Elikkäs oon jo pitkään harkinnut digijärkkärin tai järkkärin ostoa ja haluisin tietää, että millaista suosittelisitte tähtikuvaukseen ja kuinka paljon maksais, mitä välineitä tarvitsen että saisin kameran liitettyä Bresser Pluto - teleskooppiin... :azn: ja jos viitsitte kertoa muita asioita jotka pitäis tietää kun itte olen vielä näin pihalla.. :oops: Jään odottelemaan teidän kokeneempien vastauksia. :laugh:
Oon kaukana siitä kokeneesta, mutta omien ensimmäisten hapuilevien, osin harhaankin menneiden askelten perusteella ehkä osaa sanoa jotain:
Ensinnäkin olettaisin, että aiot käyttää kameraa muuhunkin kuin tähtikuvaamiseen? Jos näin on, en hirveästi miettisi kameran merkkiä tai tarkkaa mallia pelkästään tähtikuvaamisen kannalta. Putken kaveriksi käy kyllä mikä tahansa järkkäri, josta vaan saa objektiivin irti ja tilalle T2-sovitinrenkaan, jolla sitten saa kameran kiinni suoraan putkeen.
Muuta ei sitten alkuun pääsyyn tarvitakaan. Paitsi kärsivällisyyttä kameran ominaisuuksien opettelun kanssa, että saa tarkennuksen putken kanssa kohdilleen, ja oppii oikeat valotusajat, herkkyydet ja muut, millä kuvata. Lankalaukaisin nyt ei olisi pahitteeksi, niin ei tule suotta itse heiluteltua putkea kuvatessa.
Esimerkiksi oma settini, millä tässä harjoittelisin, jos vaan olis keliä, on seuraava:
Canon D1100 järkkärikameran kaveriksi ostin tällaisen T2 rinkulan: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Ring-fuer-CANON-EOS-Kameras.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Ring-fuer-CANON-EOS-Kameras.html) ja Canonin perus RS-60e3 kaukolaukaisimen: http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/48661 (http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/48661). Yhteensä hintaa tulee pari kymppiä, ja kumpikaan ei ole mitenkään kaukoputkikohtainen tai muuten 'vanheneva' ostos. Sivumennen sanoen, olen kyllä tykännyt tuon D1100 helppokäyttöisyydestä. Vaikka mulla ei järkkärikameroita ennen sitä ole ollut, niin todella nopeasti on oppinut perusjutut.
Vaihtoehtona sitten on tietysti olemassa myös erilaisia telinehäkkyröitä, joilla saa minkä tahansa tavallisenkin kameran kiinni kaukoputken okulaariin, mutta oman kokemuksen perusteella ne on kyllä niin rasittavia vimpuloita, että ei hyvä tosikaan. Hyvä tällainen teline maksaa enemmän kuin nuo T2-sovittimet, eli jos vaan suinkin se järjestelmäkamera löytyy tai hankinnassa on, niin en tuhlaisi eurojani näihin. Ennemmin melkein sihtailee vaikka sitten kännykkäkameralla käsivaralta putken läpi, kunnes järkkärikamera on hankittuna.
Huomionarvoista kuitenkin on, että ilman moottoroitua seurantajalustaa kuvaaminen käytännössä rajoittuu kuuhun ja planeettoihin. Mutta kyllä niissäkin piisaa kuvattavaa ja opeteltavaa, ja on se vaan siisti tunne kun saa hyvän kuvan vaikka Jupiterista tai Saturnuksesta! Sitten jos ja kun kuvaamisesta innostuu tosissaan, kaikenmoista enemmän tai vähemmän kallista lisä- ja apuhärpäketä riittää kyllä hankittavaksi, ja myös liuta ohjelmia, joilla kuvistaan saa irti huomattavasti enemmän yksityiskohtia ja niin edelleen.
Ne viisaammat ja kokeneemmat toivottavasti osaa sanoa enemmän asiasta juuri sinun kaukoputkesi osalta - voi olla, että tarvit jotain lisäpalikoita, jotka minun putken kanssa eivät olleet tarpeellisia.
Minä en viitsisi tuon kaukoputken perään järkkäriä viritellä käyttäisin sitä ihan vaan katselemiseen. Jos haluat kuvata taivaallisia kohteita niin suosittelen Canon merkkistä järkkäriä kameraoptiikalla seurantajalustan päällä. Canon merkkiä sen vuoksi että siihen saa m42-optiikkaa kiinni edullisella adapterilla. Lisäksi Canonille löytyy modausohjeita ja clippifilttereitä etc. jos kuvauskärpänen puree pahasti. Bresser Pluton jalusta ja fokusointilaite näyttivät kumpikin aika hennoilta järkkärin alle enkä oikein usko tuon putken optiseen laatuun.
カイズ
Toisaalta putki kun jo löytyy ja seurantajalustaa taas ilmeisesti ei, niin minä taas en näe mitään syytä, miksei kameraa pistäisi putken kylkeen. Hankinnoista ja opeista ei mene mitään hukkaan, jos joskus vaikka vaihtaakin seurannalliseen, parempaan putkeen.
Tiedän, että toi Bresserin Pluto on ehkä vähän huono kuvaukseen, mutta kun ei muutakaan ole niin se saa nyt alkuun riittää. :laugh: Tosin harkinnassa on ollut uuden putkenkin osto, mutta tän ikäsellä ei hirveesti rahaa ole niin uus putki joutuu kyllä vähän odottamaan.. :undecided: Mutta kiitos vinkeistä ! :smiley:
Oikea asenne! Ja eiköhän sillä alkuun pääse. Itsehän alottelin Lidlistä ostetulla lintuputkella ja kännykällä. Myönnettäköön, etten kovin hurjalla menestyksellä, mutta kuitenkin.
Oleellista nyt olisi vaan saada siihen kaukoputkeen kamera kiinni, ja minusta siihen ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin järkkäri. Kaikennäköiset hukkahankinnat kannattaa muutenkin minimoida, ja ostella vaan semmosia kilkkeitä, millä pärjää sitten vähän pidemmän aikaa. Ja järkkäri nyt lienee sieltä selkeimmästä päästä näitä pitkän tähtäimen hankintoja - minkä lisäksi siitä on tietty muutenkin iloa.
Onko päätavoite kuvata tähtitaivasta vai liittää järjestelmäkamera Bresser Plutoon?
Jos jälkimmäinen niin tuleeko kamera putken kylkeen omalla optiikallaan vai katsooko se putken läpi kiinnitettynä putken fokusointilaitteeseen?
カイズ
Päätavoite nyt on saada otettua kuvia niin että kamera on kiinni Bresserissä. :smiley: Toki luultavasti kuvailisin muutakin kun tähtiä kameralla, mutta päätavoitteena olisi Bresserin läpi kuvaaminen. :cheesy:
Merkistä riippumatta suosittelen mallia jossa on elävä etsinkuva eli livenäyttö, se on korvaamaton apu kuvan tarkentamisessa jos kamerasi on kiinni pidemmissä putkissa tai kaukoputkessa.
Halvimmista Canonin malleista uusi 1100D on pimeäkuvausominaisuuksiltaan aiempaa 1000D:tä parempi, joka sekään ei ole huono. Foorumilla taitaa vielä olla yksi vähänkäytetty 1100D myynnissäkin.
Tuon putkesi kanssa voi tulla ongelmaksi saada kuvaa tarkennettua, epäilen vahvasti että tuossa mallissa ei riitä fokusointilaitteen tarkennusvara sisäänpäin jos laitat järkkärin sovitteen kanssa kiinni. Onko kenelläkään tutullasi digijärkkäriä jolla voisi testata etukäteen saako kuvan tarkaksi, kierrät fokuserin sisään ja esim kuuhun kohdistettuna käsivaralta pitelet kamerarunkoa ilman optiikkaa n 10-15mm päässä fokuserin putken päästä. Jos saat kuvan tarkaksi, niin sitten on mahdollisuuksia onnistua myös sovitteen kanssa.
Oletko kokeillut kuvata esim kännykkäkameralla tai digipokkarilla kuuta okulaarin läpi, helpoin keino aloittaa tähtikuvaus.
Toinen ongelma tuon putken kanssa liittyy todennäköisesti huteraan vakiojalustaan, en tiedä onko tuossa seurantamoottoria, se on myös lähestulkoon pakollinen mikäli haluat ottaa kymmenesosasekunteja pitempiä valotuksia kaukoputkella. Ilman seurantaa kuvauskohteesi rajoittuvat lähinnä kuuhun, aurinkoon HUOM! VAIN ASIALLISELLA PUTKEN ETEEN TULEVALLA AURINKOSUOTIMELLA VARUSTETTUNA, ja kirkkaimpiin planeettoihin.
Varsinaisten taivaskohdekuvien oton voit aloittaa tietysti istuttamalla omalla objektiivilla varustetun järkkärin Pluton reppuselkään ja seuraamalla valotuksen ajan käsin jotain kirkkaampaa tähteä putken okulaarin kautta. Lopputulos on todennäköisesti parempi kuin tuon pluton kautta.
Oon yrittänyt kuvata Nikon Coolpix S2550 kameralla Aurinkoa ja kuuta, mutta en oo onnistunut sillä tarkentamaan. Joko sillä ei vaan saa tarkennettua tai sitten en vaan osaa tarkentaa .. :laugh: Aikaisemmin mulla oli (tai no on vieläkin) Canon PowerShot A560 ja sillä onnistuin ottamaan suht tarkkoja kuvia Auringosta. :smiley: Powershotin laatu vaan oli vähän kiikun kaakun että onko se hyvä vai huono. Kännykamerallakin on tullut kuvia otettua joistakin tähtikuvioista ja jos on jokin mielenkiintoinen tähti/planeetta yötaivaalla näkynyt niin olen kännykameralla siita sitten kuvan napsaissut vaikka laatu onkin huono ja kuvasta ei oikein ota selvää, että mikä kuvassa on.. :tongue: Ja eihän tässä Bresserin Plutossa ole mitään seurantasysteemiä, niin ihan itse joutuu kaikki kohteet etsimään.. Ja kieltämättä jalusta vaikuttaa huteralta, mutta tähän asti olen sen kanssa pärjännyt. :smiley:
Jos vanhempien (tai miksei omatkin) rahahanat antaa myöten, niin joku Canonin nelinumeroinen järkkäri tuplakittinä (lyhyempi ja pidempi halpazoomi).
Vaikka moni joka kuvaakin tähtiä ihan tosissaan ei koskaan enää alentuisi kuvaamaan moisella halpalinssiputkella (niinkuin yllä olevista vastauksista voi haistella), niin kannattaa sitäkin mielummin kokeilla kuin olla kokeilematta. Saatat esimerkiksi saada omalla mittapuullasi oikein hulppeita kuvia kuun kraatereista. Lisäksi siinä oppii millaisilla valotusasetuksilla kuuta pitää kuvata ettei pala puhki tai tärähdä.
Tarvikkeet minkä tahansa järkkärin liittämiseksi siihen linssiputkeen maksavat muutamia kymppejä (esim. Canonin T-rengas + nokkapala okulaariholkkiin).
Tämä Bresserin Pluto on mun ensimmäinen ihan oma putki niin siksi se on enemmänkin aloittelijaputki, kuin kuvaukseen tarkoitettu putki. :smiley: Niin sillä ajattelin kuvailuja aloittaa ja jos innostun enemmänkin niin sitten se uuden putken osto on enemmän ajankohtaista kuin nyt, kun on vielä enemmän harjoittelua tää kuvaaminen. :laugh:
Joo, mun mielestä olis lähinnä tyhmää olla kokeilematta jo olemassa olevilla laitteilla vain sen takia, että kuvien laatu oletettavasti ei yllä ihan Hubblen tasolle. Älkää puoliammattilaiset pelotelko liikaa meitä aloittelijoita :wink: .
Sen sijaan tuo Ransun mainitsema fokusointivara on semmonen asia, mikä kannattais päästä jotenkin varmistamaan. Onko ongelmaan muuten mitään helppoa korjausta jollain lisäpalikalla tms?
Edit: heppoisen jalustan ongelmia kuvatessa saa muuten korjattua ihan sillä, että tähtää putken alkuunsa ohi kohteesta sen edelle, ja antaa planeetan/kuun lipua keskemmälle kuvaa. Ehtii jalustan heilunnat ja tärinät vakautumaan ennen kuvan räpsäisyhetkeä. Ja tosiaan, lankalaukaisin tai ajastin auttaa myös, niin ole itse heiluttamassa jalustaa.
Jos päädyt virittämään kameran Pluton tarkennuslaitteeseen. varmista vaikka kamerahihnalla että kamera ei putoa. Pluton tarkennuslaite ei ole tarkoitettu tuollaisille kuormille.
Yksi vaihtoehto on että kokeilet Plutoa WEB kameran ja tietokoneen kanssa.
Jos jalusta on sama kuin http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2027&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2027&show=all), siihin saa seurantamoottorin. Silloin jalustaa voi käyttää kuvaukseen kameraoptiikalla ilman kaukoputkea. Seurantatarkkuus ei oikein riitä yhdistelmälle kaukoputki ja kamera.
jk
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 05.01.2012, 13:45:26
Jos vanhempien (tai miksei omatkin) rahahanat antaa myöten, niin joku Canonin nelinumeroinen järkkäri tuplakittinä (lyhyempi ja pidempi halpazoomi).
Vaikka moni joka kuvaakin tähtiä ihan tosissaan ei koskaan enää alentuisi kuvaamaan moisella halpalinssiputkella (niinkuin yllä olevista vastauksista voi haistella), niin kannattaa sitäkin mielummin kokeilla kuin olla kokeilematta. Saatat esimerkiksi saada omalla mittapuullasi oikein hulppeita kuvia kuun kraatereista. Lisäksi siinä oppii millaisilla valotusasetuksilla kuuta pitää kuvata ettei pala puhki tai tärähdä.
Tarvikkeet minkä tahansa järkkärin liittämiseksi siihen linssiputkeen maksavat muutamia kymppejä (esim. Canonin T-rengas + nokkapala okulaariholkkiin).
Ilman muuta kannattaa aina kokeilla. Tuo Pluto on googlen mukaan 114/500 peiliputki, ja fokusointiongelmat järkkärillä on sen takia todennäköisiä, jos fokuserin tarkennusvara sisäänpäin ei riitä niin adaptereihin laitettu rahakin on mennyt tuon putken osalta hukkaan ja aloittelevaa kuvaajaa harmittaa varmasti.
Jos on polttoväliä 500mm niin siihen kuvatasosovitteeseen voi ruuvata barlowlinssin niin pitäisi fokusointikin onnistua.
Toki sitten edelleen kuvataan vaan kuuta/aurinkoa/planeettoja ja koska polttoväliä tulee lisää niin kuvakenttä pienenee, tutisee enemmän jne.
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 05.01.2012, 14:26:01
Ilman muuta kannattaa aina kokeilla. Tuo Pluto on googlen mukaan 114/500 peiliputki, ja fokusointiongelmat järkkärillä on sen takia todennäköisiä, jos fokuserin tarkennusvara sisäänpäin ei riitä niin adaptereihin laitettu rahakin on mennyt tuon putken osalta hukkaan ja aloittelevaa kuvaajaa harmittaa varmasti.
Katsopas kehveliä, oletin tietysti että on samanlainen kuin Bresserin Skylux ja Messier ja mitä näitä nyt on. Siinä tapauksessa neuvosi tuosta käsivaralla testailusta on tietysti aiheellinen. Tuohon samaan tai ainakin sen kopioihinhan on taidettu tällä foorumilla ennenkin kysellä tarkennusvaran riittävyydestä, mihinköhän tuloksiin on päädytty?
Barlow-linssin kanssa tarkennusvara riittänee hyvin todennäköisesti. Tulee kuustakin vähän isompi.
Nyt kun te ootte päässyt vauhtiin tän keskustelun kanssa niiin tulee näitä mun tasoisen harrastajan kysymyksiä...
-Miten tohon putkeen saisi lisättyä tollasen barlow-linssin ja mistä sellaisen vois hommata? :huh:
-ja sitten jos joku vois selittää mikä on fokusointi? taikka fokusointivara? :tongue: Onko kyseessä siis tarkennus?
Fokusointi on sama kuin tarkennus paitsi että kuulostaa hienommalta. Tarkennusvaran loppuminen meinaa sitä että siirtämällä kameraa lähemmäksi putkea kuva tarkentuu, mutta jossain vaiheessa liike tyssää etkä saa täysin tarkaksi.
Barlow-linssi on sellainen tuubi joka tulee okulaarin ja kaukoputken väliin ja kaksinkertaistaa suurennuksen. Jos sellaisen ruuvaa kameraan ja tuuttaa kiinni tarkennuslaitteeseen niinkuin normaalin okulaarin, niin yleensä tarkennusvara riittää paremmin. Mutta sitten tulee mukana noita ongelmia joista einari mainitsi.
aa.. okei. :smiley: tajusin nyt melkeen mistä puhutaan. :laugh: Kuten kaikki varmasti on jo tähän mennessä huomannut että oon oikeesti aika alussa tän kuvausjutun kanssa.. Ja aika alussa tähtiharrastuksessa myös. :oops: Eli mulle täytyy selittää kaikki aika yksinkertaistettuna. :wink:
Joskushan se on aloitettava.
Barloweistahan löytyy käsittääkseni myös semmoisia malleja, jotka toimii samalla T2-rinkulana. Tällöin sovitepalan hinta nousee ehkä kympillä tai kahdella, mutta sitten ei pitäisi enää olla pelkoa tarkennusvaran loppumisestakaan. Toki itse linssi ei ehkä ole silloin parasta mahdollista laatua, mutta enpä lähde asiaa sen enempää arpomaan, kun en tiedä. Asennus joka tapauksessa on hyvinkin simppeliä kiinni kiertämistä.
Jos kaukoputken tarkennuslaitteen kestävyys/kantavuus pelottaa, niin sitten kannattaa tietty huomioida itse kameran rungon paino kameraa valitessa. Eli harrastajille suunnatut, edullisemmat kamerat on monesti myös kevyempiä. Esimerkiksi Canon 450D, 1000D ja 1100D on kaikki kuitenkin painoltaan alle 500g, siinä missä sinällään toki laadukkaammat Canonin 5D, 7D, 40D, 50D jne kamerat painaa helposti 700-800g.
Tollasta Canonin 40D-järkkärii oon katellut, mutta kyl varmaan ois parempi joku kevyempi. Kun toi Bresser, saatikka sen jalusta , ei ole mitään tukevimpia... :undecided: Mutta kun kaikki nyt puhuu tästä T2 rinkulasta niin liitetäänkö kamera okulaarin paikalle sen kanssa ja miten se mahtaa tapahtua? Ja käykö se T2 varmasti sitten yhteen ton Bresserin kanssa vai tarvitaanko siihen vielä jotai välikappaleita? :huh:
Katsoin netistä niin siellä näytettiin kun kamera oli pistetty kiinni putkeen niin että se oli putken polttotasolla ja luulen ettei se onnistu peiliputkella.. Niin siksi ajattelin, että kamera tulee okulaarin paikalle. :smiley: Ja jos nyt olen ihan väärässä niin oikaiskaa . :smiley:
Taannoin kyseltiin myös samoja asioita kuin sinäkin nyt. Joku pisti linkin jossa selitetään hyvin tarkkaan kuinka kamera liitetään kaukoputkeen, otin linkin talteen http://www.youtube.com/watch?v=cYTmsfpL0M4&feature=related Käy katsomassa.
Kiitos tosta videosta! :smiley: Siitä oli paljon apua. Mutta nyt ainut mikä vaan mietityttää on se, että mistä tollasen välikappaleen löytää mitä tossa käytettiin. Koska kyseessä ei ollut ainakaan sellainen T2 mitä oon kattonut netistä. Oisko tietoo millä nimellä tollasii löytyis? Sellainen siis missä oli sellane pieni putki, joka laitettiin objektiivin paikalle, koska sillä putkella johon se laitettiin oli samanlainen tuo objektiivin paikka kun Bresserissä. (kai :tongue: ) Ja kun luultavasti kukaan ei tosta mun selityksestä tajunnut mistä osasta on kyse niin se osa on kiinni kamerassa tossa videossa kohdassa 5:33 . :smiley:
Joo, elikkäs T2 rinkula tulee kiinni kameraan, kameran oman objektiivin tilalle, ja näyttää osapuilleen tältä: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Adaptor-for-CANON-EOS-Cameras.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Adaptor-for-CANON-EOS-Cameras.html). Tuossa rinkulassa on sitten toisella puolella se T2-kierre, johon pistetään kiinni vaikkapa se 1,25 tuumainen barlow (tämmönen: http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1307&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1307&show=all)). Ja tuon sileän puolen pitäskin sitten sopia kaukoputkeen, okulaarin tilalle. Ne normaalit okulaarithan kun on halkaisijaltaan 1,25 tuumaisia myös.
Muuta ei minun järjen mukaan pitäis tarvia, fiksummat korjatkoon jos niikseen on?
Hyvä video, olisinpa löytänyt tuon joskus puolisen vuotta sitten.
Edit: videolla siinä 5.33 kohdassa näyttäis olevan ihan vaan T2 / 1.25" sovitinpala (Elikkäs tämmönen: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p201_Adaptor-1-25--to-T2.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p201_Adaptor-1-25--to-T2.html)), mutta semmosta et tarvi, jos käytät T2-kierteellistä Barlowta.
Omaan Canoniini ostin Canon-m42 sovitteen Teknofokuksesta ja erikseen kaivoin romulaatikosta m42-T2 sovitteen. Ensin mainitulla saa vanhat m42 filmikameran objektiivit Canonin nokalle. Näitä olen keräillyt kirpputoreilta. Hinnat ovat olleet muutamasta eurosta pariin kymppiin.
T2 sovitinta voi sitten käyttää jos löytyy sellainen kaukoputki jonka fokusointilaitteeseen voi kiinnittää T2-kierteellisen holkin.
カイズ
Tuollainen yllä linkitetyn kaltainen barlow tulee aika monen kaukoputken mukana ja siinä on näppärästi nuo T2-kierteet holkin ympärillä, mikä on siis ihan erikoistapaus eikä mikään yleinen juttu barloweissa. Tuossa on lisäksi se hyvä puoli että se barlow-linssi on tuo musta palikka tuolla alimmaisena ja sen saa ruuvattua irti tuosta härvelistä, jolloin holkki muuttuukin tavalliseksi 1.25" nokkapalaksi.
Silloin se tosin saattaa olla niin pitkä että sellaiseen lyhyeen newtoniin ei välttämättä riitä tarkennusvara. Silloin voi laittaa tilalle vaikka tällaisen, joka tekee saman asian: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p201_Adapter-von-1-25--Steck-auf-T2-Aussengewinde.html
Noissa linkeissä taisikin olla kaikki mitä tarvitsen . :laugh: Kiitos kun ootte vaivautuneet linkittämään noi osat. :smiley: Mulla itellä ois menny ikuisuus noitten löytämiseen. :cheesy:
Tärkein linkki puutui, http://www.teknofokus.fi/
Tuolta saa taatusti asiantuntevaa apua ihan Suomeksi.
Terv. Kaj Wikstedt
Kiitos ! :smiley:
blokiasi satuin vilkaisemaan ja tulin huomanneeksi jotain mikä pisti silmään:
''Barlow-linssi on sellainen tuubi joka tulee okulaarin ja kaukoputken väliin ja kaksinkertaistaa suurennuksen.
Jos sellaisen ruuvaa kameraan ja tuuttaa kiinni tarkennuslaitteeseen niinkuin normaalin okulaarin, niin yleensä tarkennusvara riittää paremmin.''
Barlow linssejä löytyy muitakin kuin 2x suurentavia, käyttötarkoituksen mukaan ja tilanteen mukaan katsotaan käyttöön sitten sopivin.
Toiseksi tuo tarkennusvaran riittäminen ei ole kaikissa kaukoputkissa ongelma, omistamassasi putksessa mahdollinen. Siinä tilanteessa
tuon barlow:in lisääminen muuttaa kennon kennon etäisyyttä kenties riittävästi että äärettömään tarkennus mahdollistuu. Eli sitä
barlow linssiä ei tosiaan kaikissa kaukoputkissa tarvitse tarkennuksen takia. Se kannattaa tosiaan ottaa huomioon että jos ostat jonkin
barlowin niin putkesi polttoväli pitenee rajusti ja taivaan kohteet mahtuvat kuvakenttään huonommin. Tärkein barlowin käyttötarkoitus
on siis nimenomaan polttovälin pidennys katseltaessa syvemmälle taivaalle ja planeettojen lähempään tutkimiseen.
Hyviä hetkiä harrastuksen parissa! Toivottavasti en jauha puutaheinää, terveisin alle vuoden verran aloitellut harrastaja :azn:
Okei. :smiley: Kiva, että oot käynyt kattelemassa sitä blogia. :laugh:
Ja kiitos kun vaivauduit tänne kirjoittamaan minulle tuosta barlow-linssistä. :smiley:
Minulla on bresser pluto ja olympus pen järkkäri kun otan objektiivin pois ja pistän olympuksen T2 renkaan tilalle niin ei tule kuvaa ,en tiedä missä on vika .Mitä pitäisi tehdä ? Saako muuten okulaari olla paikoillaan vai pitääkö se ottaa pois .
Lainaus käyttäjältä: Reijo Teränen - 17.01.2012, 19:15:59
Minulla on bresser pluto ja olympus pen järkkäri kun otan objektiivin pois ja pistän olympuksen T2 renkaan tilalle niin ei tule kuvaa ,en tiedä missä on vika .Mitä pitäisi tehdä ? Saako muuten okulaari olla paikoillaan vai pitääkö se ottaa pois .
Jonkin asteinen haaste laittaa kamera T-sovittimella paikalleen jos okulaari on paikoillaan. Siis ota se okulaari pois niin kuva paranee.
Olethan säätänyt fokuksen reunasta reunaan? Kokeile päiväsaikaan maakohteeseen.
Kari
Lainaus käyttäjältä: Reijo Teränen - 17.01.2012, 19:15:59
Minulla on bresser pluto ja olympus pen järkkäri kun otan objektiivin pois ja pistän olympuksen T2 renkaan tilalle niin ei tule kuvaa ,en tiedä missä on vika .Mitä pitäisi tehdä ? Saako muuten okulaari olla paikoillaan vai pitääkö se ottaa pois .
Mikäli ei kuvaa saa kyseisellä putkella järkkärin kennolle muutoin kuin okulaarisuurennoksella, niin silloin siihen täytyy käyttää kuvanmukaista holkkia, vasemmanpuoleisessa saa okulaarin Orion adapterin sisälle.
Siihen on myös erikseen suunniteltuja okulaareja ( oikealla, ) tässäkin holkkia joutuu loitontamaan että kuva muodostuu kameran kennolle Valotus ajat vain kasvaa tällä kuvaustavalla.
Toinen mahdollisuus on ostaa peilitön järjestelmäkamera, jossa kuvakenno on noin 20mm lähempänä kuin tavallisissa järkkäreissä.
Peilitön Sony Nex kameraan on saatavissa kaikkien objektiivi merkkien adaptereita, Nex / Canon eos adaperissa jopa sähköt välittyy.
http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/Sony%20NEX-5/slides/Sony%20NEX-5.jpg (http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/Sony%20NEX-5/slides/Sony%20NEX-5.jpg)
Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/slides/Camera-Project-Lens.jpg)
Edit: Jaa tuo Olympus pen olikin peilitön järkkäri, siihen tarvitset tuollaisen matalan adapterin joka näkyy Nex linkin kuvassa. Sitä en tiedä saako sitä muuten kuin itse tekemällä.
???
Jos käyttää okulaarisuurennosta, pitäisi kai olla objektiivi kiinni kamerassa? Tai sitten olen aivan hangessa...?
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 18.01.2012, 21:24:59
Jos käyttää okulaarisuurennosta, pitäisi kai olla objektiivi kiinni kamerassa? Tai sitten olen aivan hangessa...?
Okulaarisuurennus tarkoittaa okulaariprojektiota, joka on sama kuin projisoisit auringon kuvan paperille, mutta korvaatkin paperin kameran kennolla. Ei siis objektiivia. Okulaariprojektio on keskimäärin aika kaheli idea ja vaikea laji hallita, efektiivistä polttoväliä kannattaa paljon mielummin kasvattaa barlowilla. Poikkeus: Jos sukunimesi on Kantola ja etunimi alkaa T:llä, niin okulaariprojektiolla voi saada hyviä tuloksia. :grin:
Sitten on vielä afokaalinen kuvaus eli digiscoping, jossa kameralla+objektiivilla kurkitaan millaisia kuvia antaa kaukoputki+okulaari.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.01.2012, 23:27:44
Sitten on vielä afokaalinen kuvaus eli digiscoping, jossa kameralla+objektiivilla kurkitaan millaisia kuvia antaa kaukoputki+okulaari.
Ok, eli metsään menin taas lausunnoissani niin että ryskyi. Afokaalinen kuvaaminenhan minulle tuli mieleen tuosta yhdistelmästä, mutta nukkuma-aikaan kirjoitettaessa se sana oli hukassa.
Taas tuli sitten uutta kokeiltavaa!
:wink:
Kari
Jep, Hyperionin zoomilla ja webikameralla olen välillä saanut ihan kohtalaisia tuloksia.
Zoomi on siitä mukava että kohteen kokoa voi pienentää/kasvattaa kelin mukaan.
Anteeksi nyt että kauhon vanhaa soppaa, mutta etsin epätoivoisesti esimerkkiä toteutuksesta liittyen okulaarisuurennokseen.
Termi on virheellisesti yhdistetty afokaaliseen kuvaamiseen, ja se minullakin on painolastina takaraivossa.
Hannu Määttänen muutama vuosi sitten on sen kyllä ihan selvästi sanonut, ettei kyse ole samasta asiasta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=829.msg14070#msg14070
Olisihan noin uusi kirjoitus pitänyt muistaa!
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 19.01.2012, 13:19:13
Anteeksi nyt että kauhon vanhaa soppaa, mutta etsin epätoivoisesti esimerkkiä toteutuksesta liittyen okulaarisuurennokseen.
Termi on virheellisesti yhdistetty afokaaliseen kuvaamiseen, ja se minullakin on painolastina takaraivossa.
Hannu Määttänen muutama vuosi sitten on sen kyllä ihan selvästi sanonut, ettei kyse ole samasta asiasta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=829.msg14070#msg14070
Olisihan noin uusi kirjoitus pitänyt muistaa!
Kari
Siinäpä eräs esimerkki okulaariprojektiosta digijärkkärillä, että ei jää teoria asteelle. ( Katso Nex-5 livekuvaa )
Kuvakenttä kääntyy nurinpäin ja kuva suurenee mitä kauempana kuvakenno on okulaarista, vastaavasti valotusaika pitenee.
Ulkona oli lumisateinen maisema, suljinaika Nex 5 kameran live kuvassa jäi vasemmalla 1 /4000 sek, ja oikealla okulaarin kanssa 1 /1600 sek.
Käytin tässä Nex-5 kamerassa 32mm okulaaria, sama mikä näkyy tuolla ylempänä oikealla, okulaarista oli kennolle matkaa noin 80mm.
Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/GSO/slides/Okulaarisuurennos.jpg)
Okulaariprojektiota voi käyttää mainiosti myös makro kuvaukseen, tuossa 10 centin arvoinen vihje normaali 50mm objektiivilla. ( kuvaa ei ole rajattu )
(http://avaruus.kuvat.fi/Luontokuvat/2012/Makro/slides/10Cent.jpg)
Lainaus käyttäjältä: VeijoT - 19.01.2012, 15:35:26
Okulaariprojektiota voi käyttää mainiosti myös makro kuvaukseen, tuossa 10 centin arvoinen vihje normaali 50mm objektiivilla. ( kuvaa ei ole rajattu )
Tulipas huima suurennus tuolla tavoin! :shocked:
Saavutetaanko tällä jotain erityistä? Esimerkiksi värivirheet minimiin?
Kari
Tämän kaiken piti olla mulle ihan selvää, mutta eipäs näköjään taas ollutkaan. Olen itse elänyt samanlaisen harhan vallassa kuin Kari. Eli että okulaarisurennoksesta puhuttaessa kamerassa on aina objektiivi. Mutt tässäkin asiassa on näköjään monta eri puolta.
Veijon esimerkkikuvat erittäin erinomaisia. Sikäli ehkä kuitenkin hiukan sekoittavat, että esimerkit on okulaarilla ja ilman, kun aikaisemmin ketjussa oli kyse nimenomaan kameraobjektiivilla vai ilman. Niin että okulaari on kyllä koko ajan käytössä. Nyt mulle jää hiukan epäselväksi onko Veijolla objektiivi kamerassa? Ilmeisesti ei.
Mun pitää taas höpöttää, lähinnä koska olen huomannut että silloin monesti parhaiten itse ymmärrän asian.
Okulaarisuurennuksessa käytetään okulaaria, jonka perään kamera kiinnitetään ilman objektiivia.
Afokaalisessa kuvauksessa, digiscopingissa, käytetään okulaaria ja kameran objektiivia.
Meniköhän tuo nyt oikein?
Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 20.01.2012, 12:31:33
Okulaarisuurennuksessa käytetään okulaaria, jonka perään kamera kiinnitetään ilman objektiivia.
Afokaalisessa kuvauksessa, digiscopingissa, käytetään okulaaria ja kameran objektiivia.
Juuri näin! Okulaarisuurennus on ehkä vähän enemmän filmiajan peruja kun jotain pikkuisia planeettoja piti saada pläjäytettyä täyttämään koko filmiruutu. Siinä lähtee suurennus helposti ihan liian suureksi ja kuvakentän kaarevuus vaivaa enemmän kuin barlowilla suurennellessa. Jos okulaari on hyvä, niin värivirheet eivät vaivanne niin kauheasti, mutta ei se virhe joka tapauksessa ainakaan pienene.
Hannu piti näistä oikein valaisevan esitelmän takavuosina Cygnuksella. Olisikohan kalvoja vielä jaossa jossakin?
Tämähän lähtee offtopiciksi kunnolla, pitäisiköhön tämä katkaista omaan ketjuun? Aihe on mielenkiintoinen ihan itsessään, ainakin täyttää aukkoja sivistyksessä.
Kari