Eli helsingin sanomien uusi uutisointi kertoo seuraavaa:
Nasa löysi "maapallon kaksoisolennon"
NASA:n maanantaina välittämä havainnekuva esittää Kepler-22b -planeettaa.
Nasa on löytänyt aurinkokunnan ulkopuolelta uuden planeetan, jolla on elämälle suotuisat olosuhteet.
Tutkijoiden mukaan lämpötila planeetan pinnalla on noin 22 astetta, ja sen tähti on kuin meidän Aurinkomme kaksoisolento. Planeetan koostumusta ei vielä tarkalleen tiedetä, mutta sillä on luultavasti maata ja vettä.
Planeettaa kutsutaan nimellä Kepler-22b. Se on 2,4 kertaa Maan kokoinen. Se kiertää aurinkonsa ympäri 290 päivässä ja sijaitsee 600 valovuoden päässä Maasta.
Maanantaina tiedotetun löydön teki Nasan planeettoja metsästävä Kepler-luotain. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löysi planeetan "elinkelpoiselta alueelta" eli vyöhykkeeltä, jossa ei ole liian kuuma tai kylmä.
"Tämä on merkittävä virstanpylväs tiellämme maapallon kaksoisolennon löytämiseen", sanoi Nasan Kepler-ohjelman tutkija Douglas Hudgins.
Kepler-luotain alkoi etsiä planeettoja vuonna 2009. Siitä lähtien se on löytänyt yli 2 000 planeettaa. Aiemmin kahta eksoplaneettaa eli Aurinkokunnan ulkopuolista planeettaa on epäilty elinkelpoisiksi.
Keplerin herkkä teleskooppi havaitsee valon muutoksen, kun planeetta ohittaa tähden. Sen jälkeen havainto vahvistetaan planeetaksi toisten luotainten tuella. Kepler-22b on yksi 54 planeettakandidaatista, jotka Kepler-tiimi havaitsi tämän vuoden helmikuussa. Se on niistä vasta ensimmäinen, josta voidaan olla varmoja.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että kyseessä siis lienee toistaiseksi mahdollisuuksiltaan todennäköisin löydetty taivaankappale, jolla voisi periaatteessa olla kehittynyttä elämää?
Mikäli näin on, tämä on melkoinen harppaus tähtitieteelle.Mikäli tämä on väärällä alueella, pyytäisin siirtämään aiheen paremmalle paikalle.
Edit. Aiheesta muualla:
http://www.nasa.gov/mission_pages/kepler/news/kepscicon-briefing.html
http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-16040655
Mahdollisuus kehittyneeseen elämään vaatii paljon muutakin kuin pelkän sopivan kokoisen kiviplaneetan. Eikä pelkkä elämänvyöhykkeellä sijaitseminen auta asiaa. Uutisestahan selviää ettei Nasa vielä osaa sanoa onko kyseessä kiviplaneetta, kaasuplaneetta vaiko nestemäinen planeetta. Erittäin positiivista toki on että näinkin pieniä planeettoja kyetään Keplerillä havaitsemaan.
2,4 kertaa Maan halkaisija tarkoittaa jo melkoisen suurta planeettaa verrattuna omaan planeettaamme, joten painovoimakin olisi jo melkoisen musertava mm. ihmisen kaltaisille olennoille.
Eikö tämä koko=säde ja planeetan massa yhdessä vaikuta loppupeleissä itse puristukseen planeetan pinnalla.?
Muistaisin lukeneeni, että tuota rakennetta voitaisiin määrittää spektrin avulla, sekä mahdollisia viitteitä kasvillisuudesta saisi juuri spektriä tutkimalla. Olenko väärillä jäljillä?
Ainakin jossakin tiedejulkaisussa oli joitakin esimerkkejä juuri spektrin avulla kasvillisuuden etsimisestä.
Eli mahtaakohan seuraavaksi spektroskoopit päästä hommiin kyseisen löydön tiimoilta?
Eikun joo, säteestähän siinä puhutaankin... Ehkä olisi aika painella pehkuihin...
Lainaus käyttäjältä: LK - 05.12.2011, 22:52:48
2,4 kertaa Maan halkaisija tarkoittaa jo melkoisen suurta planeettaa verrattuna omaan planeettaamme, joten painovoimakin olisi jo melkoisen musertava mm. ihmisen kaltaisille olennoille.
Jos siellä on elämää, niin se on toki sopeutunut suurempaan painovoimaan (riippumatta vaikeasti määriteltävästä "ihmisenkaltaisuudesta"). Ja vaikka 2.4x säde on yhtä paljon isompi kuin 2.4x halkaisija :wink:, niin planeetta ei vaikuta "liian isolta". Katsokaa myös uusin T&A, 8/2011 sivu 50.
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 05.12.2011, 22:59:44
Muistaisin lukeneeni, että tuota rakennetta voitaisiin määrittää spektrin avulla, sekä mahdollisia viitteitä kasvillisuudesta saisi juuri spektriä tutkimalla. Olenko väärillä jäljillä?
Ihan oikeilla. Spektroskopia tulee antamaan tietoa planeetan kaasukehästä (tai sen puutteesta; joskin epäilen että tätä julkistusta olisi tehty, mikäli kaasukehä kokonaan puuttuisi (sen ymmärtääkseni pitäisi näkyä jo Keplerin havainnoissa))
Seuraava ajatus tiedemiehillä lieneekin sitten että äkkiä valtaamaan se ennenkuin muut ehtii, äkkiähän tuollaisen 600 valovuotta sinne pyyhkäisee :grin:
Niin, mutta voihan tuo planeetta yhtä hyvin olla vaikka Venuksen kaksoisolento...mutta mielenkiintoinen havainto joka tapauksessa! Ei varmasti mene enää pitkää aikaa siihen, että saadaan lisää tietoa tästä planeetasta!
EDIT: näköjään uutisessa sanottiin, että planeetan lämpötila olisi noin 22 astetta, joten ei se sitten ihan Venuksen kaltainen taida olla...paitsi että tuo 22 astetta lienee vain planeetan uloimman osan (kaasukehän?) lämpötila? planeetan pintalämpötilaahan tuskin siis ollaan voitu mitata?
/Juha
Emotähden parametrejä (netistä löydettyä, en tiedä luotettavuudesta)
RA 19h 16m 52.2s
DEC +47° 53′ 4.2″
Mag 11.66
http://palebluedot.whitedwarf.org/stars/10593626
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 06.12.2011, 01:58:29
Ja vaikka 2.4x säde on yhtä paljon isompi kuin 2.4x halkaisija :wink:, niin planeetta ei vaikuta "liian isolta".
Jepulis, tarpeeksi kun painaa hommia yhteen putkeen niin alkaa polla raksuttamaan tyhjäkäyntiä.
Elämän synty on kuitenkin vaikeaa. Käsittääkseni pitäisi syntyä molekyyleistä rakentunut kone joka tuottaa itsestään kopioita. Kuinka todennäköistä on tällaisen koneen syntyminen, siinä on kuitenkin monimutkainen rakenne ja jos yksikin molekyyli tai atomi puuttuu, raukeaa sen toiminta siihen. Tietääkseni kukaan ei ole laboratoriossa onnistunut vielä rakentamaan tällaista konetta.
Miten niin elämän synty on vaikeaa? Johan se on ainakin kerran syntynyt jossain ja jatkaa eloaan ainakin täällä Maassa. Siis elämän syntymisen todennäköisyys on tasan yksi!
Se, että kukaan (lue: jokunen tiedemies/tutkija/ryhmä) ei ole muutaman vuosikymmenen aikana onnistunut muutamassa laboratoriossa tekemään elämää, ei todista, ettei sitä voisi syntyä hyvinkin helposti, kun aikaa on satoja miljoonia vuosia, olosuhteet ovat hyvät ja raaka-aineita sekä niiden sekoitussuhteita on "määrättömästi".
Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 06.12.2011, 11:44:54
EDIT: näköjään uutisessa sanottiin, että planeetan lämpötila olisi noin 22 astetta, joten ei se sitten ihan Venuksen kaltainen taida olla...paitsi että tuo 22 astetta lienee vain planeetan uloimman osan (kaasukehän?) lämpötila? planeetan pintalämpötilaahan tuskin siis ollaan voitu mitata?
Raportoitu 22C on teoreettinen pintalämpötila, jos planeetalla on samanlainen kasvihuoneilmiö (ja albedo) kuin Maalla. Ilman kaasukehää vastaava laskennallinen lämpötila olisi -11C (Maassa -18C).
Jos joku löytää noita lehdistötiedotteita yksityiskohtaisempia artikkeleita (jos niitä nyt vielä on julkaistukaan) niin kiinnostaa kovasti!
Hei,
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin spektrianalyysi planeetasta voi toistaiseksi olla hieman ongelmallista, sillä havainnot siitä ovat epäsuoria. Pienemmät kiviplaneetathan päätellään ylikulusta aiheutuvasta tähden kirkkauden säännöllisestä mutta minimaalisesta vaihtelusta. Tämän avulla voidaan saada tietoa kiertoajasta ja planeetan koosta, ja edelleen siten jossain määrin sen etäisyydestä suhteessa lähimpään tähteensä. Tämä Keplerin havainto on merkittävä, koska se tulkitaan havainnoksi karkeasti maan kokoisesta planeetasta joka kiertää suunnilleen maan ja auringon etäisyydellä omaa aurinkoamme muistuttavaa tähteä. Havainto on siis ensimmäinen havainto maan kaltaisesta planeetasta vöyhykkeellä, joka katsotaan elämälle otolliseksi. Massaa ja koostumusta Kepler pyrkii mittaamaan kuumista Jupitereista, mutta sellaisten ominaisuuksien päätteleminen maata muistuttavista eksoplaneetoista on huomattavasti hankalampaa. Kuten todettua, planeetan pintalämpötilaa koskeva arvio on konditionaali: "jos planeetalla olisi kasvihuoneilmiö..."
Nasan uutisen mukaan artikkeli julkaistaan The Astrophysical Journal -lehdessä. Tässä mennee vielä tovi, vaikka tuo juttu varmaan saadaan vertaisarvioitua melko nopeasti.
Planeetan spektrianalyysia voi auttaa, jos planeetta pelkän ylikulun lisäksi menee myös lähitähtensä taitse.
Ylikulussa saadaan heikko signaali planeetan kaasukehästä, mutta kun planeetta heijastaa lähes koko pinnallaan lähitähtensä valoa ja tämä valo peittyy tähden taakse saadaan huomattavasti suurempi spektrin pudostus. Eli lähes täydestä valotehosta nollaan planeetan osalta, mikäli lähitähti peittää planeetan pinnan kokonaan. Tuosta spektrin pudotuksesta voidaan arvioida millaista säteilyä planeetta heijastaa. Pienillä planeetoilla tarvitaan jatkuvia, pitkän ajanjakson mittauksia, jotta planeetasta saadaan riittävästi dataa. Joten odottelen mielenkiinnolla seuraavan tarkemman seurantajakson tuloksia tai vaikkapa Keplerin datan tarkempaa analyysiä, jos Keplerin data sisältää spektrin talteenottoa.
Elämän kannalta parhaita havaintoja olisivat hapen ja vesihöyryn esiintyminen kaasukehässä, sekä kaasukehässä tapahtuvat elämälle suotuisat muutokset. Pieni mahdollisuus metsien tai vastaavan laajan kasvillisuuden heijastaman säteilyn havaitsemiseen on myös olemassa, vaikkakin nykyisillä laitteilla tämä taitaa olla vielä liian suuri haaste.
LainaaPlaneetan spektrianalyysia voi auttaa, jos planeetta pelkän ylikulun lisäksi menee myös lähitähtensä taitse.
Hyvä huomio. Tästä ei taida kyseisen planeetan kohdalla toistaiseksi olla riittävästi havaintoaineistoa, tai ainakaan se ei tule ilmi tuota lehdistotiedotetta lukiessa. Vaan täytyy lukea tuo artikkeli, kunhan se tulee pihalle.
Näyttäisi tuolla tähdet&avaruus-lehden kotisivuilla olevan ilmoitus, jossa lupailtiin lisätietoja seuraavaksi ilmestyvään numeroon. :azn:
Näyttäisi olevan jo wikipediankin puolella jokin lyhyehkö artikkeli aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kepler-22b
Kyseinen emotähti löytyy siis joutsenen tähdistön hujakoilta, mikäli tieto pitää paikkaansa.
LainaaKyseinen emotähti löytyy siis joutsenen tähdistön hujakoilta, mikäli tieto pitää paikkaansa.
Sinänsä toki olisi outoa, jos ei pitäisi paikkaansa, kun Kepler tarkkailee kiinteästi yhtä aluetta, joka on joutsenen tähdistössä.
Vahvasti epäilen kuitenkin, että T+A:lla tai wikipedia entryllä olisi jotain tuosta lehdistötiedotteesta poikkeavaa tietoa, kun NASA on vasta lupaillut sitä tulevaksi tuonne
The Astrophysical Journaliin. Tällaisten tulosten julkistamisessa kun menee oma aikansa.
Lainaus käyttäjältä: Joose - 07.12.2011, 20:47:52
Vahvasti epäilen kuitenkin, että T+A:lla tai wikipedia entryllä olisi jotain tuosta lehdistötiedotteesta poikkeavaa tietoa, kun NASA on vasta lupaillut sitä tulevaksi tuonne The Astrophysical Journaliin. Tällaisten tulosten julkistamisessa kun menee oma aikansa.
Tiedä sitten millaisessa muodossa aikovat paperin kirjoittaa. Jos tulokset julkaistaan letterinä, voi vertaisarvioitu paperi olla ulkona varsin ripeästikin. Lisäksi kannattaa vilkuilla arXiv:a (http://arxiv.org/ (http://arxiv.org/)), jonne monella eksaktien tieteenalojen tutkijalla on tapana lähettää ennakkovedos artikkeleistaan ennen varsinaisen referoidun julkaisun hyväksymistä "oikeisiin" lehtiin. Voidaan myös olla onnellisia, että tutkimusryhmä on päättänyt kirjoittaa planeetasta paperin
ApJ:n eikä
Natureen tai
Scienceen. Nämä jälkimmäiset ovat siinämäärin "prinsessalehtiä", että pienikin ennenaikainen hiiskuminen tuloksista (esim. julkaisua edeltävä lehdistötiedote) johtaa paperin välittömään hylkäämiseen.
Asiaa kävi puimassa Esko Valtaoja yle:n aamutv:ssä:
http://areena.yle.fi/video/1323325855203