Geostationaarisia satelliitteja on mahdollista havaita lokakuun alkupuolella. Kevät- ja syyspäiväntasauksien tienoilla geostationaaristen satelliittien ratatasot (ekvaattorin taso) ovat kohtisuoraan aurinkoa kohti. Leveyspiiristä riippuen suoran auringonvalon aiheuttamia heijastuksia voi olla mahdollista havaita näissä satelliitteissa. Heijastumiset näkyvät satelliitin kirkastumisena.
Suomen leveyspiireillä paras havaintoaika on kolmisen viikkoa syyspäiväntasauksen jälkeen, 12.10.. Aiemmat havaintoikkunat ovat kuitenkin opettaneet, että kirkastumisjakso on varsin laaja. Kannattaa siis ruvet kyttäämään geoja jo viikkoa ennen ja viikko maksimin jälkeen. Havaitsemiseen mainio apuväline on esimerkiksi Heavensat -ohjelmaa.
Eteläisestä suomesta katsoen geostationaariset satelliitit ovat noin -8 deklinaation tasossa nauhana. Auringon laskettua maan varjo liikkuu peittäen geostationaarisen toisensa jälkeen kirkastumisajanjakson aikana. Kirkkaimmillaan satelliitti on juuri ennen varjoon menoa tai juuri sen jälkeen. Tällöin satelliitti voi muutamaksi minuutiski kirkastua jopa paljain silmin nähtäväksi, kirkkauteen 3-4 magnitudia.
Onnistuin näkemään yhden satelliitin sattumalta, kun havaitsin pallomaista joukkoa Palomar 11. Klo 22:17 (1.10.2011) näkökentästä lipui hiljakseen noin 12-13 magnitudin kohde. Tajusin aika nopeasti, että jos en seuraa tähtiä niin se pysyy lähes paikallaan kuvakentässä. Löytyykö satelliitille nimeä näiden tietojen perusteella?
Havaintopaikan kun vielä saa niin varmasti pystyy tunnistamaan. Tosin geot on sen verran kaukana, että Suomikin saattaisi riittää resoluutioksi. Voi kyllä mennä jokunen päivä ennen kuin ehdin itse tarkastamaan.
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 02.10.2011, 03:01:26
Löytyykö satelliitille nimeä näiden tietojen perusteella?
Pal11:n on näköjään ohittanut kolme geostationaarisatelliittia minuutin aikana alkaen n. 22.16.55: Thor 5, Thor 6 ja Intelsat 1002.
Yllä onkin jo useampi nimivaihtoehto. Havaintopaikkana oli 61°14.4' N, 29°07.6' E.
Edellä mainittu analyysi on tehty Imatran koordinaateille, joten se pitää paikkansa muutamaan sekunnin epätarkkuudella. Tietenkin edellyttäen, että rataelementit ja havaintoaika ovat kurantteja.
Ainahan voi yrittää uutta havaintoa ja yrittää nähdä kaikki kolme. Todennäköisintä on kuitenkin, että näit Intelsatin, joka on selvästi kookkaampi kuin Thorit.
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 05.10.2011, 09:49:13
Ainahan voi yrittää uutta havaintoa ja yrittää nähdä kaikki kolme. Todennäköisintä on kuitenkin, että näit Intelsatin, joka on selvästi kookkaampi kuin Thorit.
Viimeöisen muuttujahavaintorupeamaan tuli puolen tunnin sivupoikkeama, kun kävin kuvaamassa tämän. Olosuhteet eivät ole kovin hyvät tähän, sillä Observatorion arboretumin puusto haittaa noin matalalla olevien kohteiden näkymistä. Yllättävän pätevästi kuva vastaa planetaario-ohjelman näyttöä.
(http://clayhole.com/obs/thor5_6_intelsat1002.jpg)
Bonuksena kävin katsomassa Astra-ryhmää, jossa on viisi satelliittia. Joskus vuosia sitten niitä oli seitsämän. Hienon näköistä silti edelleen.
(http://clayhole.com/obs/astra1kr_1l_1m_2c_1h.jpg)
Sitten olikin aika jatkaa muuttujien parissa, mutta Goton reitillä olikin mielenkiintoiselta kuulostava kaveri - USA 184. Tämä on Molnija-tyyppisellä radalla oleva amerikkalainen radiokuuntelu- ja varoitussatelliitti. Siihen on ilmeisesti asennettu isohkot antennit, joten ei ihme, että se näkyi seurantaputken näytöllä reaaliaikaisesti liikkuvana valopisteenä! Kirkkautta n. 8. Etäisyyttä havaintohetkellä 25000 km ja liikkeessä etelään.
(http://clayhole.com/obs/usa184.jpg)
Kuvakenttä on n. 24'x18', putki on 8" SCT., valotukset 30 s.
Veikeitä tällaiset "oudot" tähtikuvat geo-satelliiteista, hyvin havainnollistuu satelliittien kiinteä sijainti Maahan nähden :smiley:
Laitetaanpas tänne foorumillekin kuva jakoon. Kokeilin ensimmäistä kertaa tosissani kuvata geoja. Jonain vuonna kuvasin vain pitkän testivalotuksen olohuoneesta ikkunan läpi, ja totesin että siellähän näkyy geoja! Nyt sitten mentiin ihan ulos, ja taivaskin on melko pimeä etelään päin + ei asutusta (vielä) näkyvissä.
Välineet: Canon EOS D60, 50mm 1.8 II. Yksi pikseli kuvassa kattaa noin 30" (kaarisekuntia).
Tarkoitus on kuvata samalla systeemillä useampaan otteeseen nyt lokakuussa, vaikka kirkkauden vaihtelua voi olla aika vaikea saada järkkärillä näkyviin, ainakaan näin pitkillä valotuksilla. Tuli mieleen kokeilla myös jotain erikoisempaa kuvausta, paljastan sitten jos se toteutuu ja onnistuu/epäonnistuu.
Tämä siis 2.10.2011 puolen yön aikoihin. 9 x 5 minuuttia, kaikki ei tasavälein. Darkkeja ja offsetteja otin myös ja pinosin. Kameran suuntaus meni näppituntumalla arvioiden. Satelliittien nauha ei osunut ihan kuvan keskelle, mutta melko hyvin kuitenkin. Ja jäihän tuohon noita puitakin koristeeksi, näkyy kokonaisessa kuvassa :)
Leikkele 500x400 pikseliä (1:1), eli noin 4 asteen leveydeltä:
(http://samijum.pp.fi/img/sat/geo-sat_2011-10-02_9x5-min_midtone-cut_crop-500x400.jpg)
Koko kuva 3088x2056 pikseliä, vajaa 4 MB:
http://samijum.pp.fi/img/sat/geo-sat_2011-10-02_9x5-min_midtone-cut.jpg
EDIT 2: jokin ei nyt täsmää: näen vain viisi tähtiviirujen pätkää, enkä kaikista sitäkään. Tuliko kaikki varmasti pinottua ja millä tavalla yhdistetty? Mysteeri toistaiseksi.
Muokkaus: Kirjoitin aikaisemmin "Ei tunnu mahdolliselta, että yksittäisiä valopisteitä olisi kaukana geo-satelliittien deklinaatiosta."
Kyllä se vaan on mahdollista. HeavenSat paljasti, että on satelliitteja, jotka "vaeltavat" edestakaisin.
Minullakin geojen bongausyritystä.
Mietin ensin aikasarjaa webkameralla + vanhalla Chinon 28mm obiskalla. Tällä olisin saanut noin 6 asteen kentän mutta päädyin laajempaan näkymään.
Kuvauksessa siis käytettyä Canonia ja kittiobjektiivia 25-millisenä.
198 pinottu virtualdubilla.
Ikävästi pilvet ja lähes täysikuu pilaa yritystä mutta yhden geon kirkastumisen tästä bongasin.
Jätän katsojan tehtäväksi löytää se :evil:
http://einarin.1g.fi/kuvat/stars/2011/10_11_geos/geos_2011_10_11.avi (http://einarin.1g.fi/kuvat/stars/2011/10_11_geos/geos_2011_10_11.avi)
Kymmenisen kertaa piti katsoa ennenkuin löytyi. Kirkastuipas paljon, yllättävän hieno.
Totta tosiaankin, joutui katsomaan tuon muutamaan kertaan.
Kerrassaan hieno!
Hyvä video tämän kirkastumisasian havainnollistamiseen! Tarkemmasta HD-kuvasta tuo pilkisti silmään jo toisella katsomisella, kun arvasi kuvaajan mietteet kuvan sommittelussa :wink:
Oho, kirkas on ollut!
Mitäs oli valotusaika, aukko ja herkkyys, miltä aikaväliltä? Aikahan näkyisi tuosta tähtitaivaastakin, mutta ei nyt jaksa laskea :)
Olisikohan kirkastunut satelliitti ollut Meteosat-9? Se on tähtien perusteella jossain noilla main, oletin että puolen yön aikaan kuvattu. Se meni varjoon noin 0:10 (minulla tosin Mikkelin koordinaatit).
30s valotus, f/4, ISO800 (2 viimeistä 90% varmuudella noin).
Viimeinen valotus oli muistaakseni noin 21.40.
Voin tarkistaa nuo myöhemmin.
5.10.2011 hieman ennen puolta yötä koostettu viirutähtikuva. Olisko kuvassa geostationaarisia satelliitteja? Esim. tolpan molemmin puolin? Mukana paljon hotpikseleitä, mutta en ota noista selvää. Harmikseni olen tuhonnut yksittäiset ruudut, joista voisi katsoa tarkempia yksityiskohtia.
Suurempi kuva: https://picasaweb.google.com/107383385113044129874/Tahtiharrastus#5677182490063440178 (https://picasaweb.google.com/107383385113044129874/Tahtiharrastus#5677182490063440178)
(https://lh3.googleusercontent.com/-wYOlRMwn-S4/TslnZU1MiTI/AAAAAAAABJI/yHvE4BCXfY8/s800/061011_Startrails_1.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 20.11.2011, 22:55:37
5.10.2011 hieman ennen puolta yötä koostettu viirutähtikuva. Olisko kuvassa geostationaarisia satelliitteja? Esim. tolpan molemmin puolin? Mukana paljon hotpikseleitä, mutta en ota noista selvää. Harmikseni olen tuhonnut yksittäiset ruudut, joista voisi katsoa tarkempia yksityiskohtia.
Yksittäisistä ruuduista olisi tosiaan voinut darkkikuvan avulla poimia kuumat pikselit pois, mutta kyllähän nuo vähän geostationaarisilta näyttävät.