Posti toi paketin edellisenä päivänä kotiovelle, paketti sisälsi otsikossa mainitun palikan jonka tilasin teleskope serviceltä viime viikolla http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4685_ASA-2--Newtonian-Corrector---Reducer-0-73x.html. Heti välittömästi selvisi että korjain on tehokas, lunta nimittäin satoi heti samana päivänä.
Seuraavana päivänä sitten satoi vettä, onneksi myöhemmin illalla taivas kuitenkin selkeni sen verran että pääsin testaamaan uutta hankintaa. Kokeilin ensin 7,5 mm loittoa korjaimen ja kameran väliin ja otin pari testikuvaa, näytti oikein hyvältä. Sen jälkeen laitoin väliin 15 mm loiton ja se ei sitten näyttänyt enää yhtään hyvältä joten varmuudeksi kokeilin vielä ilman loittoa eikä sekään näyttänyt hyvältä.
Oikea etäisyys korjaimelta kennolle olisi ilmeisesti tuolla ts:n sivulla mainittu 65 mm. Tuolla 7,5 mm loitolla pääsee canonilla 62,5 mm etäisyyteen joka jää 2,5 mm optimista. Aika hyvin tuo kuitenkin toimii noinkin mutta täytynee hommata jostakin 10 mm loitto niin saa kaiken juuri kohdalleen. Miten muuten on, onko modatun kameran kenno samalla kohtaa kuin ennen modausta vai siirtyykö se operaation aikana johonkin suuntaan, meinaan kun minulla on sekä modattu että modaamaton kamera niin niiden tarkennuspiste ei ole muistaakseni samassa kohtaa. Tämä testi on tehty modaamattomalla CANON EOS 1000D kameralla.
Heti ensimmäisten kuvien oton aikaan selvisi että ainakin tarkentaminen tuntuu olevan jonkin verran hankalampaa kuin ilman korjainta. Myöskin kollimoinnin virheet tulivat selvemmin esille kuin aiemmin, jonkun verran putken oikea puoli varjostaa kennoa eli optinen akseli ei ole ihan samassa linjassa putken kanssa mutta tästä asiasta selviää huolellisemmalla kollimoinnilla.
Tuosta Orion Opticsin F/4,5 valovoimaisesta putkesta tulee tuolla palikalla noin F/3,3 putki, ja polttoväli putoaa 900 millistä 657 milliin ja näkökenttä laajenee sen mukaan, jos joku viitsii katsoa ohessa olevista kuvista paljonko polttoväliä oikeasti tulee.
Fokuserin putki menee putken sisään pari senttiä, ei tullut katsottua tarkemmin mutta mittailen sitten päivänvalossa tuon asian. Tästä johtuen kirkkaimpiin tähtiin tulee ylimääräinen difraktiopiikki mutta oikeastaan se ei ainakaan vielä tässä vaiheessa häiritse juuri ollenkaan.
Testin tulos oli siis positiivinen :grin: ja vetää naaman virneeseen mutta hymy kyllä hyytyykin pian :embarrassed: kun katsoo lompakon suuntaan. Kaikenkaikkiaan tämän testin pohjalta olen tyytyväinen hankintaan. Testikeli oli aika huono ja jouduin kuvaamaan sen melkoisen pilvikerroksen läpi mutta se ei kuitenkaan haitannut itse testaamista. Testkuvissa ensimmäinen on korjain ilman loittoa, toinen kuva 7,5 mm loiton kanssa, kolmas kuva 15 mm loiton kanssa ja viimeinen kuva on sitten kaksi kuvaa yhdistettynä 7,5 mm loiton ollessa paikoillaan ja pienellä photoshop käsittelyllä maustettuna. Kaikissa kuvissa osavalotus 2 minuuttia.
Wau, hyvin toimii , hyvä valinta !
Siinä sulla tehokas komeettaputki - loistava kuvanlaatu tuossa keskimmäisessä kuvassa.
Minkäkokoinen apupeili sulla on tuossa SPX:ssä - ei kovin paha vinjetoiminen.
Muistaakseni Canonin 350D:n kenno siirtyy 0.8mm kauemmas - kohti kameran takakantta - modauksessa, jos ei laita mitään korotusprikkoja kennon alle.
Hyvä testi ja erittäin hyvältä näyttää kuvatkin tuon 7,5mm loiton kanssa. Varmaan se 10mm antaa täydellisen tuloksen. Näyttää siltä että investointi kannatti :azn:
Näyttää ASA toimivan erittäin hyvin...
Seikkaperäinen testi, 7,5mm niin selkeästi paras noista. Saa nähdä vieläkö 10mm parantaa. Niinkuin Määttäsen Hannu joskus totesi, tähtiharrastajalla ei koskaan voi olla miljoonalaatikossaan liikaa T-kierteisiä osia.
Kameran kennohan ei modauksessa liiku minnekään, mutta optinen matka bajonetista kennolle lyhenee kun lasia otetaan välistä pois. Geometrinen peukalosääntö tuolle matkan muuttumiselle fokusoidun valokartion tapauksessa on kolmasosa poistetun filtterin paksuudesta, jos filtterin lasin taitekerroin on 1,5.
350D:ssä oli muistaakseni sellainen järkälemäisen paksu filtteri jonka poistamalla paikka muuttuu peräti tuon 0.8mm niinkuin Timppa totesi. Uudemmissa canoneissa on kaksi aika ohutta filtteriä (joista toinen on todella ohut) joten lopputulos riippuu varmaan jätetäänkö toinen niistä filsuista paikalleen vai ei. Vaikka molemmat ottaisi pois niin matka muuttuu varmaan enintään viitisensataa mikrometriä, ehkäpä vähemmänkin (hyvin epäluotettava hiha-arvio).
Hyvin näyttää korrektori/lyhennin toimivan, erityisesti kun ottaa huomioon lopputuloksen huikean aukkosuhteen. Tuolla saa näköjään viritettyä Newtonin aikamoiseksi laajakenttätykiksi. Tahtoisin itsekin tuollaisen Newtonilleni, olisi juurikin hyvä laajoille kohteille kuten Seulasille: 1200 millillä se ei mahdu läheskään kokonaan kennolle. Valovoimakin paranisi hieman yli neljään. Tämä kakkula siis pistetään muistiin... hinta on kyllä aika kaamea.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 17.11.2011, 01:06:07
Tuosta Orion Opticsin F/4,5 valovoimaisesta putkesta tulee tuolla palikalla noin F/3,3 putki, ja polttoväli putoaa 900 millistä 657 milliin ja näkökenttä laajenee sen mukaan, jos joku viitsii katsoa ohessa olevista kuvista paljonko polttoväliä oikeasti tulee.
Astrometry.net:n solveri Tycho-2 -katalogilla antaa tällaista:
perus:
Field center: (RA,Dec) = (56.75, 24.08) deg.
Field center: (RA H:M:S, Dec D:M:S) = (03:47:00.911, +24:04:44.105).
Field size: 1.81844 x 1.21341 degrees
7,5 mm loitto:
Field center: (RA,Dec) = (56.74, 24.08) deg.
Field center: (RA H:M:S, Dec D:M:S) = (03:46:56.547, +24:04:39.730).
Field size: 1.87533 x 1.25166 degrees
15 mm loitto:
Field center: (RA,Dec) = (56.75, 24.08) deg.
Field center: (RA H:M:S, Dec D:M:S) = (03:46:59.505, +24:04:59.165).
Field size: 1.93018 x 1.28861 degrees
Panu
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 17.11.2011, 10:40:44
perus:
Field size: 1.81844 x 1.21341 degrees
7,5 mm loitto:
Field size: 1.87533 x 1.25166 degrees
15 mm loitto:
Field size: 1.93018 x 1.28861 degrees
Ja noita vaakasuuntaisia kuvakulmia vastaavat polttovälit (olettaen että kuvat on kroppaamattomia ja 1000D:n kennon leveys on 22.2mm) ovat:
699.4234 mm 678.2021 mm 658.9261 mm, samassa järjestyksessä. Edit: Korjasin oikeat lukemat.
Jos joku haluaa laskeskella näitä itse, niin kaavahan on sitten f = d/(2*tan(alfa/2)) missä alfa on kuvakulma ja d sitä vastaava pituus kuvatasolla.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 17.11.2011, 12:18:04
(olettaen että kuvat on kroppaamattomia ja 1000D:n kennon leveys on 22.2mm)
Kroppaamattomia ovat, kiitokset tiedoista.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 17.11.2011, 06:43:09
Minkäkokoinen apupeili sulla on tuossa SPX:ssä - ei kovin paha vinjetoiminen.
Vakio 63 millinen, harkitsin silloin tilatessa tuota 75 millistä mutta jäi laittamatta, nyt tuntuu siltä että olisi pitänyt. Minun mielestä tuo kyllä vinjetoi aika pahastikin, sen huomaa kun vähänkään venyttää kuvaa.
Laitoin palikan äsken oikein tositoimiin, kohta sitten nähdään tekeekö sillä oikeasti mitään, odotukset ovat ainakin korkealla....
Lelujen määrä se vaan kasvaa :grin: Mut onnittelut uudesta reduserista. Jo nyt upeat kuvasi nousevat siis uuteen potenssiin!?
Apupeilin koosta ja vinjetoinnista...
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 17.11.2011, 18:47:56
Vakio 63 millinen, harkitsin silloin tilatessa tuota 75 millistä mutta jäi laittamatta, nyt tuntuu siltä että olisi pitänyt. Minun mielestä tuo kyllä vinjetoi aika pahastikin, sen huomaa kun vähänkään venyttää kuvaa.
63/200mm = 31,5 % (tuo lukema kannattaa huomioida apupeilin mitoituksessa suurempaan putkeesi).
Toisin sanoen tuo lyhennin pahentaa putken olemassa olevaa vinjetointia, kuten oli odotettavissakin. Voitko siis tyrkätä foorumille vielä vertailukuvan putkesi vinjetoinnista ilman korjainta, niin näkisi kuinka tuon lyhentimen käyttö muuttaa tilannetta? Sama ilmiö näkyy myös noilla SCT/MCT-lyhentimillä ja lienee optiikan lakien mukainen sivutuote polttovälin lyhennyksestä. Muutoin tuo toimii varmaan kuten lupaakin eli tähdet tulevat olemaan oikealla kennoetäisyydellä nurkkia myöten 100% teräviä. Kiinalaisten pitäisi kloonata tuo tuote 80% kuvalaadulla ja 25% tuotehinnoittelulla :laugh:
Ok. tässä olisi sitten flat kuvat ilman korjainta ja korjaimella otettuna. Kuvat eivät ole suoraan vertailukelpoisia kun on otettu eri kameroilla mutta ero on kuitenkin havaittava. Vinjetointi on selkeästi isompaa korjaimella otetuissa kuvissa, tämä ei varsinaisesti kyllä yllättänyt millään lailla vaan oli melkolailla odotettuakin.
Ok, tattista vertailukuvista! Tuo valaistuksen muuttuminen on hyvä tiedostaa erilaisia lyhentimiä hankkiessa...
Ei näytä ollenkaan katastrofaaliselta vinjetoinnilta. Tuollainen lähtee käden käänteessä fläteillä ja tuskin kärsii kohinakaan siitä.
Ensivalo tälle korjaajalle on nyt otettu. Nyt viimeistään voi huokaista helpotuksesta siinä suhteessa että korjaaja lunasti kyllä täysin kaikki siihen asetetut odotukset. Ensimmäiseksi kohteeksi valitsin IC 1396 "elefantin kärsä" sumun koska siitä kohteesta tuli aiemmin samalla viikolla otettua kuva ilman ennen kuin sain tämän korjaajan käsiini. Näitä on nyt sitten hyvä vertailla keskenään koska kokonais valotustakin sattuu molemmissa olemaan melkolailla saman verran. Kuva puhukoon puolestaan: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=126.msg85071#msg85071
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 19.11.2011, 18:27:32
hyvä vertailla keskenään koska kokonais valotustakin sattuu molemmissa olemaan melkolailla saman verran....
Olisiko sulla f4,5 - f3.3 vertailukuvia (samoilla valotusajoilla) tähän ketjuun?
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8473.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8473.0) (CCD-kamerat ja kuvausputken valovoimaisuus (f-lukema))
Aiheesta kun on hiukan erimielisyyttä ja käytännön kokeilut puuttuvat yhä. Vai onko tämä nyt taas niitä juttuja, missä digijärkkärin valovoimaisuus-faktat eivät enää päde CCD-kameroille :huh: Anyway, f4,5 - f3.3 vertailukuvasi olisivat paikallaan tuolla ketjussa, kiitos!