, mutta hieman muuta putkea lämpimämpi.
Illan seeing oli arviolta ~3 luokkaa, joka on aika hyvin viimeaikaiset säät huomioonottaen.
Kiitos vertailusta, tuo cpc1100 on itsellänikin mietinnässä seuraavaksi järjestelmäksi.
Oletko tehnyt vertailun pimeässä vai kaupungin /taajaman valoissa ?
Lainaus käyttäjältä: lazy_ferret - 21.03.2012, 15:44:17
Oletko tehnyt vertailun pimeässä vai kaupungin /taajaman valoissa ?
Viimeisin kirjoitus on havainnointipaikalta, joka on soramontun laidalla keskellä metsää, keskustaan (Joensuu) matkaa noin 6,1km linnuntietä. Kaupungin lievä valosaaste näkyy etelässä horisontissa, mutta sillä suunnalla tuolloin havainnoidessa oli käytännössä vain Mars, muut kohteet oli pohjoispuolella. Havainnointipaikka on kuitenkin aika pimeä, käytännössä jossain kilometrin päässä taitaisi olla lähintä haja-asutusaluetta, josta ei kyllä valoa juurikaan irtoa.
Osa havainnoista on parvekkeelta, joka osoittaa etelään. Jos ilmassa on kosteutta/sumua, niin silloin valosaastetta taas tulee kaupungista päin (matkaa keskustaan ~5,5km), mutta jos on hyvinkin pimeää, niin valosaaste ei ole erikoinen ongelma.
Joopa joo. Telescope-service on sitä mieltä, että putki pitää toimittaa heille huoltoon, kun näkivät kuvat, joista liitän yhden tämän viestin perään. Harmittaa kyllä turkasesti lähetellä tuota takaisin, joskin on erittäin positiivista se, että he haluavat huoltaa putken, vaikka lähinnä kyselin heidän mielipidettään asiasta enkä ollut väkisin tunkemassa putkea takaisin.
Harmin paikka tuollainen :undecided:
Kysy samalla voitko toimittaa putken huoltoon vaikka noin kuukauden päästä, kun havaintokausi on Joensuussakin ohitse ja vaaleat kesäyöt tulevat. Itse kysyisin vielä TS:ltä millaista huoltoa aikovat siellä tehdä ja kuinka putki sitten kollimoidaan huollon jälkeen, kun se ilmeisesti avataan korjauslasin osalta.
Eihän se kausi mihinkään vielä katkea, vaikka putki esim. tällä viikolla lähtisikin matkaan, onhan minulla CPC8 vielä myymättä nurkassa, joten sillähän sitä jatketaan (jos ja kun kelejä olisi). Pimeyttä täällä riittää toukokuun ensimmäiselle viikolle, viimeiset havaintosessiot ovat kolmena viimevuotena päättyneet noin 10. - 15. toukokuuta tienoilla.
Tarkoituksena olikin itseasiassa kysellä, mitä he aikovat putkelle tehdä, vai pistävätkö suoraan tehtaalle. Kollimaation osaan tehdä ihan hyvin, eli sillä nyt ei sinällään ole merkitystä tässä tapauksessa. Tietenkin oletuksena on se, että jos TS itse tuota putkea huoltaa, niin pistävät myös korrektorin samaan asentoon kun se alunperin on ollut.
Nooh katsellaan, tuskin tässä nyt ihan hirveällä tohinalla tämä homma etenee.
omassa CeePeeceessä näyttää korjauslasin sisäpuolella olevan Joitain pikkunaarmuja hoksasin eilen kotona putkea käyttökuntoon laittessa. :huh:
On tässä odoteltu, lähetin vapun jälkeen tuon putken tuonne huoltoon ja jouduin kitisemään sen perään muutamaan otteeseen. Tänään sain vastauksen:
Lainaa
Dear Mr. Parkkonnen,
sorry for your long wait, this week we got your scope back from Baader.
Today we send you your CPC1100 back. It´s checked and now ok!
best regards
Thomas Sievers
Teleskop-Service Ransburg GmbH
Kylläpä siinä kestikin mutta minkäs voit. Toivottavasti jossain vaiheessa ensiviikolla saan putken, tosin varmaan kelit ei paljon parane ja viisurin poistokin on edessä...
Toivottavasti Celestroni tulee takas ja ennenkaikkea Kunnossa =)
Itellä taitaa mennä tovi ennenkun saan yleensäkää tietää tosta oman putken Huoltohommasta. Oli jo keväällä asiasta puhetta mut mitään ei oo vaan vieläkää tapahtunu. Mutta eipä noi muutamat naarmut oo ainakaa viellä tähän asti haitannu.
Toivottavasti joo, olisihan se aika hämmentävää, jos putki yli neljän kuukauden jälkeenkin olisi samassa kunnossa kuin huoltoon lähtiessä, tai hajonnut kuljetuksessa.
Jos meinaat huollattaa putkeasi, vieläpä muualla kuin suomessa, niin kannattaa se näköjään tehdä silloin kun ei ole mitään kuvattavaa tai olosuhteet ovat heikot (kesällä, tai kovimpien pakkasten aikaan) kun tuossa nyt oikeasti näyttäisi kestävän ihan liian kauan.
Vielä tuosta omasta huollosta... putki oli Baaderilla huollettavana? Aikaisemmissa sähköposteissa puhuttiin "importerista", jonka minä ainakin käsitän maahantuojaksi. Mietin celestron.de osoitetta ja nyt kun itseasiassa katson tarkemmin, niin siellähän itseasiassa lukee "authorized celestron distributor in germany powered by baaderplanetarium".
Tuonne vai minnekköhä oma putki sit lähtenee jos huoltoo lähtee "Ylvalta ostettu"
Jaa'ah, vaikea sanoa kylmäseltään.
Noh oma putki tuli tänään, tarkistin välittömästi onko peili puhtonen ja kyllähän se näyttäisi olevan. Sitten kun vielä pääsisi katsomaan putken läpi kirkkaalla kelillä. Nopeasti edestäpäin katsottuna peiliin, kaikki "rinkulat" olivat tasaisesti ja symmetrisesti, eli ilmeisesti ainakin on jonkinmoisessa kollimaatiossa. Kaippa sen sitten näkee kun lätkäsee putken pihalle, toivottavasti nyt viikonlopun aikana.
Right, eli putkea on nyt ulkoilutettu pihalla muutaman tunnin verran.
Kollimaatio on ainakin sinnepäin, saattaa olla hieman vinossa oikealle, mutta vaikea arvioida huonolla seeingillä/putkivirtausten kanssa. Optinen suorituskyky... noh enpä tiedä, kaippa se sama on kuin ennenkin, tosin vaikeapa sitä on silmämääräisesti arvella ja muistella yli 5kk päähän, varmaan kuvatessa sitten näkyy erot huonompaan, jos niitä on, mutta arvioisin baaderin pistäneen korjauslasin oikeaan asentoon.
Pilvet puskivat tottakai päälle, eli mitään planeettoja en sitten päässyt katsomaan, enkä kyllä saanut edes ds-kuvattua vaikka sitä olisin halunnut yrittää paremman puutteessa M57:lla.
Miten sulla muuten jalusta käyttäytyy jos on vähäänkään kylmä? Vai onko Mulla se juttu et pitäs vaihtaa tuo putken mukana tullut virtajohto parempaan ja pakkas ystävällisemäksi.
Ei ole mitään sen ihmeempiä ollut, -23C pakkasessa kylmimmillään putkea käyttänyt. Vähän ehkä moottorit jurraavat/hidastuvat, muttei mitenkään merkittävästi. Virrat otan pistorasiasta adapterilla kylmillä säillä sekä parvekkeella, powertankista vain jos olen havainnointipaikalla (tällöin pakkasta ei ole kuin max -13C).
Nyt kun aikaa on kulunut ja olet katsellut tämän CPC1100 kera, niin kuinka paljon seeing on vaikuttanut näkymiin verrattuna CPC800 malliin.
Muutenkin, oletko vielä tyytyväinen tähän isompaan malliin?