Ajattelin kantaa oman korteni kekoon horjuvan EU-talouden tukemiseksi ja hankin uuden putken. Kyseessä on Officina Stellaren Veloce RH200, joka perustuu Riccardi-Honders optiseen rakenteeseen. Vastaavalla konstruktiolla tehtyjä laitteita ei tietääkseni ole muilla kuin Astro-Physics:llä sekä OS:llä itsellään, molemmat ovat isoja 12" putkia. Veloce taas on hyvin kompakti ja suhteellisen kevyt laite. Pituus 24 cm (+ fokuseri 4 cm), ulkoinen halkaisija 28 cm ja paino 8.4 kg. Vapaan aukon koko (apupeili vähennetty) on 8", ja kun polttoväli on 600 mm, niin kyseessä on erittäin valovoimainen putki (F/3). Spotin koko on 1.3 - 2.1 mikronia (RMS) ja tasaisen kentän halkaisija 43 mm.
Uuden putken hankintaa tuli soudettua ja huovattua aika pitkään. Tavoitteena oli hankkia laadukas, helppokäyttöinen ja valovoimainen putki, joka sopisi nykyisen kameran seuraksi ja jättäisi kasvuvaraa tulevaisuudenkin varalle. Halusin myös vähän laajemman kuva-alan kuitenkin siten että resoluutio pysyisi hyvällä tasolla (lopputulos 1.86"/pikseli). Vaihtoehtoja oli lopulta yllättävän vähän, varsinkin kun vaakakupissa painoi todella paljon se helppokäyttöisyys. Tämä aiheutti Newton rakenteiden karsimisen pois kisasta aika alkuvaiheessa ja jäljelle jäi oikeastaan vain muutama linssiputki sekä Veloce.
Veloce on monella tavoin ainutlaatuinen laite ja sisältää paljon hyviä ominaisuuksia: Se on kompakti ja helposti kuljetettavissa, konstruktio on immuuni lämpötilojen vaihtelulle, uuden "zero shift" fokuserin pitäisi olla erittäin tarkka, tasainen kenttä on laaja ja soveltuu tarvittaessa myös täysikokoisella kennolla varustetuille kameroille, jne. Kosmeettisesta puolesta voitaneen sanoa, että viimeistely on tehty silmiä hivelevän upeasti. Myös Officina Stellaren laadun pitäisi olla korkealla tasolla.
Velocen kehitystä tuli seurattua tiiviisti viime keväästä asti. Ensimmäisten protolla otettujen kuvien ilmestyttyä syksyllä, alkoi kuume nousta ja lopullisen tuotantoversion valmistuttua muutama viikko sitten, kuume oli jo kestämätön. Eniten hankinnassa ehkä arvelutti käyttäjäkokemusten puuttuminen, sillä kyseessä on aivan uusi laite. Officina Stellaren hyvä maine sekä käyty kirjeenvaihto eri tahojen kanssa rauhoittivat kuitenkin mieltä. Joten tässä sitä sitten ollaan tuoretta hankintaa ihmettelemässä.
Onnittelut hienon instrumentin hankinnan johdosta :azn: Upean näköinen laitos, valovoima varmistaa että vähäiset hetket saa käytettyä tehokkaasti.
Tosin tuo on jo niin hieno ja erikoinen, että koko talveksi on varmaan luvassa pilvistä keliä :grin:
Ilmeisesti tuo on tarkoitettu vain kuvauskäyttöön, vai voiko tuota käyttää myös visuaalisesti?
Kiitos Rauno, ja kyllä se on ihan puhtaasti kuvauskäyttöön...
Hupsista :shocked::shocked: Kaimahan onkin hommannut hienolta näyttävän instrumentin, onnittelut. Mahtoi olla kallis...
..Ihmettelinkin näitä aina vaan jatkuvia pilvisiä..
Mut jos taivas repee, niin testikuva olis kiva :grin:
Onnittelut uuden putken johdosta, ei ihme että on tosiaan koko ajan pilvessä :cheesy:. Mielenkiintoisen näköinen kokonaisuus, ja tosiaankin testikuvia kehiin heti kun taivas vain aukeaa. ASA lyhentäjällä pääsee newtonillakin suurin piirtein noihin F lukemiin http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9239.0 , tosin ei ole yhtä kompakti paketti.
Laittelen testikuvia tulemaan kunhan taivas hieman aukeaa.
Ohessa läpileikkauskuva Velocesta. Se on mielenkiintoinen sekoitus linssi-ja peiliputkea.
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 19.01.2012, 19:46:03
Laittelen testikuvia tulemaan kunhan taivas hieman aukeaa.
Ohessa läpileikkauskuva Velocesta. Se on mielenkiintoinen sekoitus linssi-ja peiliputkea.
No pitikö se heti halkaista? :cheesy:
Ei vaan, onnittelut hienosta putkesta.
Mistä näitä eksoottisia putkia oikein sikiää ja onpa huima peittoprosentti apupeilillä. Entä saako tuota metallin sinisenäkin, jotta tuollainen sopisi QSI:n eteen? (http://www.kalamies.com/foorumi/images/smilies/ani_drool.gif)
Onnittelut uuden putken hankinnasta ja palataan testikuviin sitten maaliskuussa, kun ne pilvisakot on maksettu pois!
Nopea putki. 600 millisellä evostar ED:llä joutuu tunnin valottamaan mikä RH200:lla menee 10 minuutissa.
Ensimmäinen testikuva :wink:
Ei ehkä kerro kovinkaan paljoa putken ominaisuuksista, mutta oli pakko kokeilla miten apupeilin koko vaikuttaa kontrastiin normaalikuvissa. Kuva otettu digijärkkärillä.
Edit:korjattu sana kontrasti
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 20.01.2012, 18:06:07
Ei ehkä kerro kovinkaan paljoa putken ominaisuuksista, mutta oli pakko kokeilla miten apupeilin koko vaikuttaa terävyyteen normaalikuvissa. Kuva otettu digijärkkärillä.
Eikös sen vaikutus kohdistunut kuvan
kontrastiin, kuten esim. Cats Eye:n sivuilla (http://www.catseyecollimation.com/mccluneytext.html) sanotaan? (Hae sanalla "contrast", jos et jaksa lukea koko juttua.)
"...the secondary mirror must be sized large enough to fully reflect every light cone. This is undesirable, however, since increasing the secondary mirror size will decrease image contrast. The solution is to sacrifice some image brightness to keep the secondary mirror reasonably sized..."Tämän voi nähdä jo tuosta testikuvasta ja luultavasti myös silloin, jos otat vertailukuvan samasta "rengassumusta" jollakin toisella putkella jossa tuo peittoprosentti on selvästi pienempi. Tämä siis visuaalikatselun kannalta asiaa ajatellen... (tähtikuvissahan kuvan kontrasti saa käsittelyä jo muutenkin hyvin monella tavalla :wink:)
Kiitoksia oikaisusta, piti tosiaan sanoa kontrasti eikä terävyys...
Ei taida apupeilin koolla olla juurikaan merkitystä muissa kuin planeettakuvissa, ja planeettakuvia taas ei tällä putkella paljoa oteta.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 19.01.2012, 18:54:35
Onnittelut uuden putken johdosta, ei ihme että on tosiaan koko ajan pilvessä :cheesy:. Mielenkiintoisen näköinen kokonaisuus, ja tosiaankin testikuvia kehiin heti kun taivas vain aukeaa. ASA lyhentäjällä pääsee newtonillakin suurin piirtein noihin F lukemiin http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9239.0 , tosin ei ole yhtä kompakti paketti.
ASA on tosiaankin mielenkiintoinen valmistaja ja tekee aivan huippuluokan tuotteita. Mietin jonkin aikaa heidän N-sarjan astrographia, mutta innostuin Velocesta juuri sen kompaktimman koon ja helppokäyttöisyyden takia. Kyllä Velocekin pitää kollimoida, mutta sen pitäisi olla tarvittaessa helppo operaatio. Tehdas viritykset ovat kuulemma myös erittäin hyvin kohdallaan. Velocen fokuserissa on myös aika hyvät säädöt kameran saattamiseksi optimiasentoon.
Onnittelut loistavasta instrumentista!
Pari kysymystä.
Paljonko putkessa on "back focusta", eli kuinka poaljon kamaa saa putken ja kameran väliin ja saavuttaa vielä fokuksen?
Onko tarkentimessa kameralle kallistuksen säädöt, optisen akselin kohtisuoruuden säätöön?
Onko/saako automaattitarkenukseen tarvittavan askelmoottorifokuserin. Miten vähän putki reagoi lämpötilan muutokseen, vai onko täysin 0%?
J-P Metsävainio, www.astroanarchy.zenfolio.com/
Lainaus käyttäjältä: J-P - 21.01.2012, 12:01:54
Onnittelut loistavasta instrumentista!
Pari kysymystä.
Paljonko putkessa on "back focusta", eli kuinka poaljon kamaa saa putken ja kameran väliin ja saavuttaa vielä fokuksen?
Onko tarkentimessa kameralle kallistuksen säädöt, optisen akselin kohtisuoruuden säätöön?
Onko/saako automaattitarkenukseen tarvittavan askelmoottorifokuserin. Miten vähän putki reagoi lämpötilan muutokseen, vai onko täysin 0%?
J-P Metsävainio, www.astroanarchy.zenfolio.com/
Kiitoksia...
- Back focus on 61 mm tällä fokuserilla ja tuubi liikkuu ulos 15 mm. Teoreettinen kokonais BFL on 127 mm ja takalevystä 107 mm
- Kyllä fokuserissa on säädöt, jolla optisen akselin saa kohdalleen
- OS:n oma moottori fokuseriin on vasta kehitteillä ja heidän viilaamisensa tuntien se tuskin valmistuu tälle kaudelle. Olen rakentamassa väliaikaista stepperimoottori-hihna viritystä siksi ajaksi nykyisin käyttämäni Seletekin ympärille. Tarkoitus on korvata fokuserin oma kiertonuppi hihnapyörällä ja kiinnittää toinen pyörä moottoreineen putken yläosaan. Saa nähdä miten toimii...
- putken reagointi lämpötilojen muutokseen pitäisi olla 0 % mutta se on ainakin toistaiseksi mainosmiesten juttuja. Testaillaan talven mittaan kuinka hyvin pitää paikkansa.
Hienon ja erikoisen putken olet hankkinut. Onnittelut minunkin puolesta!
Voiko tuossa putkessa käyttää mitään polttovälinlyhentäjää? Saisi mahdollisesti valovoimaa vielä paremmaksi.
Minäkin olen syyllinen pilvisiin keleihin. Tilasin uuden jalustan ja se tullee näillä näkymin maaliskuussa, siitä lisää myöhemmin.
Kiitoksia, putki on tosiaan hieman eksoottinen mutta toivottasti myös hyvin toimiva.
Ylimääräistä polttovälin lyhentäjää ei saa eikä oikeastaan kannattaisikaan, sillä F/3 on jo ihan riittävän haastava hallittava.
Tällainen tuli sitten rakennettua siksi aikaa kunnes OS saa oma moottorinsa joskus valmiiksi. Ei ehkä maailman kaunein mutta toimii...
Fokuseri on muuten erittäin tukevan tuntuinen ja välitykset on viritetty nopealle putkelle hyvin sopivaksi. Fokuserin putki liikkuu 0.8 mm/kierros ja kun käytän Seletekin moottoria, jossa askeleita on 3600/kierros, niin yhden askeleen pituudeksi tulee 0.22 mikronia (jos laskin oikein).
Laitetaan nyt ensimmäinen testikuva kun tuli luvattua. Kuvassa on Ha kanavaa puolen tunnin edestä eli 3x10 min. Eilinen ilta oli melkoista vääntämistä vähän kaikilla kuvaamisen osa-alueilla. Esim. seurannan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia pitkään aikaan ja eilen sekin alkoi temppuilla oikein urakalla. Joistain syystä en saanut DEC -käyrää vakaaksi en sitten millään ja moni hyvä yritys meni pipariksi.
Kuvan alalaidasta näkyy myös, että kameran kenno ei ole aivan suorassa. Fokuserin kulmaa säädetään 4 push-pull ruuvin avulla ja kun onnistuin säätämään sitä pakkasessa muutamia kertoja väärään suuntaan, niin annoin jäädä odottamaan seuraavaan kertaan. Vinjetointia esiintyy jonkin verran, mutta sen saa flateillä helposti korjattua. Ja jos se alkaa häiritsemään, niin fokuserissa on 72 mm kierteet johon saa kiinni vähän väljemmän jatkotuubin. Nykyinen 2" + T2 yhdistelmä on ehkä vähän turhan kapea.
Muuten putki tuntuu erittäin hyvältä ja kunhan saa kaikki säädöt kohdalleen niin voi taas keskittyä varsinaiseen asiaan eli kuvaamiseen :smiley:
Tähdet on pyöreitä joka nurkassa, eli piirtää tosi nätisti.
Kiitos kommentista.
Suuremmassa kuvassa näkyy hieman paremmin alalaidassa oleva vääristymä joka taas johtuu vinosta kennosta. Fokuserin kallistuksen 4-piste säädön kanssa pääsi pakkasessa muutama ärräpää, vaikka se onkin tosi tukevasti toteutettu. Kollimoinnin säätö on sentään 3-pisteen varassa ja on muutenkin suorastaan upea viritys. Kollimointi näyttäisi kuitenkin olevan aivan kohdallaan mutta pitää vielä katsella sitä tarkemmin kun saan kennon joskus suoraan. Vinjetointi on 8-10 % luokkaa, mutta ei häiritse, ja jos alkaa häiritsemään niin pitää vaihtaa hieman väljempi jatkotuubi nykyisen tilalle.
Muuten olen ollut erittäin tyytyväinen putken tuottaman kuvan laatuun ja entistä parempaan valovoimaan. Testikuva ei sinänsä ole kovin ihmeellinen eikä sitä ole käsitelty muuten kuin darkeilla ja fläteilla sekä venytetty hieman yksityiskohtia esiin.
Lisää testikuvia kun ei muutakaan ole tarjolla. Ehdin kuvata kokonaista 30 minuuttia ennen kuin pilvet vyöryivät eilen päälle.
Usvakerros on tällä kertaa hieman ohueampi kuin edellisessä kuvassa, mutta ei se terävyys edelleenkään mikään häävi ole. FocusMaxia viritellessä tuli 2.7 - 2.9 FWHM lukemia kun tähtäin oli suoraan ylöspäin. Rosette on kuitenkin sen verran matallalla, että 10 min. valotukset välttävällä seurannalla ja pienen usvakerroksen läpi pudottivat lukemat heti 5 tuntumaan. Kenno on edelleen vinossa, mutta viritellään suoraan lähitulevaisuudessa...
Erittäin lupaavia testikuvia, sanoisin... :cheesy:
(Kuvailin sitä Liekkisumuani FWHM lukemilla 7...8, kun ei parempaakaan fokusta saanut tuona iltana 20 asteen korkeudelta.)
Kiitoksia... putki tosiaan tuntuu erittäin hyvältä. Kunhan vain saan säädöt kohdalleen ja muut hilavitkuttimet toimimaan niin katsotaan millaisia kuvia syntyy.
Ei tullut eilenkään kuvaamisesta oikein mitään, joten otin usvan läpi pari testikuvaa ja tein muutaman kokeen. Ohessa on 4 printtiä CCDInspectorista, joista ensimmäisessä on yksi 5 min. valotus M35:sta, toisessa on 7 kuvaa pinottuna samasta kohteesta, kolmannessa 7 kuvan pino, mutta lisäksi päälle kevyt dekonvoluutio, ja neljännessä kuvat on pinottu saman kevyen dekonvoluution kera, mutta mitään kalibrointikuvia ei ole käytetty (huom.)
Filtterinä oli luminanssi, jolle FocusMax antoi arvoksi 2.6 FWHM. Pidempi valotus, pieni usva ja heikohko seuranta pudottivat lukua kuitenkin selvästi. Nämä FWHM arvot näyttävät muutenkin olevan vähän epämääräisiä, sillä sama kuva antoi FWHM arvoksi CCDStackissä 4.19 ja CCDInspectorissa 5.7 – 7.0. Ota näistä nyt sitten selvä. Näyttää muutenkin, että niin hyvä apuväline kun CCDInspector onkin mihinkään lukuihin ei kannata tuijottaa liian orjallisesti vaan ottaa ne yhtenä tiedonlähteenä.
Kuvista näkyy, että kenno ei ole edelleenkään ihan suorassa ja vinjetointiakin esiintyy. Vinjetoinnissa ihmetyttää, miksi se on niin vahvasti toisella puolella vaikka kenno on kuitenkin kohtuullisen suorassa. Jos vinjetointia lähtee korjaamaan fokuserin kulmasäädöillä, niin tiltti kasvaa välittömästi. Onko kenelläkään mitään ajatuksia kuinka asiaa kannattaisi lähestyä ?
Laitetaan vielä lisää CCDInspector analyysiä toisesta yksittäiskuvasta...
Kuten näkyy niin esim. tiltti ja kollimaatio arvot ovat tässä selvästi paremmat kuin edellisessä kuvassa, vaikka molemmat kuvat on otettu 15 minuutin sisällä toisistaan eikä mihinkään ole välillä koskettu.
CCDInspectoria varten kannattaa kuvata taivaan aluetta, jossa tähdet ovat jakaantuneet mahdollisimman tasaisesti, eikä kenttään osu paljon muita kirkkaampia tähtiä. Mittaamiseen käytetään pinoamatonta kuvaa/kuvia ilman mitään kuvankäsittelyä (paitsi dark ja bias). CCDI:ssä kerrot, missä on dark ja bias ja ohjelma tekee itse redusoinnin.
CCDI:ssä avaat yksittäiset kuvat ja 'maalaat' ne kursorilla ja valitset 'Measure'. Näin saat keskiarvon valituista kuvista.
Voiko/tarviiko tuota putkea kollimoida? Jos ei kollimoida, niin sitten tarvii jollain muulla tavalla saada tuon putken optisen akselin keskusta osumaan kameran kennon keskelle.
Kelien on myös syytä olla suht kohdallaan, kun näitä mittakuvia ottaa.
Kiitos Petri
Pitää seuraavalla kerralla ottaa kohteeksi vähän tasaisempi alue avaruutta ja tehdä testejä paremmalla kelillä sikäli kun sellaisia yleensä tulee.
Ja kyllä putkea voi kollimoida, mutta luulisin kollimoinnin olevan aika hyvin kohdallaan tehtaan jäljiltä ...näin ainakin väittivät.
Tuli sitten hankittua hieman väljempi sovite fokuserin ja kameran väliin vinjetointia pienentämään. Kuvasta näkyy hyvin, kuinka suuri kokoero on 2" ja 72 mm adaptereiden välillä. Molemmat kiinnittyvät kameraan T2 kierteellä. Ei ole kovinkaan vaikea arvata kummassa fotonit löytävät tiensä kameran kennolle paremmin.
Aika herkku putki on..
Muistanko oikein että hinta oli 4,5ke aikaisemmin? Nyt näyttää 5,8ke?
Ensimmäinen kuva NGC 2264 saatu vihdoin julkaisukuntoon. Kuvan keskellä olevaan kirkkaan tähden ympärille muodostui melkoiset rinkulat, jotka näkyvät eritoten OIII kuvassa. Mistähän mahtaa johtua? Itse epäilen huurreputken etupään vajavaista flokkausta, joka aiheuttaa heijastuman. Tässä Ha ja OIII pinot, joissa rinkulat näkyvät. Kuvat eri asennossa, kuin varsinainen kuva. Oma kuva myös huurreputken sisältä. Kuvat suurenevat klikkaamalla.
(http://astrob.in/285194/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/285194/0/) (http://astrob.in/285190/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/285190/0/) (http://astrob.in/285188/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/285188/0/) (http://astrob.in/285201/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/285201/0/)
Heijastukset johtuvat todennäköisesti juuri siitä mistä arvelitkin eli huurreputken turhan kevyestä flokkauksesta. Laitoin omaan putkeen heti alussa uuden kunnollisen pinnoituksen, eikä ongelmia ole ollut.
t. Jyrki
Heijastuongelmaan en ota sen enempää kantaa, kuin että kannattaa kokeilla tuo flokkaus, ei siinä ainakaan menetä mitään.
Minkälainen tuossa on tuo kameran kiinnitys? näyttää siltä että kenno olisi vinossa optiseen akseliin nähden kun tähdet venähtävät jonkun verran tuolla kuvan ylä osassa. Kyseessä on sen verran laadukas laite että luulisin sen puolen olevan kunnossa (kollimointi kohdallaan), siksi epäilen tuota kameran kiinnitystä tuon venähtämisen aiheuttajaksi. Kuvan alaosassa tähdet ovat hyvän muotoiset.
Kiitos vastauksista Jyrki ja Murtsi. Täytyy hoitaa huurreputken flokkaus alta pois mahdollisimman pian. Kamera on kiinni fokuserissa kahden tuuman holkilla, joka kiristyy paikoilleen kolmella kuusiokololla. Kiinnitys on mielestäni jämerä ja tiukka.
Saisin kameran kiinnitettyä myös pelkkiä kierteitä hyväksikäyttäen, mutta silloin menettäisin helpon kuva-alan kääntö mahdollisuuden.
En ole oston jälkeen pystynyt paneutumaan vielä kollimointiin ja tilttiin hyvien säiden vähyyden takia. Niidenkin aika tulee kyllä (toivottavasti).
Velocen omassa fokuserissa on hyvät kallistuksen säädöt, joten optisen akselin saa niillä suoraan varsin helposti.
Voin sanoa kokemuksesta, että noilla nopeuksilla todella pienet muutokset säädöissä tuntuvat välittömästi. Pelkästään (pienemmän) säätöruuvin löysääminen/kiristäminen näkyy kuvassa heti...eli maltti on valttia siinäkin hommassa.
t. Jyrki
On kyllä jäätävän hienoja kuvia Jyrkillä !