Tuli tuolla irkissä puhetta pilvisyyssensoreista, ja Lauri laittoi linkin Lunatico Astronomian AAG-pilvisyyssensoriin (http://tienda.lunatico.es/AAG-CloudWatcher-cloud-detector-1). Toimintaperiaate tuossa on simppeli, IR-lämpömittarilla tuijotetaan taivasta ja verrataan sitä ilman lämpötilaan. Tästä sitten saadaan jonkinlainen veikkaus pilvisyystilanteesta. Tuohon vimpaimeen on ympätty myöskin valoherkkä vastus valoisuuden määrittämiseen sekä kosteusmittari ilmankosteuden mittaamiseksi.
Koska tuo IR-lämpömittari näytti kovin tutulta, tuumin että tämmöisenhän tekee äkkiä halvalla itsekin. Yleiselektroniikasta MLX90614 (http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2150&productID=16566) sekä DS18S20+ (http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=1433&productID=16573), vähän kolvailua, piuhoilla pihalle, piuhat kiinni tyhjänpanttina olleeseen Arduinoon ja sitten koodaten. Ensin tein Arduinoon softan joka osaa lukea sensoreita ja antaa pyydettäessä lukemat. Toinen softapalikka tulee tietokoneelle. Tämä softa kyselee Arduinolta lukemia, kerää ne muistiin (ja tallentaa levylle) sekä piirtää käppyrät sekä ilman lämpötilasta että taivaan (kirkkaus)lämpötilasta.
Jos innostun riittävästi, lisään myös kosteusanturin ja ehkä myös valoisuusanturin.
Vielä ei ole ollut selkeää, joten en ole päässyt määrittämään kynnysarvoja selkeällä, osittain pilviselle ja täysin pilviselle. Nämä lisäilen aikanaan, kunhan on riittävästi dataa ja sen jälkeen viitseliäisyyttä :rolleyes: Ohuemmat (tai korkeammalla olevat) pilvet erottuvat kirkkauslämpötilan putoamisena, täysin selkeällä IR-lämpötila tippunee pitkälti -20 asteen alapuolelle jopa tämmöisellä lämpimällä säällä.
Ja tämmöistä käppyrää siitä sitten tulee:
(http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/latest.png)
Ja seurantasivu löytyy täältä (http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/).
Jos kiinnostuneita löytyy, niin voin laittaa lähdekoodit tarjolle runsaan siistimisen ja kommentoinnin jälkeen. Itse laitteistosta ei ole toistaiseksi tulossa kuvia, näyttää niin hirveältä ettei kehtaa näyttää..
edit: IR-lämpömittarin mallinumero oli väärä, oikea korjattu ylle.
Hienolta kuulostaa!
Lämpökameralla kerran vilkaisin taivasta kesällä. Ei nyt helteillä, loppukesää taisi olla. Mittausalue ei kamerassa riittänyt paljaaseen taivaaseen (-10C), mutta samaan aikaan pienet pilvilautat melko alhaalla noin 45 asteen korkeudella havaintopaikasta (ei sadetta) näyttivät jotain nollan paikkeille.
Joo kuulostaa hienolta,
jos mahdollista, niin laita sellaiset yksinkertaiselle suunnatut rakennusohjeet - tuo kuulostaa / vaikutta erinomaiselta härpäkkeeltä !
Alkuun päässee näiden linkkien avulla:
Arduinon ohjelmointityökalu: http://arduino.cc/en/Main/Software
IR-lämpömittari: http://bildr.org/2011/02/mlx90614-arduino/
DS1820-sarjan lämpötila-anturi: http://www.arduino.cc/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1233882140
Siinä on esitettynä molempien nyt itselläni käytössä olevien antureiden kytkeminen Arduinoon kutakuinkin niin selkeästi etten itse onnistuisi paremmin :-)
Anturien lisäksi tarvitaan siis kolme 4.7 kohmin vastusta, yksi 0,1 mikrofaradin kondensaattori, piuhaa sekä Arduino. Ja kolvauskaluston sekä haluamansa koteloinnit. Itselläni Arduino on sisällä ja piuhat antureille menevät ikkunanraosta. Noiden linkkien kautta löytyy myöskin koodia, jos haluaa itse soveltaa, mutta laitan siistimisen jälkeen omat softani tarjolle johonkin. Arduinossa oleva softa perustuu netistä löytyviin pätkiin, tietokoneella olevan kirjoitin itse Pythonilla.
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 08.12.2011, 13:43:42
Jos kiinnostuneita löytyy, niin voin laittaa lähdekoodit tarjolle runsaan siistimisen ja kommentoinnin jälkeen. Itse laitteistosta ei ole toistaiseksi tulossa kuvia, näyttää niin hirveältä ettei kehtaa näyttää..
edit: IR-lämpömittarin mallinumero oli väärä, oikea korjattu ylle.
Laita ihmeessä niitä kuvia tulemaan. Ei haittaa yhtään vaikka näyttäisi miten hirveältä :)
-M
Tämä kiinnostaa kyllä. Mulla tuolla jo yksi arduino hoitelee tarkennusta putken kyljessä, niin miksei samalla tutkailisi pilvisyyttäkin. Hyvää settiä, Panu.
Lisäsin tuonne seurantasivulleni koodit yhteen zip-pakettiin, linkki sivujen lisäksi myös tässä (http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/cloudSensor.zip). Mukana Arduino-koodi sekä Python-skripti datan lukemiseen ja käppyrän piirtämiseen. Toiminnasta windowsissa ei ole havaintoa, mahdollista että toimii.. Lisäksi kommentoidessa ja pientä uudelleen järjestelyä tehdessä saattoi päästä mukaan jokin typo.
Jos joku innostuu kokeilemaan, niin muokatkaa Python-koodista ainakin muuttujat datadir ja imgfile vastaamaan haluamianne tallennuspaikkoja numerodatalle sekä käppyräkuvalle. Laiteosoite (linuxissa) on yleensä tuo /dev/ttyUSB0, tai jos laitteessa on muita aikaisemmin kytkettyjä USB serial -laitteita jollain muulla numerolla. Tuo numero tuppaa myöskin vaihtumaan ykköseksi, jos Arduinon irroittaa koneesta ja laittaa nopeasti takaisin. Ja käppyrän otsikko tietty on hyvä muuttaa asiaankuuluvammaksi :-)
Tässä vielä yksi kuva tuosta IR-lämpömittarin kotelosta ja anturista. Liimasin anturin puukolla tekemääni reikään liimatiivistemassalla. Ilman lämpötilaa mittaava roikkuu toistaiseksi piuhan päässä kutistesukalla verhottuna, joten on alttiina auringon lämmittävälle vaikutukselle. Pitänee tehdä jonkinlainen tuuletettu kotelo sille joskus.
(http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/cloudSensor_1.jpg)
En oo tietääkseni koskaan sanonu tätä (ainakaan julkisesti), joten oisko tässä nyt paikka:
Hyvin sä vedät!
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 08.12.2011, 22:37:32
En oo tietääkseni koskaan sanonu tätä (ainakaan julkisesti), joten oisko tässä nyt paikka:
Hyvin sä vedät!
:rotfl:
Kunhan "omaksi huvikseni" väkertelin. Kaikki onkin sitten sen mukaista: koodit, laitevalinnat ja muut. Kiva tietty jos joku havaitsee toteuttamis- ja varsinkin käyttökelpoiseksi tämän. Edes vaikka ideatasolla ja tekee paremman toteutuksen :-)
Tuo Arduino vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta ja voisi soveltua yhteen sulautettuun projektiin jota olen miettinyt. Voisi tietysti harjoituksena tehdä ensin tuollaisen pilvisyyssensorin. Minkä mallin Arduinon se vaatii?
Mallilla ei ole väliä, kaikissa riittää tähän käyttöön sekä muisti että I/O-väylät. Helpointa tietty on, jos Arduinossa on suoraan USB-liitäntä :-) Itselläni on Duemilanove, jonka uudempi versio on Uno. Myös kaikki Arduino-kloonit ovat käyttökelpoisia, niitä saa vähän halvemmallakin.
Hämmentävää kyllä, mutta viime yönä (8./9.12.2011) oli hetken aikaa lähes selkeää puoli kahden kahta puolen. Alla käppyrä jossa tuo pilvissä ollut aukko näkyy varsin kivasti.
(http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/cloudSensor_20111208_selkeahkoa.png)
Ja sitten yksi kuva vielä kaveriksi taivaskamerastani (http://www.iki.fi/~pnuu/sky-cam/). Tässä 60 sekunnin peak-hold kuvassa näkyy vähän pilviä, mutta ne olivat aika ohuita ja tämän kuvan ajalta onkin tuo käppyrän alin lukema. Kuva-ala ei myöskään vastaa IR-lämpömittarin näkökenttää, vaan katsoo sitä alemmaksi. Täysin selkeällä säällä ja alhaisemman absoluuttisen kosteuden vallitessa tuo lämpötilaero tulee varmasti vielä paljon suuremmaksi.
(http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/20111208_234754_UTC_60_s_max.png)
Kuva on pino 8.12.2011 23.47.54 - 23.48.53 UTC väliseltä ajalta. Nuo oikean yläreunan heijastukset tuleva kamerakotelon lasissa olleista vesipisaroista, eli sateesta ei ollut vielä kovinkaan kauaa ja kosteus sen mukainen.
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 08.12.2011, 13:43:42
Yleiselektroniikasta MLX90614 (http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2150&productID=16566)
Onkohan tietoa olisiko saatavilla vastaavan kaltaista sensoria analogisella ulostulolla ?
Esko
Hyvinkäältä saa vertailutietoa samasta aiheesta, kun tsekkaa Petri Kehusmaan pilvisensorin graafit täältä (http://www.kehusmaa-astro.com/cloud-sensor-ii). Täällä oli selkeämpi jakso muutamaa tuntia myöhemmin.
Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 09.12.2011, 19:56:44
Onkohan tietoa olisiko saatavilla vastaavan kaltaista sensoria analogisella ulostulolla ?
Ei ole tullut vastaan. Luultavasti tuon hintaluokan antureita ei juurikaan muita ole, kalliimpia ammattitasoisia löytyi joitakin googlella.
EDIT Tuli viestin lähettämisen jälkeen mieleen, että peltier-elementtejähän on käytetty analogisena pilvisyysanturina! Itsekin tuota pitänyt kokeilla, kun on joskus joulu/synttärilahjana saatu peltieriä jäähdytyselementtinä käyttävä yhden tölkin "jääkaappi" hyllyssä pölyttymässä. Peltierin eri puolien välille syntyy lämpötilaero, jos taivas on selkeä. Tämä taas synnyttää jännitteen, joka on verrannollinen tuohon lämpötilaeroon. Saatava jännite toki on hyvin pieni, joten tarvinnee hyvän lineaarisen vahvistimen tai todella hyvän jännitemittarin. Nämä pari linkkiä tuli äkkiseltään vastaan:
http://www.astro.uni-bonn.de/~kbagschi/cloud.shtml
http://www.noao.edu/staff/gillespie/projects/cloud-detector.html
Googlella löytyy lisää hakusanoilla "peltier cloud sensor".
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 09.12.2011, 22:35:20
Hyvinkäältä saa vertailutietoa samasta aiheesta, kun tsekkaa Petri Kehusmaan pilvisensorin graafit täältä (http://www.kehusmaa-astro.com/cloud-sensor-ii). Täällä oli selkeämpi jakso muutamaa tuntia myöhemmin.
Olenkin välillä vilkuillut tuota. Tuo yläpaneelin lämpötilakäppyrä vaikuttaisi olevan yksinkertaisesti ilman ja taivaan lämpötilojen erotus. Enää tarvitsee vain löytää sopivat kynnysarvot, niin saisi jonkinlaisen automaattisen karkean luokittelun aikaiseksi tuohon omaan viritykseeni.
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 10.12.2011, 10:45:11
Olenkin välillä vilkuillut tuota. Tuo yläpaneelin lämpötilakäppyrä vaikuttaisi olevan yksinkertaisesti ilman ja taivaan lämpötilojen erotus. Enää tarvitsee vain löytää sopivat kynnysarvot, niin saisi jonkinlaisen automaattisen karkean luokittelun aikaiseksi tuohon omaan viritykseeni.
Eikös tuosta Petrin grafiikasta näe suoraan nuo hänen käyttämänsä raja-arvot!? Clear-sky raja taitaa olla -18 astetta (keltainen katkoviiva) ja very-cloudy -10 astetta (punainen katkoviiva).
Omaan AAG-cloudwatcheriin on siirtynyt nuo samaiset arvot ja toimi keväällä moitteetta!
Petrin grafiikat (raja-arvot) pitävät todella hyvin paikkaansa, kun seuraan livenä tilannetta saman kaupungin alueelta :wink:
Jos PK:n cloud sensor ilmoittaa kelin olevan selkeän kelin (keltaisen viivan) rajalla, niin taivaalle on jo ilmestynyt purjehtimaan jotain höttöä, joka tiputtaa käytännön rajamagnitudin 5:sta noin neljän tienoille. (Talvella tulee jaksoja, jolloin on vain kuvattava, vaikka tuo sensori ilmoittaisi kelin olevan "pilvinen" kun taivaalla on sitä &*%*#/§:n pakkassumua viikkotolkulla.)
Cloud Sensorin selkeä/pilvinen raja-arvo on tällä hetkellä -17,6 C. Tosin hienosäädän tuota arvoa vuodenaikojen mukaan, kun tuntuu vähän vaihtelevan -17 - -21 C välillä.
Hyvät tähtikelit on yleensä silloin, kun taivaan lämpötila tippuu alle -25 C. Mukaan vielä vähän tuulta, joka pitää ilman suhteellisen kosteuden alle 90%:ssa ja kastepisteen ja ilmanlämpötilan välisen eron yli kahden asteen. Jostain syystä parhaimmat seeingit olen kokenut juuri (n. tunti) ennen pilvirintaman saapumista.
Muutama vuosi sitten oli öitä, jolloin taivaan lämpötila käväisi pari kertaa -50 C asteessa, mutta näitä ei ole sen jälkeen enää osunut kohdalle.
Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 11.12.2011, 11:17:11
Cloud Sensorin selkeä/pilvinen raja-arvo on tällä hetkellä -17,6 C. Tosin hienosäädän tuota arvoa vuodenaikojen mukaan, kun tuntuu vähän vaihtelevan -17 - -21 C välillä.
Kun tässä on hetken tullut seurattua oman sensorin näyttämiä, niin näyttäisi ettei 20 asteen lämpötilaero vielä takaa täysin selkeää. Tässä toki vaikuttaa sensoriyksilö, sen näkökentässä olevat muut lämmönlähteet kuin taivas (kerrostalossa ei ole kovin vapaat sijoitusmahdollisuudet..) ja ties mikä. Tarttee odotella vielä ihan oikeasti hyvää keliä ja katsoa mihin asti ero kasvaa.
Lainaa
Hyvät tähtikelit on yleensä silloin, kun taivaan lämpötila tippuu alle -25 C.
Hmm. Näyttääkö tuo laitteesi siis suoraan taivaan lämpötilaa, vai onko se vallitsevan lämpötilan ja taivaan lämpötilan erotus?
Lainaa
Mukaan vielä vähän tuulta, joka pitää ilman suhteellisen kosteuden alle 90%:ssa ja kastepisteen ja ilmanlämpötilan välisen eron yli kahden asteen.
Suhteellinen kosteus ja kastepiste-erohan ovat toki suoraan kytköksissä toisiinsa. Yksinkertainen likiarvo saadaan kaavasta RH = 100 - 5 * (T - Td).
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 08.12.2011, 23:00:51
Kunhan "omaksi huvikseni" väkertelin.
Iso kiitos inspiraatiosta! Meikäläisen uinunut elektroniikkaharrastus koki renessanssin ja monta hauskaa tovia on mennyt Arduinojen kanssa. Sormetkin alkaa taas tottua kolviin.
t. Seppo S
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 11.12.2011, 20:37:47
Kun tässä on hetken tullut seurattua oman sensorin näyttämiä, niin näyttäisi ettei 20 asteen lämpötilaero vielä takaa täysin selkeää.
En tiedä onko apua mutta tuolta (http://www.aagware.eu/aag_cloudwatchertechinfo.htm) löytyy AAG CloudWatcherin käyttämä laskentamalli tuolle taivaan lämpötilalle.
Tuon laskennan jälkeen raja-arvona käyttämäni -18 astetta tarkoittaa jo kirkasta taivasta.
Lainaus käyttäjältä: JuhaK - 09.01.2012, 10:31:24
En tiedä onko apua mutta tuolta (http://www.aagware.eu/aag_cloudwatchertechinfo.htm) löytyy AAG CloudWatcherin käyttämä laskentamalli tuolle taivaan lämpötilalle.
Tuon laskennan jälkeen raja-arvona käyttämäni -18 astetta tarkoittaa jo kirkasta taivasta.
Voisihan tuota kokeilla, jos löytyisi vielä miten nuo vakiot K1-K5 on määritetty.
Rain sensor heating algorithm -dokkarissa näkyy jotkut arvot , mutta voisin kuvitella näiden riippuvan sensorista, asennuksesta ja ties mistä. Mutta kokeilenpas mitä näillä saa aikaiseksi. Kiitokset :-)
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 09.01.2012, 10:44:41
Voisihan tuota kokeilla, jos löytyisi vielä miten nuo vakiot K1-K5 on määritetty.
Manuaalissa (http://www.aagware.eu/aag/cloudwatcher700/WebHelp/index.htm) on jotain mainintoja noista arvoista... (operational aspects- kohdan alla)
Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 09.12.2011, 19:56:44
Onkohan tietoa olisiko saatavilla vastaavan kaltaista sensoria analogisella ulostulolla ?
Esko
Vilkaisin sivua http://wiki.bildr.org/index.php/MLX90614 (http://wiki.bildr.org/index.php/MLX90614), ja siinä mainitaan myös PWM signaali pinnistä 2. Saisiko siitä rc-piirillä tasaisen lukukelpoisen arvon analogisesti mitattavaksi? Voisi olla yksi vaihtoehto. Tai sitten mittaa pulssin keston.
Kari
Hain muutama päivä sitten YE:stä MLX90614ESF-BAA:n.
Sen kanssa on kovasti uskottavuusongelmia.
Tietääkö joku, tai osaako tulkita datalehdestä, miten eri mallit eroavat toisistaan, onko tämä kyseinen
BAA huonoin vaihtoehto tähän aiheen tarkoitukseen?
EDIT.
Olipas huonosti selitetty. Jatkan hieman.
Tämä tuntuu antavan lukeman vain erittäin lähellä kohteesta, ja silloin arvot heittävät kovasti.
Muutaman sentin päästä tämä antaa lukeman jossa voisi olla järkeä, lähempänä näyttää liikaa ja
vastaavasti kaukana kohteesta vain vallitsevan yleisen lämpötilan.
Ikkunasta ulos sojottaessa, näyttää reippaasti enemmän pakkasta kuin olisi tarpeen.
Kari
Nämä IR-sensorit eivät näytä (suoraan) lämpötilaa. Ne näyttävät kirkkauslämpötilan (http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/brtemp.htm). Riippuu siis kohteen emissiivisyydestä kuinka liki fyysistä lämpötilaa lukema osuu. Lumen ja veden emissiivisyys on luokkaa 0.97-0.99, joten niillä on hyvä testailla. Ulos sojotellessa tulee helposti kaikkea mielenkiintoista näkökenttään (taivasta, betonia, ...), joten havaittu kirkkauslämpötila on näiden kohteiden näennäisillä suuruuksilla (avaruuskulmilla) sekä anturin (suunta)kulmavasteella painotettu keskiarvo. Jos siis käden laittaa lähelle anturia, se on määrävä elementti. Jos taas siirrät käden esim. metrin päähän, sen vaikutus alkaa olla melko vähäinen kokonaislukemaan.
BAA-versio on muuten sama kuin itse käyttämäni, mutta syö 3 V (koodissa Bxx) jännitettä 5 V (Axx) sijaan.
Olikohan tästä vastauksesta kummempaa iloa?-)
edit
Ja tosiaan, defaulttina näihin antureihin on ohjelmoitu emissiivisyydeksi e=1, joten ne tosiaan näyttävä kirkkauslämpötilaa. Jos tietää tarkasti mitä anturi katsoo, sen voisi korvata oikealla emissiivisyydellä, mutta eipä tässä käytössä ole järkeä arvella mitä edessä milloinkin on :-)
Hei, tärkeä tieto oli tuo että 3V kelpaa myös. Etsin (olin etsivinäni ainakin) tuota tietoa, mutta taisin hypätä sopivasti sen tiedon yli.
Kokonaisuutena vastauksesi oli niin hyvä että lakkaan hakkaamasta kämmenellä otsaani "kun nuo menin ostamaan". Tarkkuuslämpötilamittaria en näistä kyseisistä haluakaan, vaan nimenomaan tähän keskusteluaiheen tarpeeseen.
Kiitos!
Kari
Tällainen pilvitutka on paitsi mielenkiintoinen laite niin myös erinomainen apuväline havaitsevalle harrastajalle.
Onko kenelläkään käsitystä, miten paljon näitä on esim. Etelä-Suomessa käytössä? Tiedän neljä - Hyvinkää, Perkkaa, Pohjois-Haaga ja Jokela. Jos näitä olisi enemmän, niin tietoja yhdistämällä saattaisi saada muodostettua kattavan kuvan pilvitilanteesta isommalla alueella esim. kartapohjalle visualisoituna.
Oma toteutukseni on täällä http://www.cataclysmix.com/sky/
Tuli mieleeni idea.
Ohessa aaltoalue kattaa sinisenä näkyvän osan joka on juuri se maanpinnan lämpösäteilyn osuus joka läpäisee ilmakehän ja rientää avaruuteen:
(http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/Termo_Atmostrans2b.jpg)
(Punainen on maahan tuleva auringonsäteily päivällä).
Tuossa sinisessä 9-10 um:n aaltoaluekaistalla on kuoppa otsonin takia. ja otsoni on 90%:sti 10-50 km:n korkeudessa. Jos pilvianturi tunnistaa tuon kuopan, niin meillä olisi jo erinomaisen luotettava selkeän taivaan tunnistin ?
Kehitys kehittyy ja nyt olisi tarjolla helppoa pilvianturia rakentelua pelkääville.
http://www.ebay.com/itm/252093132112
http://www.ebay.com/itm/181847253057
Ensimmäisessä on tuollainen piirilevylle laitettu MLX-anturi ja mukana mikrokontrolleri jonka ansiosta laitteelle voi jutella suoraan sarjaportilla. Jälkimmäinen on sitten sopiva sarjaportti.
Näistä ei tarvitse kuin yhdistää neljä piuhaa toisiinsa, niin saa sarjaporttiin taivaan lämpötilaa. Anturin myyntisivulla on linkki johonkin paketilliseen valmiita ohjelmia, mutta tarvittaessa tuollainen on aika helppo räätälöidä omiinkin tarpeisiin.
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 08.12.2011, 22:06:36
Lisäsin tuonne seurantasivulleni koodit yhteen zip-pakettiin, linkki sivujen lisäksi myös tässä (http://www.iki.fi/~pnuu/cloudSensor/cloudSensor.zip). Mukana Arduino-koodi sekä Python-skripti datan lukemiseen ja käppyrän piirtämiseen. Toiminnasta windowsissa ei ole havaintoa, mahdollista että toimii...
täytyypä ladata koodi ja tutkia sitä. Tulipalloaseman automatisointiin & etäohjaukseen hankin alkusyksyllä Arduinon, nyt on menossa tutustumisvaihe. Samainen lämpöanturi (DS1820) löytyy omasta varastosta.
Mielenkiinnosta kokeilin muutaman kerran omaa IR lämpömittaria (Fluke 62MAX+) taivaalle. Joskus taivaalta lukema on muutaman asteen päässä ympäristön lämpötilasta (esim -3C, taivas umpipilvessä). Tänään kirkkaalla taivaalla (ympäristö noin -12C) mittarin alue ei enää riitä (Fluken alin lukema -30C). Omalla IR mittarilla saa emissiivisyyden vapaasti määritettyä, mittarin vakioarvo on 0,95.