No tuli hankittua canon eos 550D ja alustavat kuvat on ok, paitsi sen peruslinssin tominta ei saa kuuta tarkaksi
no lisähankintana eos-m42 adapteri jonka jälkeen istuu canonin seuraavia laseja
-cinon 28 /2.8
-fujinon 55/2.2
-sun 135 /2.8
-vivitar 90 mm macro 2.5
-tamron adaptal 2 300mm 5.6 onkos tähän saatavissa eos adapteria suoraan tamron adaptaln ?
nyt se kysymys millähän noista kannattaisi kuvata taivasta, 300 mm ja 135 ehkä kuu ja planeetat mutta muu taivaankuvaus ?
Hannu
Jos ei seurantaa ole ja haluat tähdet niin etteivät ole viiruja niin lähinnä 28/55-milliset tulee kyseeseen.
Niilläkin valotukset luokkaa max 30 sekuntia.
Ja kun seuranta löytyy, niin tuo "vivitar 90 mm macro 2.5" taitaisi olla sama kapine kuin Tamron SP 90/2.5 macro, joka on sangen hyvälaatuinen objektiivi suorituskyvyltään (link (http://www.adaptall-2.org/lenses/52B.html)).
tuohon vivitariin on lisäosa joka saa aikaan 1:1 kuvauksen kiinokoolla
Hei
tässä 1 otos 16.1 otetuista kuvista http://metu.1g.fi/kuvat/avaruus/
canon eos550d sigma 28mm 2,8 m42 opjektiivi
kamerajalsta
valotus 30 sek liveview + itselaukausin
onko valotus lian pitkä kun tähdet venyy.
koitin pinotakkin mutta osaaaminen vielä huonoa siinä
(registar + win 7 jumii ainakin iris en saanut kohdistetua)
Hannu
Lainaus käyttäjältä: hant69 - 23.01.2012, 16:24:33
Hei
tässä 1 otos 16.1 otetuista kuvista http://metu.1g.fi/kuvat/avaruus/
canon eos550d sigma 28mm 2,8 m42 opjektiivi
kamerajalsta
valotus 30 sek liveview + itselaukausin
onko valotus lian pitkä kun tähdet venyy.
koitin pinotakkin mutta osaaaminen vielä huonoa siinä
(registar + win 7 jumii ainakin iris en saanut kohdistetua)
CapsLock kateissa vai epäkunnossa?
Joka tapauksessa, valotusaika ja objektiivin polttoväli vaikuttaa pitkälti siihen, venähtävätkö tähdet valotuksen aikana vai pysyvätkö ne noin suunnilleen pistemäisinä. Kumpi nyt sitten on oikea polttoväli, tuo 28mm vai kuvan teknisissä tiedoissa oleva 50mm? Jos ilmoittamasi 28mm niin silloin Canonin kroppikerroin (1.6x) huomioiden järjestelmän näennäiseksi polttoväliksi saadaan ~45mm, joten periaatteessa optimaalinen valotus pyörisi noin 20-23 sekunnin paikkeilla (Pohjantähden ympäristössä valotusaika voi olla pidempi).
Jonkinlainen suuntaviivoja antava valotusaikataulukko kiinteällä jalustalla tapahtuvalle kuvaamiselle eri polttoväleillä löytyy tuolta: http://astro.kuvat.fi/tahtikuvaus/valotusaika.htm. Taulukko on siis vain suuntaa antava eli kokeilemalla selviää parhaiten, mitä on hakemassa.
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 23.01.2012, 17:20:13
Jos ilmoittamasi 28mm niin silloin Canonin kroppikerroin (1.6x) huomioiden järjestelmän näennäiseksi polttoväliksi saadaan ~45mm, joten periaatteessa optimaalinen valotus pyörisi noin 20-23 sekunnin paikkeilla (Pohjantähden ympäristössä valotusaika voi olla pidempi).
Näennäinen polttoväli ei välttämättä ole paras termi tähän. Kroppikertoimen käyttö antaa vain objektiivin
kinovastaavuuden, joka tarkoittaa kuvarajaukseltaan vastaavaa polttoväliä kinokennon kanssa. Ellei ole erityisen tottunut kinofilmiin tai kinokennoisiin kameroihin, objektiivin kinovastaavuus on käytännössä turha termi, joka varsinkin aloittelijoille voi olla lähinnä hämäävä. Objektiivilla on ihan oikea fyysinen polttoväli, joka tässä tapauksessa on ilmeisesti 28mm. Kennon koko vaikuttaa luonnollisesti kuvan rajaukseen, mutta kinokennolla saatava rajaus ei ole sen oikeampi kuin mikään muukaan rajaus.
Lainaus käyttäjältä: hant69 - 23.01.2012, 20:00:43
canon eos550d sigma 28mm 2,8 m42 opjektiivi
valotus 30 sek liveview + itselaukausin
onko valotus lian pitkä kun tähdet venyy.
Jep, alkaa olemaan liian pitkä valotus, jotta tähdet pysyisivät pyöreinä (varsinkin noilla megapikselimäärillä kuin 550D:ssä). Toisaalta seurantatarkkuuden vaatimukset eivät ole 28mm polttovälillä kovin kummoisia, joten hae foorumilta (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3017.0) vaikka ladonoviseurantaa tai googlella (http://www.google.fi/search?q=ladonoviseuranta&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:en-GB:official&client=firefox-a#sclient=psy-ab&hl=fi&client=firefox-a&hs=iqP&rls=org.mozilla:en-GB%3Aofficial&source=hp&q=barn+door+tracker&pbx=1&oq=barn+door+tracker&aq=f&aqi=g2&aql=&gs_sm=e&gs_upl=104621l104621l0l105778l1l1l0l0l0l0l109l109l0.1l1l0&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.,cf.osb&fp=c506bdb42fc00577&biw=1280&bih=905) "barn door tracker" sanoja :wink:
Mielenkiintosi ominaisuuksia tuossa canonissa , sai kerrottua itselaukaisimelle montakos kuvaa se ottaa peräkkäin samalla valotusella kivaa kokeilla metu.1g.fi/avaruus kokeiluja
Hannu
Hei
Harjoittelen myos tuota EOS 550D:n kayttoa ja siihen liittyen muutamia kysymksia:
1. Luin, etta kuva on parempi ladata .RAW Monochrome muodossa kuin .RAW Color. Monochrome sisaltaa myos kaikki varikanavat.
Kokeilin ja nainhan se on. Kuvat taytyy vain kasitella Debayer filtterin avulla. (Olikohan selostus oikea).
Ja kysymys. Onko todellista eroa .RAW color ja .RAW monochrome kuvien valilla ?
2. Mika olisi paras Picture Style asetus; Standart vai neutral ?
t vesa_k
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 06.03.2012, 10:40:10
Ja kysymys. Onko todellista eroa .RAW color ja .RAW monochrome kuvien valilla ?
Kaikkien kameroiden kennot ovat pohjimmiltaan mustavalkoisia, eli ne eivät näe värejä. Järjestelmäkameroiden värikennot on tehty niin, että kennon jokaisen pikselin edessä on värillinen suodin. Järkkärin pikseleiden edessä on punaisia, vihreitä ja sinisiä suotimia. Koska jokainen pikseli näkee vain yhtä väriä, puuttuvat värit arvataan vieressäolevien eriväristen pikselien perusteella. Normaali raakakuva (MaximDL:ssä "RAW Monochrome") sisältää juurikin suoraan kennolta tulleen mustavalkoisen kuvan. MaximDL:ssä "RAW Color"-vaihtoehto taas hakee kameralta samaisen mustavalkoisen raakakuvan, mutta muuttaa sen samantien värikuvaksi Maximin "Convert to color"-toiminnolla. Kaikki kuvien kalibrointi (flätit jne) tulee tehdä mustavalkoisille raakakuville
jo ennen värilliseksi muuttamista. Joten jos haluat kalibroida kuvasi, kuvaa RAW Monochrome -asetuksella.
Hei,
Itse olen kuvannut 550d:llä reilun 1,5 vuotta ylesikuvausta ja tähtikuvausta. Maisematähtikuvaukseen se sopii hyvin. Kaukoputkiin (Meade 16" ja Väisälä, Lahti) kiinnitettynä olen saanut kuvattua sillä hyvin M42, M57, M52 ja M81. Optiikkana on ollut Samyang 8mm, Canon 18-55 ja 70-300 ja Samyang 500mm. Pisimmät ajat ovat olleet 60 s. 8 mm ja 45 s. Yleensä aika on 20-30 s. Hähnelin giga pro kaukolaukaisin paukuttaa pitkiä sarjoja, kunhan kameran ajan laittaa bulbille. Muutenkin kannattaa menu-valikkoa käydä läpi ja ottaa oletustoimintoja pois päältä (ja muistaa laittaa niitä päälle ylesikuvaukseen)
Kuu- ja planeettakuvissa aikahan todella lyhyt.
Olli S.
Olenko ymmärtänyt oikein että canoninkaan järkkäreillä ei saa bulb tilassa pitkiä valotuksia, eli + 30s? Tarkoitan ohjelmallisesti kun kamera on kytketty tietokoneeseen usb johdolla?
Vai tarvitaanko väliin jokin %"1 adapteri?
Itse en ole siinä onnistunut, mutta kaukolaukaisimellahan, missä on lukitustoiminto, se onnistuu.
-V.K.-
Hei
Itse olen ottanut Canonin EOS 550D:lla 2400s valotuksia. Kameraliitettyna usb kaapelilla tietokoneeseen.
Tosin silloin taalla on sensorin lampotila noussut +36 asteeseen.
t vesa_k
Vesa k:
Mitä ohjelmaa käytit? Lisäksi ellen väärin muista, niin koskiko kuvauksesi kenties eksoottista ilmastoa ja Teneriffaa?
Oma kamera on 450D.
Hei
Kuvausohjelmana DS kohteisiin kaytan MaximDl ohjelmaa.
Kuuta ja planeettoja kannattanee kuvata videona, jolloin hyva ohjelma on EOS Camera Movie Record.
Yes taalla ollaan eli Lat 28 ja Long 16W
t vesa_k
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 19.06.2012, 14:43:52
Olenko ymmärtänyt oikein että canoninkaan järkkäreillä ei saa bulb tilassa pitkiä valotuksia, eli + 30s? Tarkoitan ohjelmallisesti kun kamera on kytketty tietokoneeseen usb johdolla?
Vai tarvitaanko väliin jokin %"1 adapteri?
Kaikissa canoneissa saa bulb-tilassa yli 30s valotuksia jos painaa nappia niin pitkään pohjassa joko sormella, lankalaukaisimella, tai lankalaukaisinta leikkivällä tietokoneen sarjaporttiin menevällä piuhalla.
Pelkällä USB-yhteydellä kamerassa kiinni olevalla tietsikalla yli 30s mittaisten bulb-valotusten otto onnistuu 40D:llä ja sitä uudemmilla kameroilla, eli kaikilla viittä vuotta uudemmilla malleilla. Vanhemmilla ei.
Hei Lauri,
Eiko niissa vanhemmissa kameroissa kayteta jotakin bulb kaapelia ?
Muistan lukeneeni jostakin.
t vesa_k
Bulb-kaapelilla tarkoitettaneen lankalaukaisinta, josta puhuin. Tai jos puhe oli tietokoneen kanssa käyttämisestä, niin sitten tuota sarjaporttiin menevää piuhaa.
Mitä käytännössä voi kuvata ilman seurantaa? Onko mitään mahdollisuutta saada minkäänlaista siedettävää kuvaa esim Andromedasta? Putki 200/1200 ja kamera Canon EOS 1000D. DeepSkyStackeria en voi käyttää kun on Mac, joten Nebulosity varmaan pitäisi ostaa jos siinä on pinoamismahdollisuus.
Valitettavasti täytyy olla tyly ja sanoa että ei oikein onnistu.
Noin pitkällä polttovälillä maksimi valotusaika on alle sekunti ja sillä ei oikein taida saada mitään aikaiseksi
:(
Tuolla skylinerillä et varmasti saa mitään aikaiseksi. Sen sijaan kameraoptiikalla voit ihan hyvin kuvata ilman seurantaa kiinteältä jalustalta. Myös andromedaa. Tälläkin foorumilla on nähty jopa 300mm lasilla sellaisia syvän taivaan kuvia etten uskoisi ellen olisi itse nähnyt.
Tämä meni seuraavaksi ostoslistalle:
http://www.astroshop.eu/skywatcher-dobson-telescope-n-406-1800-skyliner-flextube-bd-dob-goto/p,21289
Siinä on goto synscan ja seuranta, mutta silti sen specseissä ilmoitetaan että ei sovi tähtikuvaukseen. Miksi ihmeessä?
Siksi että ei ole ekvatoriaalinen jalusta. Tuolla jalustalla kuvakenttä kiertyy about 30s pidemmillä valotuksilla.
Tarkkaan ottaen kuvakenttä kiertyy koko ajan, 15"/sek. Kino koon kennolla ja 5um pikselikoolla kuvan pidemmässä reunassa tähti vaihtaa pikseliä 4 sek välein. Kroppikennolla ja samalla pikselikoolla 8 sek välein.
Optiikan laadusta riippuu sitten kuinka monesta pikselista tähti koostuu ja milloin kiertymä muodostuu häiritseväksi. 30sek voi hyvin olla se aika jolloin kiertymä alkaa näkyä.
Kaizu
Eli toisin sanoen vain EQ jalustat sopii kuvaamiseen? Voihan villu, ei semmosia tueta
Isojen poikien putket ovat ALT-AZ putkia mutta sellaisen kanssa tarvitaan field derotatori joka pyörittää kameraa oikeassa tahdissa, se on sellainen tuhannen euron luokkaa oleva investointi, ja sitten täytyy vielä ottaa huomioon että ALT-AZ jalustan tulee olla tarkka... ja sellaisia eivät goto dobson jalustat oikein ole kun ne on suunniteltu visuaalikäyttöön.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 26.01.2013, 17:33:41
Isojen poikien putket ovat ALT-AZ putkia mutta sellaisen kanssa tarvitaan field derotatori joka pyörittää kameraa oikeassa tahdissa, se on sellainen tuhannen euron luokkaa oleva investointi, ja sitten täytyy vielä ottaa huomioon että ALT-AZ jalustan tulee olla tarkka... ja sellaisia eivät goto dobson jalustat oikein ole kun ne on suunniteltu visuaalikäyttöön.
Mutta hetkinen. Kun specseissä ilmoitetaan että on seuranta, niin mitä seurantaa se sitten tarkoittaa? Eihän se voi muuta tarkoittaa kun sitä että kohde pysyy keskellä? Ja kun goto moottori osaa kahta akselia pitkin mennä kohteeseen niin miksi se ei osaa kahta akselia käyttäen sitä kohdetta seurata?
Kyllähän se seuraa kohdetta jonkinlaisella tarkkuudella, mutta kuten tässä on yritetty selittää niin kuvakenttä kiertyy ajan kanssa sen keskipisteen ympäri niin että pitkään valottaessa tulee sellainen viirukuva (kuten pohjantähteä kuvatessa ilman seurantaa).
Lainaus käyttäjältä: einari - 26.01.2013, 19:29:13
Kyllähän se seuraa kohdetta jonkinlaisella tarkkuudella, mutta kuten tässä on yritetty selittää niin kuvakenttä kiertyy ajan kanssa sen keskipisteen ympäri niin että pitkään valottaessa tulee sellainen viirukuva (kuten pohjantähteä kuvatessa ilman seurantaa).
Jaajaa nyt tajusin :azn:
Kevyt tutustuminen taivaan mekaniikkaan helpottaa harrastukseen sisälle pääsyä. Kipi kapin kirjaston tähtitiedehyllyjen luokse ja matkaan mukaan Tähtitieteen perusteet.
Kirjan voi myös ostaa näppärästi Ursan nettikaupasta:
http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=280&ID_ASIAKAS=1525342319 (http://www.ursa.fi/kirjakauppa/index.php?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=280&ID_ASIAKAS=1525342319)
Kaikkea tuon kirjan sisältöä ei tietty tarvitse heti alkuun tavata, mutta jotakin kuitenkin.
jk
Vielä helpottava ajatuskoe: Kun puolikuu nousee idästä, se on vasemmalle kallellaan. Etelässä se on pystyssä. Laskiessaan idän suuntaan se on kipannut oikealle. Jos ei ole kuuta, niin saman ilmiön huomaa vaikkapa orionin tähtikuviolla.
Juu Tähtitieteen perusteet uusin painos luettu jo ajat sitten ja 20 muutakin Ursan kirjaa :) En nyt vaan tajunnut että miksi se ei pysyisi paikallaan dobsonilla.
Eikö kiertymisen saa "nollattua" niin että ottaa lyhyellä valotuksella monta kuvaa ja pinoaa ne?
Pinoaminen ei tuo kuviin sellaista, mitä siellä ei jo valmiiksi ole olemassa. Jos himmeän hötön kuvaamiseen tarvitaan esim. 2 minuutin valotus, jotta sen heikko fotonivuo näkyisi kameran kennolla, niin silloin ei auta pinota niitä 20 sekunnin valotuksia (koska niihin ei ole ehtinyt kertyä mitattavaa signaalia siitä himmeästä hötöstä).
Tähtikuvaamista kannattaa ajatella fotonien keräämisenä. Tässä ajatuskoe: asetetaan pihalle raesateessa kuppeja ja mitataan tietyn ajan kuluttua kuppeihin kertyneet raemäärät. Rakeiden määrä kupeissa on sitä suurempi, mitä suurempi kuppi on kyseessä (apertuuri-etu) ja sitä suurempi mitä pidempään kuppi on ollut sateessa (valotusaika-etu). Jos otat kupin pois 10 sekunnin kuluttua, sinulla on varmasti vähemmän rakeita kupissa kuin jos pidät sitä raesateessa kokonaisen minuutin ajan. Pinomisessa lasketaan sitten erilaisia keskiarvotuloksia n+1 kappaleesta noita kuppeja. Tällä saadaan tilastollinen vahvistus heikolle sateellekin (himmeälle signaalille), jos tarpeeksi moneen kuppiin on tullut se yksi ainoa rae laskettavaksi. Mutta joka tapauksessa sinne kuppiin tulisi tulla jotain laskettavaa. Sama koskee fotoneita ja digikameran kennon pikseleitä, jotka toimivat eräänlaisina fotonikuppeina. :wink:
Minulla on olympus pen kamera ja siinä T2 rengas , nyt pitäisi saada joku rengas että saisi koko homman kiini kaukoputkeen, ei ole tietoa minkälainen se rengas pitäisi olla ja miten se kiinitetään ja mihin kaukoputkessa . En ole mistään saanut olympukseen sopivaa rengasta , ei ainakaan Raumalla ole eikä missään noissa liikkeissä jotka mainostaa läppärissä .Pitääkö kaukoputkesta irroittaa jotain että saan sen renkaan kiini. Olisi kiva kun joku vähän selvittäisi , kiitos.
jos kaukoputkesi 1.25" okulaariholkki on irtiruuvattavissa aluslevystään jolla se on kiinni tarkentimessa, se kierre pitäisi käydä T renkaalle, jos ei ole niin siinä tapauksessa suosittelen tällaista:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p200_Adapter-von-2--Steck-auf-T2-Aussengewinde.html
Tuo kiinnitetään sitten 2" okulaariholkkiin aivan kuin okulaari. Jotta kenno ei mene liian kauaksi, mahdollisesti tarvit myös tallaisen (en tunne skylinerin tarkenninta tämä pätee mikäli se on sama kuin explorer 200 peiliputkessa)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4018_TS-Adapter-auf-2--mit-Ringklemmung-fuer-Skywatcher-Newtons.html
Sitten on vielä kolmas mahdollisuus jolla selviät vain yhdellä osalla etkä tarvitse edellisiä mutta et voi sitten käyttää 2" filttereitä kameran edessä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p203_Adapter-von-M54-auf-T2---kurzbauend.html
minun kaukoputkessani 1.25" okulaari adapterin aluslevy on juuri tuo osa ja sitten se okulaariholkki on kiinni siinä, jos sinun tarkentimesi on samanlainen sinulla on jo kyseinen osa jos ei ole tarvitset sitten sen erillisenä jos haluat kiinnittää kameran tätä osaa käyttäen.
Kiitos noista ehdotuksista ,täytyy tutkia, okulaariholkin yläpäässä on myös jonkunlainen kierre , mahtaako siihen sopia T2 rengas .
Voi hyvinkin olla että sopii, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.
Ei sen kameraoptiikalle riittävän seurantajalustan hankkimiseen onneksi tarvitse tuhansia upottaa.
Ite aloittelen tähtikuvausta ja EQ 3-2 jalusta ihan simppeliseurannalla toimii ainakin 150mm polttoväliin asti, sillä saa helposti 1min valotuksia ja suht hyviä 2-3 minuutinkin valotuksia.
Toki napatähtäin on oltava jotta saa napasuuntauksen mahdollisimman tarkaksi.
Jalusta taitaa maksaa tuolla seurantamoottorilla ja napatähtäimellä noin 250-300e uutena.
Jalustaa saa myös GoTo versiona mutta en itse keksi järkeä maksaa tuplahintaa siitä ominaisuudesta, paljon järkevämpää ostaa ursan tähtikartasto ja Messierin kohteet kirja, niillä pärjää aivan loistavasti ja tulee samalla tutuksi tähtikuviot ja kohteiden sijainti taivaalla. Ja iso osa harrastusta itselle on löytää ne kohteet ilman tietokoneen apua :)
Toki mielessä siintää jämäkämmät jalustat ja Autoguidaus mutta harjotellaan nyt eka kevyellä kalustolla ettei mene sormi suuhun ja rahat hukkaan.
A.Posio
Taivas selkeni kuin selkenikin eilen illalla, joten pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa kaukoputki+digijärkkäri yhdistelmää. Aloitin helposta, eli kuusta. Nyt olisi tarkennukseen liittyvä kysymys: onko teistäkin hankalaa tarkentaa kuva kun ainoan visuaalihavainnon saa kameran etsimestä, joka on #¤%&#! pieni? Miten te hoidatte tarkentamisen? Tuppaa jäämään melkein arpapeliksi, kun ei siitä kameran etsimestä niin suurta kuvaa saa että näkisi että pienetkin detaljit ovat tarkentuneet. Kamera on EOS 1000D.
Mutta hetkinen, nyt vasta tuli mieleen, että saikohan se etsimen kuvan siirrettyä siihen lcd-näytölle? Ainakin se näyttää otetun kuvan, mutta saikohan sen jo tarkennusvaiheessa siihen?
1000D:ssä on jo LiveView eli sillä voit tarkentaa.
Lainaus käyttäjältä: kommo - 21.02.2013, 10:17:55
Taivas selkeni kuin selkenikin eilen illalla, joten pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa kaukoputki+digijärkkäri yhdistelmää. Aloitin helposta, eli kuusta. Nyt olisi tarkennukseen liittyvä kysymys: onko teistäkin hankalaa tarkentaa kuva kun ainoan visuaalihavainnon saa kameran etsimestä, joka on #¤%&#! pieni? Miten te hoidatte tarkentamisen? Tuppaa jäämään melkein arpapeliksi, kun ei siitä kameran etsimestä niin suurta kuvaa saa että näkisi että pienetkin detaljit ovat tarkentuneet. Kamera on EOS 1000D.
Mutta hetkinen, nyt vasta tuli mieleen, että saikohan se etsimen kuvan siirrettyä siihen lcd-näytölle? Ainakin se näyttää otetun kuvan, mutta saikohan sen jo tarkennusvaiheessa siihen?
Muuta etsimen asetus liveview -tilaan, sitten suuntaat kameran kohteeseesi, jonka jälkeen painat suurennuslasi -näppäintä, joka siis digitaalisesti suurentaa sitä kuvaa (mutta ei näy kuvissa). Tämän jälkeen sitten vaa pyörittelet tarkennusrengasta pyrkien etsimään silmämääräisesti terävimmän kuvan ja NAPS! Siinä se. Helppoa ja erittäin hyvä jippo! :smiley:
Lainaus käyttäjältä: voyager - 21.02.2013, 18:54:27
Muuta etsimen asetus liveview -tilaan, sitten suuntaat kameran kohteeseesi, jonka jälkeen painat suurennuslasi -näppäintä, joka siis digitaalisesti suurentaa sitä kuvaa (mutta ei näy kuvissa). Tämän jälkeen sitten vaa pyörittelet tarkennusrengasta pyrkien etsimään silmämääräisesti terävimmän kuvan ja NAPS! Siinä se. Helppoa ja erittäin hyvä jippo! :smiley:
No näinhän se käykin hyvin. Kiitos :)
Tarkennusta helpottaa vielä kun hommaat objektiivin eteen Bahtinovin maskin tai vastaavan.
jk