Pengoin vanhoja viestiketjua, mutten löytäny selkeää vastausta seurannalle eli guidaamiselle. Olisin kiitollinen, jos joku selittäis mulle, niinku 5 vuotiaalle, mitä tää guidaus /autoguidaus on, onko se välttämätön tähtikuvauksessa ja miksi?
-Mikko-
Guidauksella tarkoitetaan jalustan akselien sellaista ohjausta, että tähdet saadaan pysymään kuvassa paikallaan vaikka akselistossa olisi esimerkiksi käyntivirhettä.
Ennen autoguidausaikoja saatettiin kuvata jopa filmille ja ilman sähköisiä apulaitteita. Silloin kuvauksen aikana käänneltiin akseliston säätimiä niin että vertailutähti pysyi kuvassa paikallaan koko valotuksen ajan. Seuraava vaihe oli seurantalaitteet. Kun jalusta on hyvin suunnattu taivaan napaan ja tuntiakseli on maan akselin suuntainen, seurantaan riittä pelkän tuntiakselin kierto. Jos tämä kellokoneisto ei käy tarkasti, käyntiä pitää säätää kuvauksen aikana. Tämä tehtiin esimerkiksi niin että tuntiakseli laitettiin kiertymään tarkoituksella hieman liian nopeasti. Nyt säädöksi riitti moottorin pysäytys pieneksi hetkeksi. Kaikkeen tähän tarvittiin kuvausputken lisäksi esimerkiksi seurantaputki, josta katseltiin kuinka seuranta toimii ja mitä korjauksia siihin tarvitsee tehdä.
Koko juttu voidaan myös nykyään automatisoida. Laitetaan seurantakamera katselemaan haluttua tähteä. Jos tähti vaeltaa kameran kuvassa, se käskee akseliston moottoreita palauttamaan tähden kuvaan keskelle.
jk
Ellet osta kovin kallista (5 keur) jalustaa jossa on direct-drive moottori (esim tuollainen http://www.astrosysteme.at/eng/monts.html) niin jalustan seurantamoottori pyörittää jalustaa vaihteiston kautta. Vaihteistossa syntyy usein ns. periodista virhettä, eli seuranta ei ole ihan kohdallaan hammasrattaiden virheiden, akseleiden epäkeskoisuuden yms yms takia. Joten seurantaa on pitkissä valoituksissa korjattava.
Tämä korjaus tehdään niin että pyritään pitämään jokin tähti samassa kohtaa seurantakameran kuvakennoa. Perinteisessä setupissa kameralta kuva menee läppärille, läppärillä ohjelma miettii mihin suuntaa jalustaa olisi ohjattava jotta tähti pysyy paikallaan, ja komentaa sitten jalustaa ylös/alas oikealle/vasemmalle.
Tuossa esimerkkin 200mm polttovälin kameraoptiikalla, 8 minuutin valotus, ja EQ6 (perusmalli, kapulassa neljä nappia, itse kovlattu RJ-11 liitin autguidausta varten) jalustalla
http://www.anderswallin.net/2009/01/needs-guiding/
eli seurannan virhe tekee tähtien kuvista tuollaisia S-muotoja.
Tässä esimerkki jossa seurannan korjausta on käytetty, taas 200mm kameraoptiikka, 10 min valotus
http://www.anderswallin.net/2009/09/andromeda-galaxy-m31-3/
EQ6 jalustan hyvyyttä/huonoutta yritin joskus mitata (jalusta nyt myyty, joten en pääse testaamaan lisää)
http://www.anderswallin.net/2009/01/first-autoguiding-test/
Tuloksena karkeasti +/- 30" virhettä. Tämä on kolminkertainen määrä verrattuna jalustatietokannassa olevaan kahteen n. +/- 10" mittaukseen http://www.ursa.fi/wiki/Havaintov%E4lineet/Jalustatietokanta
Joku muu voi varmaan tästä korjata/laajentaa/jatkaa selitystä...
AW
Minusta Meade-mad selitti asian erittäin hyvin.
Ja onhan se välttämätön jos pidempiä valotuksia halutaan tehdä pitkillä polttoväleillä, mutta sanoisin että aivan alussa siihen soppaan ei ehkä kannata lähteä.
Ihan perusjutuissa, tarkennuksessa kuvankäsittelyssä jne on alussa ihan tarpeeksi taklaamista ettei tarvi siihen autoguidauksen tekniikan kanssa taistelua lisäksi.
Kameraoptiikalla kun aloittaa niin kunnollisella seuantajalustalla pääsee hyvin kiinni jo minuuttienkin valotuksiin.
Sivumennen sanottuna ihmetyttää hieman että aw:lla EQ6:lla ja 200-millillä kuvatessa tulee noinkin paljon seurantavirhettä.
Itse olen ihan EQ2-jalustalla ja 100-millisellä ottanut aika kevyesti 5 minuutin valotuksia.
Mahtaako kyseessä olla perus EQ6 (ei siis uudempi EQ6 Pro) ?
Mikäs tää PHD-guidaus sitte on?
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 22.08.2011, 11:06:04
Mikäs tää PHD-guidaus sitte on?
-Mikko-
PHD Guiding on tietokoneohjelma, jota voi käyttää autoguidaamiseen: http://www.stark-labs.com/phdguiding.html
No pärjääkö ilman guidausta jos yksittäiset valotukset pysyy 30 sekunnissa. Käsittääkseni "stäkkäysvaiheessa" voidaan korjata yksittäisten valotusten väliset erot ohjalmallisesti?
-Mikko-
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 22.08.2011, 11:39:35
No pärjääkö ilman guidausta jos yksittäiset valotukset pysyy 30 sekunnissa. Käsittääkseni "stäkkäysvaiheessa" voidaan korjata yksittäisten valotusten väliset erot ohjalmallisesti?
Tässä pitää ottaa huomioon myös polttoväli. Esim tämä on otettu 17mm polttovälillä, croppikenno DSLR:llä, 32 min yksittäinen valotus, ei autoguidausta, ja samalla EQ6-jalustalla jossa on ainakin +/-30" virhettä, mutta lyhyen polttovälin takia tämä ei näy kuvasta.
http://www.anderswallin.net/2008/08/cygnus/
Laskurilla voi laskea kuinka monta kaarisekuntia kameran pikseli on milläkin polttovälillä:
http://www.howardedin.com/articles/fov.html
Jos tietää jalustan virheen voi tästä yrittää arvioida kuinka pitkään voi valottaa ilman autguidausta (tai vaikka paikallaan olevalla jalustalla).
AW
Lainaus käyttäjältä: mals77 - 22.08.2011, 11:39:35
No pärjääkö ilman guidausta jos yksittäiset valotukset pysyy 30 sekunnissa. Käsittääkseni "stäkkäysvaiheessa" voidaan korjata yksittäisten valotusten väliset erot ohjalmallisesti?
Riippuu 1) optiikasta 2) jalustasta. Kun kuvasin 200mm polttovälillä EQ3-2 jalustalla, 30 sekkaa oli ihan hyvä ilman guidausta. Kun taas kuvasin 3900mm polttovälillä CI-700-jalustalla, kaksi kolmesta kuvasta epäonnistui seurantavirheen takia katastrofaalisesti.
Kunhan vähän edistyy niin 30s valotus alkaa auttamatta jäädä liian lyhyeksi. Mutta se on sen ajan murhe, nykyään ihan turhan moni aloittelija murehtii mikä olisi tarkoituksiinsa sopiva guidauskamera ennenkuin on ottanut ensimmäistäkään valotusta tähtitaivaasta.
Heh, Tähtisumu kuviahan voi myös ottaa ilman seurantaa, vaikka pilvien läpi, tavallisella jalustalla, autoguidaamisesta puhumattakaan.
Kävin viikonloppuna Paijanteellä saaressa, kyllä olis helppoa tuo kuvaaminen valosaasteettomassa paikassa, mutta tällä kertaa oli kuu pilvet ym.
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Paijanteella/Linnunrata.jpg (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Paijanteella/Linnunrata.jpg)
Veijo T
Lainaus käyttäjältä: VeijoT - 22.08.2011, 15:46:52
Heh, Tähtisumu kuviahan voi myös ottaa ilman seurantaa, vaikka pilvien läpi, tavallisella jalustalla, autoguidaamisesta puhumattakaan.
Kävin viikonloppuna Paijanteellä saaressa, kyllä olis helppoa tuo kuvaaminen valosaasteettomassa paikassa, mutta tällä kertaa oli kuu pilvet ym.
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Paijanteella/Linnunrata.jpg (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Paijanteella/Linnunrata.jpg)
Nyt on kyllä kysyttävä, että millä optiikalla tuo on kuvattu? Kuvan alla olevissa tiedoissa lukee aukoksi f/1.0. Vai onko tuo joku "tämä tieto puuttuu" -defaultti tuossa Sonyssa, kun myös polttoväli puuttuu? Hyvin on kyllä tarttunut kaikesta huolimatta..
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 22.08.2011, 15:55:10
Nyt on kyllä kysyttävä, että millä optiikalla tuo on kuvattu? Kuvan alla olevissa tiedoissa lukee aukoksi f/1.0. Vai onko tuo joku "tämä tieto puuttuu" -defaultti tuossa Sonyssa, kun myös polttoväli puuttuu? Hyvin on kyllä tarttunut kaikesta huolimatta..
Kuvan exif tieto näyttää menevän väärin kun objektiivitietoa ei tule kameralle.
Objektiivi oli Canon 17-55mm 1:2.8, tämä oli adapterilla kiinni Sonyssa, lisäksi adapterissa oli UHC suodin.
mals77.lle tiedoksi vielä että lyhellä polttovälillä kuvatessa esim Pentaxin järkkärin GBS lisä osaa seurata tähtiä suoraan kuvakennolla, kuvakennoa siirtämällä,
( kamerassa täytyy olla kuvanvakaaja kenno. ) Tämä on tarkoitettu tavallista jalustaa käytettäessä, kun kuvaa tähtiä, ja on eri asia kuin tässä ketjussa puheena oleva autoguidaus.
Veijo T
Jonkun verran tätä aihetta penkonut tälläkin foorumilla, mutta muutama perusjuttu jäänyt epäselväksi..
Millainen kamera yleisesti käy guidauskäyttöön ja millainen kiinnitys noissa on? Joskus tukailin tuota synguideria, joka olisi ns. helpoksi tehty ratkaisu. Reilu parinsadan hintakaan ei olisi paha, kiinnitys m42 / 1.25". Tuosta jo luettuna reviewit.
Onko sitten olemassa mitään ns. "budjetti" hintaluokkaa? Näyttäisi kaikki halvimmatkin rimpulakamerat olevan tuollaista ~200-300e. Joku ASI120 ilmeisesti olisi jo hyvä, millä voisi sitten planeettakuvaustakin harrastaa.
Guidaus alkanut kiinnostamaan kovastikkin ja tarkoituksena olisi käyttää tuollaista vanhaa 200mm m42 kierteistä linssiä tuohon tarkoitukseen, kun niitä parikin kappaletta tuossa jaloissa pyörii ja ovat muutenkin halpoja. Meneekö nämä heittämällä kiinni vai tarviiko nuossa kuitenkin jotain sovitteita? Ja ilmeisesti kamera tulee usb:llä tietokoneeseen kiinni ja ST-4 kautta sitten jalustaan. Ohjaus PHD:llä? mutta miten tämä softa sitten käytännössä toimii? Ts. usb:n kautta siirtyy kuvat ja takaisin päin softalta ohjauskomennot?
Pitää vielä miettiä onko tähän ioptroniin järkeä edes hommata guidauslaitteistoa, tämä vaatii kuitenkin vielä ~70e hintaisen st-4 porttiadapterin. Kuvaaminen jatkuu kuitenkin ainakin seuraavan kauden vielä kameraoptiikoilla/ehkä jollain pikkuputkella. Minuutin - kahden valotukset ja täten korkeiden ISO-arvojen käyttö, ei vain oikein tahdo olla mielekästä ja olisihan sitä mukava saada parempaa jälkeäkin (pyöreitä tähtiä).
Toivottavasti tästä sai jotain selvää :)
Olisiko tästä PDF:stä apua kyselyihisi?
http://www.stark-labs.com/craig/resources/Articles-&-Reviews/Guider_Roundup_API.pdf (http://www.stark-labs.com/craig/resources/Articles-&-Reviews/Guider_Roundup_API.pdf)
Guide kameraksi valitaan yleensä jokin herkkä mustavalkokamera, koska epäherkillä kameroilla tulee pulaa seurantatähdistä (varsinkin jos seurantaputkena on pidempipolttovälinen putki). Synguider (ja muuta vastaavat) all-in-one laitteet kärsivät epäherkästä kamerasta, joten niiden vaatimukset seurantaputken apertuurille ovat suurempia kuin varsinaisilla autoguidauskamaroilla. Mutta jos aiot käyttää 200mm teleä seurantaan, niin sen antama kuva-ala taivaalta on jo niin laaja että riittävän kirkkaita seurantatähtiä luulisi löytyvän helposti. Toisaalta erilliset/varsinaiset autoguidauskamerat tarvitsevat kameran ohjaukseen tietokoneen jalustasi viereen. Kameran kiinnitykset menevät kuten arvelitkin eli "usb:llä tietokoneeseen kiinni ja ST-4 kautta sitten jalustaan". Budjettihintaluokka on juuri tuo 200-300 euroa.
Tuossa .PDF:ssä olikin jo paljon hyvää faktaa.
Enemmänkin vielä jäi vaivaamaan nuo putken / kameran kiinnitykset. Nuota M42 kierteitäkin tuntuu olevan eri nousuilla, että mikä nyt sitten sopii?
Käyttääkö joku noita vanhoja tele-linssejä guidaamiseen?
Ja tosiaan budjetti on tiukka ja tarkoituksena katsoa vain, jos löytyisi jokin halpisratkaisu. Jalusta menee kuitenkin vuoden-muutaman sisällä vaihtoon (tai kun budjetti antaa myöden). Ja nyt kuitenkin tarkoitus kuvata nämä ajat ihan vain kameraoptiikoilla, max ~400mm.
Tuo iOptronin "mokkula" kyllä tuntuu silkalta rahastukselta, eihän muihin jalustoihin mitään "muuntimia" tarvitse?)
Pitänee ihmetellä, jos vaikka käytettynä löytyisi jokin kelpo kamera, muuten varmaan turha alkaa panostamaan sen kummemmin.
Lainaus käyttäjältä: laari - 02.09.2013, 22:59:11
Enemmänkin vielä jäi vaivaamaan nuo putken / kameran kiinnitykset. Nuota M42 kierteitäkin tuntuu olevan eri nousuilla, että mikä nyt sitten sopii?
T2 kierre on eri kuin M42 kierre. Lisää asiasta tässä ketjussa: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11009 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11009)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.09.2013, 20:50:07
T2 kierre on eri kuin M42 kierre.
On, mutta väkisin vääntämällä ja kierrelukitteella vahvistettuna istuu tiukassa ja lujassa :evil:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.09.2013, 20:50:07
T2 kierre on eri kuin M42 kierre. Lisää asiasta tässä ketjussa: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11009 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11009)
Juuei. T2 (Tamron) kierre on M42x0,75 ja "Praktica"-kierre on M42x1. Kumpikin on metrinen M42 kierre, nousu vain on erilainen. Kameraoblektiiveissa T2 kierteen juuresta kuvatasoon on matkaa 55 mm ja "Practica"-kierteen juuresta 45,5 mm.
Kaizu
Heitänpä kysymykseni tänne...
Kokeilin kyhätä ihan uteliaisuuttani oman field de-rotatorin... hyvin hyvin pelkistetyn...
Tesatilin sitä nyt ja no ei se nyt ihan täydellinen ole, mutta tähtien viirut lyheni :cheesy: sentäs...
Pyörimis nopeus nyt on mitä on jos ei rupia vielä säätämään. Tuuli kyllä niin pirusti, että siinäkin osa syytä tähtien venymiseen.. Seli seli... :grin:
Kuitenkin, alhaalla pari näytekuvaa 1min valotuksilla.
Mutta itse asiaan. Tästä tuli mieleen, että kuinka dopsonin jalustalla toimisi autoguidaus? Jos vaikka joskus innostuisi hankkimaan ihan oikean field de-rotatorin... Ja veikkaan että dopsonin seuranta tarkkuus on ihan hanurista...
pistäppä kuvia tosta sun derotator-patentistakin=)
Haaviston Ari muistaakseni kertoili että tosiaan seurannan tarkkuus goto-dobsonissa ei ole kovin häävi.
Ja taitaa autoguide-liitäntä dobson käytössä olla aika harvinaisuus. Eli voi olla aika virittämistä.
Eikä ne oikeat field derotaattoritkaan ihan halpoja ole:
http://www.apm-telescopes.de/en/ccd/astro-photography/autoguider-systems/optec-pyxis-2-camera-field-rotator.html
Olikohan tuosta joku halvempikin versio ?
En halua nyt kuulostaa ankeuttajalta mutta ajattelin vaan kertoa joitain realiteetteja.
Varmaan onnistuu kovalla tahdolla ja taidolla :tongue:
Olikohan se Mead merkkinen joka oli n. 500€ en oo ihan varma muistanko oikein... Enkä tiedä kuinka laadukas sitten on. Ja tosiaan se olikin iso jos, jos innostuu syvän taivaan kuvauksesta enemmänkin niin tuo nyt olisi yks mahdollisuus...
Jos siis guidaus on mahdollista dopsonille... Voi olla ettei mun taidot riitä kovin paljon virittelyihin niin taitaapa jäädä. :cheesy:
Mutta tulipahan viriteltyä oma pyörittäjä. Jonkunlaane.. :rolleyes:
Voin pistää kuvia siitä jahka pääsen koneen ääreen...
Niin ja eihän täälä mitään ankeuttajia ole. Realiteettejahan tässä kyselinkin :smiley:
No joo empä tiedä kannattiko tätä nyt ihan julkisesti näyttää :shocked:
Mutta siinähän se oma tekemä field derotator olis...
Niinku sanoin hyvin simppeli... CDON:ista ostettu ajastin... Kiertää tunnissa ringin.
Ja saa nauraa :grin:
Teippasin jatkojohdon putkeen kiinni ja tämä siihen käymään. Pikaliimasin narun pätkän ajastimeen kiinni (ja laitoin vielä varmistus teipit päälle).
Narun toinen pää tulee kameraan kiinni.
Liimasin äkkiseltään nuo neljä pahvin palaa tuohon päälle, kun en muutakaan löytänyt, että naru pysyis kuosis kun se kiertää ajastinta ympäri.
Ajattelin, että vois huviksensa kokeilla vielä kyhätä eri kokoisia rinkuloita kameraan kiinni joilla vois sitten säädellä sitä pyörimisnopeutta...
Nyt kyllä rupes tuntumaan niin hullun hommalta :rotfl:
Siis aivan hillitön! Loistavaa virittelyhenkeä! :rotfl:
⠀
joo mullolikin vähän semmonen fiilis että tän täytyy olla näkemisen arvonen patentti=)
No juu kiitos kiitos :cheesy:
RoLeh: kyllä varmaan tuommonen pikku putkille onnistuu. Tai ainakin tuohon omaani pitäisi sitten laittaa muutama tukikeppi, ettei pitkä putki väänny :smiley:
Näin olettaisin... En tiedä.
Minkälainen liitäntä autoguideris sitten on jos se tarvii dopsoniin liitettäessä hiukan tuunailua? Osaako se komentaa vain ekvatoriaalisia jalustoja? Toimiiko guidaus ylipäätään alt-az jalustoilla?
Kysymys poikineen, mutta kiva jos joku osaisi/viitsisi vastata. :azn:
eikö guideri operoi jokatapauksessa kuva-avaruudessa, joten se komentaa putkea vasemmalle, oikealle, ylös,alas suhteessa kuvaan. luulis että se pelaa alt-azzeillakin ihan ok. ja tosiaan jos hätä tulee niin löytyyhän noista alt-az gotoistakin käsikapulasta portti johon liimata pc-softa jolla voi guidata. mun käsittääkseni.
Lainaus käyttäjältä: itmo - 14.08.2014, 07:55:57
eikö guideri operoi jokatapauksessa kuva-avaruudessa, joten se komentaa putkea vasemmalle, oikealle, ylös,alas suhteessa kuvaan. luulis että se pelaa alt-azzeillakin ihan ok. ja tosiaan jos hätä tulee niin löytyyhän noista alt-az gotoistakin käsikapulasta portti johon liimata pc-softa jolla voi guidata. mun käsittääkseni.
Yleensä guideri komentaa jalustaa rektaskensio- ja deklinaatiosuunnissa.
Jos autoguideri liitetään sillä perinteisellä kuusikarvaisella puhelinpiuhalla, niin silloin guidaussignaalit oikosulkevat pinnejä ihan kuin käsikapulasta painettaisiin nuolinappeja: korjauskäskyjä totellaan akseleiden suunnassa.
Normaalilla kalibroinnilla saadaan siis selville guidekameran asento putken akseleiden suhteen ja voidaan guidata ihan normaalisti riippumatta onko seuranta EQ vai AZ.
Tästä huolimatta en ole koskaan kuullut kenenkään guidanneen menestyksekkäästi atsimuuttijalustoilla, ja kuullut pelkkää pahaa niiden seurannan tarkkuudesta. En siis ole varma uskonko yllä olevaan itsekään.
Ok. Kiitos vastauksista. Itse ajattelin samoin kuin itmo.
No jaa taidanpa kuitenkin jättää kokeilematta :smiley:
Suurin ongelma lienee siinä että yhden akselin klappi oli se mikä hyvänsä saadaan serurantaa varten korjattua EQ käytössä epätasapainottamalla vähän kiertosuuntaa vastaan... alt az toimiakseen todella moitteetta vaatii lähes välyksettömän toteutuksen. Satojen tonnien tai miljoonien observatorio putkien jalustoilla ei ole ongelma, harrastelijaskaalassa sensijaan on..
Niin, laatu maksaa. Näinhän se menee. :smiley:
No jaa onhan mulla tuo vanha Sky Watcherin 200P newtoni. Siihen varmaan jo saa jonkinmoisen ekvatoriaalisen jalustan... Hmm ja guidetin :rolleyes: jos nyt niikseen tulee...
niin siis eikö dobsonissa tule klappi ongelmaksi siinä vaiheessa kun siirrytään radan korkeimmasta pisteestä laskemaan alaspäin. Ts siinä kohtaa rattaat lyö hetken tyhjää kunnes klappi on saavutettu ja siltä kodin kuvat menevät pilalle?
ja tosiaan siitä kuva-avaruuden akseleista, eikö se guideri kuitenkin seuraa asioita kuva-avaruudessa ja asiat kalibroidaan suhteessa kuva-avaruuteen? tietty sitä ohjataan sitä jalustaa ra/de akseleilla mutta kuvassa efekti on kaksi keskenään ortogonaalista akselia jotka ovat asennossa X riippuen siitä miten vinossa kamera on?
Lainaus käyttäjältä: itmo - 14.08.2014, 19:47:51
niin siis eikö dobsonissa tule klappi ongelmaksi siinä vaiheessa kun siirrytään radan korkeimmasta pisteestä laskemaan alaspäin. Ts siinä kohtaa rattaat lyö hetken tyhjää kunnes klappi on saavutettu ja siltä kodin kuvat menevät pilalle?
ja tosiaan siitä kuva-avaruuden akseleista, eikö se guideri kuitenkin seuraa asioita kuva-avaruudessa ja asiat kalibroidaan suhteessa kuva-avaruuteen? tietty sitä ohjataan sitä jalustaa ra/de akseleilla mutta kuvassa efekti on kaksi keskenään ortogonaalista akselia jotka ovat asennossa X riippuen siitä miten vinossa kamera on?
Toki juu, näinhän homma menee.
ja tosiaan, eikö sama guidekitti sovi ekvatoriaalin ajamiseen ja alt-azzin ajamiseen? ja voisin kuvitella että guidattu dobson on parempi kun goton perusteella seuraava dobson? Tietty EQ on aina parempi..
ja näin kiinnostuksesta kysyn että paljonko noi autoguiderit komentaa askeleita taaksepäin? siinähän tommosen dobsonin klappi tietty kusee asiat.
Minä ymmärtäisin asian niin että varsinaisesti taaksepäin ei pidä komentaa riiittää että pysäytetään ellei virhe ole todella kova (jos taaksepäin tarkoittaa seurantasuuntaa vastaan)... En ole varma millaisia tarkkuuksia noilla dobsoneilla saavutetaan, sen tiedän että esimerkiksi melko rimpulaa nexsar SLT jalustaa jotkut käyttävät autoguidattuun kameraoptiikalla tapahtuvaan kapeakaistakuvaukseen ekvatoriaalikiilaan asennettuna, luin siitä joskus jutun mutta koskaan en ole lukenut mitään sen käytöstä alt-az tilassa.
Lainaus käyttäjältä: itmo - 14.08.2014, 19:53:00
ja tosiaan, eikö sama guidekitti sovi ekvatoriaalin ajamiseen ja alt-azzin ajamiseen? ja voisin kuvitella että guidattu dobson on parempi kun goton perusteella seuraava dobson? Tietty EQ on aina parempi..
Tokihan se kelpaa. Guiderin seurattavana olevasta tähdestä lasketaan sen keskipiste (reilusti alle pikselin tarkkuudella) ja peräkkäisten kuvien välillä kuvassa tapahtunut x- ja y-suuntainen siirtymä muunnetaan aikaisemman kalibroinnin avulla RA- ja DEC -korjauksiksi, tai dobsonin tapauksessa altitudi- ja atsimuutti-korjauksiksi. Kalibroinnin avulla saadaan siis muunnos kuvakoordinaatistosta jalustan liikekoordinaatteihin, ja samalla voidaan huomioida erinäköiset klapit ja liikenopeudet.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 14.08.2014, 20:09:05
Minä ymmärtäisin asian niin että varsinaisesti taaksepäin ei pidä komentaa riiittää että pysäytetään ellei virhe ole todella kova (jos taaksepäin tarkoittaa seurantasuuntaa vastaan)...
Yleensä jalustoissa käytetään esim. 0.5x tai 0.25x seurantanopeutta korjaamiseen, jolloin "taaksepäin" korjatessa oikeasti vain vähän hidastetaankin seurantaa. 1x korjausnopeus tarkoittaisi että jalustaa välillä pysäytellään ja välillä nopeus tuplataan. Yli 1x nopeus ei tule kuuloonkaan.
Joskus pojankloppina muistan nähneeni sellaisenkin seuranta setupin jossa synkronimoottori oli säädetty hieman edistämään ja katkomalla virtaa hoidettiin guidaus käsin kytkimen avulla. Siihen aikaan ei kyllä autoguidausta edes ollut, vaan seurantaputkea piti katsella ihan silmällä. Uskomattoman nättiä jälkeä on filmiaikana tuollaisinkin konstein saatu. Autoguideri osaa laskea näkee seurantatähden paikan ja keskipisteen paljon tarkemmin kuin silmä, joten siitä seurannevat nuo vaatimukset hitaampaan / tarkempaan korjaukseen.
Hei.
Ikävä kyllä ei onnistu SW Dobsoneissa autoguidaus. Seurantaporttia ei ole. Käsikapulan läpi pääsee jalustaa kyllä tietokoneella ohjailemaan ja hiukan ascom-ajureilla temppuilemalla olen päässyt kokeilemaankin Firecapturella planeettakuvauksessa ja todennut, että aina guide-komennon saatuaan moottorit lopettavat koko seurannan hetkeksi kokonaan ja kohde karkaa muutaman komennon jälkeen lopulta kokonaan. Samat havainnot olen nettifoorumeilla havainnut muidenkin tehneen. Eli jalustan moottorinohjaus ei vain kykene suorittamaan seurantakäskyjä vaan pitää pienen paussin jokaisen komennon jälkeen, klapit sinänsä eivät ole ongelma.
Käytännössä jalusta siis minkä tahansa guide-käskyn (esim. 1,25x nopeus ajaksi z) saatuaan pysäyttää moottorin kokonaan noin sekunniksi ennekuin jatkaa. Ja tämä johtaa uuteen 1,25x käskyyn, joka johtaa taas pysähdykseen jne... Lopputuloksena kohde karkaa.
Olen kyttäillyt SW:n nettisivuja, josko moottorinohjaukseen tulisi jotain firmware-päivityksiä, mutta eipä ole tullut.
Arilla tuntu olevan aika tyhjentävä vastaus. Eli no can do.
oho. okei eli vika ei niinkään ole dobsonissa vaan skywatcherin paskassa firmiksessä
Celikan SCT-haarukkajalustoista löytyisi ihan tarkoitusta varten autoguidausportti. Siitäkään en sitten tiedä, mitä siitä tapahtuu jos seuranta on AZ-moodissa.
Jos joku haluaa tulla Kaivopuistoon kokeilemaan, voin avata oven. :smiley:
On vähän turhan kaukana :grin:
Kokeilinpa guidata dobsoniani firecapturen avulla... Ja tuntui, että komennot olisi menneet perille, kun pieniä narahduksia kuului moottoreista aina kun ohjelma teki korjausliikkeitä. Kokeilin autotrackin kanssa ja sitten ihan ilman mitään seurantaa.
Mutta ilmeisesti Haaviston Arilla onnistui tämä myös?
No selkeitä kelejä odotellessa niin saisi kokeilla käykö samoin, että korjauskomennon saatuaan moottori pysähtyy...
⠀
Onkos väellä kokemusta etsinputken kautta guidaamisesta? Onko miten nuuka homma saada kamera oikealle etäisyydelle okulaarista? Tuleeko tuo kamera yleensä okulaarin taakse vai okulaarin tilalle?
Kamerana on qhy5. Riittääkö tuossa herkkyys etsinputken kautta guidaamiseen?
Tällä hetkellä on 80/480 linssiputki newtonin selässä guidausputkena. Mutta pitäis saada painoa pois...
Okulaarin tilalle. Ei ole parempaa tapaa guidata kuin etsinputki. Tai siis kyllä OAG on vähän parempi, mutta etsinputken näppäryys on vailla vertaa.
Skywatcherin 50mm etsimissä tarkennus hoidetaan ruuvaamalla objektiivilinssiä holkissaan ja lukitsemalla paikka kierreholkilla. Tulos on vaan parempi jos jää vähän epätarkaksi, eikä tarkennukseen tarvitse kajota enää koskaan.
Kokeiltu on QHY5:llä ja toimii ihan hyvin. Lodestar toimii vielä paremmin.
Onko kokemuksia ASI120MM/MC kameran käytöstä guidekamerana? Minkalainen sovite tarvitaan kameran ja etsinputken välille?
⠀
On monen vuoden kokemus ja hyvin toimii.
Joko tuollaisella sovittimella tai sitten joissain etsimissä on myös mahdollisuus 1.25" holkkiin.
Hmm, piisaisikohan 9x50 finderscope EdgeHD 8:n guidaamiseen asti? Mietin tuota vaihtoehtoa aikoinaan, mutta jätin sitten väliin kun en ollut täysin varma lopputuloksesta.
Nyt käytössä 80/500 side-by-side setupissa, mutta kaipaisin jotain hieman yksinkertaisempaa (SBS:n tasapainoituksessa Edgen kanssa omat haasteensa). OAG on toki myös yksi vaihtoehto jos setuppia lähtee joskus muuttamaan.
Onkos teillä finderscopeguidaajilla toinen finderscope ihan vaan orientointia varten?
Ei riitä x50 etsin ainakaan 2000-milliin asti. Tai no sitten pitää olla jo paremman luokan jalusta.
Mulla on useampi etsin erilaisille putkikokoonpanoille ja visuaalikatseluun.
Tosin tuossa perusetsimessä on sen verran iso näkökenttä että pitäisi kyllä riittää jo ekan tähden kohdistukseenkin.
En nyt oikein tahdo uskoa, mutta ilmeisesti guidaus nyt toimii dobsonissa, kun sain backlashit kuntoon! :shocked:
Ei mekään uskota ilman kuvaa - onko siellä muka ollut selkeää ? :rolleyes:
Ehei ole ollut selkeää... mettän rantaan kiikaroittin ja pistin vaan trackin päälle. Guidauksen aloittaessa kuva jämähti paikalleen kun aloitti seuraamaan jotain puuta. Ajattelin ensin, että nyt ne moottorit pysähtyivät, mutta kyllä moottoreista kuului liike-ääniä ja kuvakin näytti siltä kuin sitä pidettäisiin paikalla, eli pieniä nytkähdyksiä. Joista en ole varma onko ne hyväksi kuvalle sitten... mutta mutta... jotenkin nyt tuntuu siltä, että tämä oli vahinko... :rolleyes: yöllä ei varmaankaa sitte toimi tähtitaivaan alla :tongue:
Haha, no eipä se guidaus toiminu. niinkuin epäilinkin :smiley:
Tai no joo kyllähän se guidas tavallaan, mutta ne oli aika hurjanpuoleisia liikkeitä... :grin:
Hmm, nämä mun testailut vois jo paremminkin mennä huumori-kategorian puolelle... :rolleyes:
Saisiko täältä apua. Koitin tuossa muutama viikko sitten guidata ekaa kertaa phd2:sella. Mutta ei oikeastaan ollut hajuakaan mitä siinä pitäisi tehdä, kun en ole vielä aikaisemmin ehtinyt kokeilemaan, sain kuvan tietokoneen näytölle etsimestä ja sain ohjelman piirtämään sitä viivaa, eli mielestäni kyllä guidasi. Mutta ei se sittenkään guidannut, koska 2.5min valotuksissa tähdistä tuli niin hirveitä. Kamerana on asi120mc ja jalusta neq6pro. Napatähtäys meni suhtkoht hyvin kyllä kochab clockilla kohdilleen.
Ohjelma välilllä vilkutti punaista ja kerran valitti että dec duration pitäisi olla isompi, mutta en saanut säädettyä sitä isommaksi. Pari kertaa otin johdon irti ja aloitin uudelleen, mutta en saanut guidaamaan. Olinkohan valinnut tuolle phd2:selle oikean jalustan edes, laitoin sille: asi st4 telescope driver(ascom). Jos joku voisi auttaa, olisin kiitollinen, jos tänään pääsisi ottamaan kunnon kuvia :smiley:
Kerrotko ensin oliko kuvausputkena nimimerkkisi 20-senttinen newton.
Ja guiderioptiikkana mikä ? Etsinoptiikka ?
Menikö kalibrointi alussa oikein, eli alussa tähti siirtyi kunnolla ?
Kuvausputkena oli tuo 20cm newton, 1000mm polttovälillä ja guideriputkena mukana tullut 9x50etsin(mikähän siinä mahtaa olla polttovälinä?). Käytin viimeeksi kameraa vissiin aika vanhoilla ajureilla, jotka tuli kameran mukana olleessa cd:ssä, asensin juuri uusimmat ajurit ja uusimman phd2. Mikä minun pitäisi valita sillä ohjelmalla kameraksi ja jalustaksi asetuksista?
Edit. Niin minun mielestä se jalusta liikutti tähteä kumpaankin suuntaan, mutta en ole ihan varma. Voi olla myös että ei. Ainakin jossain vaiheessa se tähden ympärillä oleva risti muuttui vihreäksi, mutta välillä koko näyttö vilkkui punaisena. En oikeen rauhassa silloin saanut tehdä tuota hommaa, niin pitää tänään koittaa uudelleen.
Jos sulla menee guidauspiuha ASI:n kamerasta jalustaan niin silloin asi st4 telescope driver(ascom) pitäisi olla oikein.
Mutta kuten kysyin niin suorititko alussa kalibroinnin ? Tämä kestää riippuen calibration stepistä jopa kymmeniä minuutteja.
Täällä on perusasetukset PHD2:n käytöstä:
http://openphdguiding.org/man/Basic_use.htm
Jos sulla on graafi näkyvissä niin ruksaamalla Corrections saat ohjausgraafitkin näkyviin:
http://openphdguiding.org/man/Visualization.htm
Joka tapauksessa etsinguiderin polttoväli (luokkaa 200-milliä) alkaa olemaan niukanpuoleisesti 1000-millin kuvauspolttovälille. Olen tuotakin tehnyt mutta säädöt ja tasapainotukset ja napasuuntaukset pitää olla kunnossa.
Juu menee kamerasta jalustaan piuha. Minkä laitan kameraksi sille ohjelmalle? Netissä lukee, että jollain on asetuksena windows wdm-style camera. Sitten sieltä löytyy zwo asi camera ja asi cameras ascom driver. Taisin viimeeksi käyttää zwo asi camera. Omasta mielestä tein kalibroinnin, eikö se tee sen itsestään, kun painaa sitä start guiding?
Edit. Asin sivuilla lukikin, että kamerana pitää olla tuo wdmstyle..
Lainaus käyttäjältä: Roope - 19.01.2015, 13:55:09
Edit. Asin sivuilla lukikin, että kamerana pitää olla tuo wdmstyle..
Minulla toimii ASI120MM:n kanssa parhaiten PHD2:n sisäänrakennettu ZWO ASI Camera -tuki, WDM-ajuri ei muistaakseni tue subframeja eli ainoastaan pienen kuvan lukemista kennolta seurattavan tähden ympäriltä (saa korjata jos olen väärässä). Ja ASCOM-ajuri tuntuu välillä antavan satunnaisesti rikkinäisiä ruutuja (ilmeisesti väärästä kohtaa kuvakenttää) ulos, jolloin ruutu välähtää punaisena ja tulee star lost. Tai jos guidetähden lähelle sattuu osumaan kuvakentän toinen tähti niin guidaus vetää putken johonkin kuuseen..
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 19.01.2015, 21:04:47
Minulla toimii ASI120MM:n kanssa parhaiten PHD2:n sisäänrakennettu ZWO ASI Camera -tuki, WDM-ajuri ei muistaakseni tue subframeja eli ainoastaan pienen kuvan lukemista kennolta seurattavan tähden ympäriltä (saa korjata jos olen väärässä). Ja ASCOM-ajuri tuntuu välillä antavan satunnaisesti rikkinäisiä ruutuja (ilmeisesti väärästä kohtaa kuvakenttää) ulos, jolloin ruutu välähtää punaisena ja tulee star lost. Tai jos guidetähden lähelle sattuu osumaan kuvakentän toinen tähti niin guidaus vetää putken johonkin kuuseen..
Okei, kiitos tästä ja kiitos einarille avusta.
Kävin eilen kokeilemassa uudelleen, ohjelma teki jalustalla kalibroinnin ja alkuun liikutti jalustaa joka suuntaan ja sitten luki guiding. Sen jälkeen laitoin kameralla 4min valotuksen ja kun oli ottanut kuvan, prkl 4min pituisia viivoja kameran näytöllä. Eli ohjelma oli ohjannut jalustaa yhteen suuntaan kokoajan sen neljän minuutin ajan???? Silti tietokoneen näytöllä oli kuva, missä oli vielä ne tähdet. Ja tietokone kävi valittamaan ettei tunnista enään usb laitetta? Olisikohan siinä tietokoneen usb paikassa joku vika, jos sitä liitintä hipasee niin se katkaisee yhteyden kameraan. Hyvä reissu taas..
Olisiko Roope usb paikkaan kerääntynyt kosteutta, kun tuodaan pihalta sisälle? Vähän sitten ruostunut... En tiedä samanlaista yhteys-ongelmaa oli putkeni seurannalla. Vähän kun johtoa hipaisi niin sammu. Olikohan rosoffia vai mitähän mahtoi olla jota ruiskutin virtajohtoon.
Mutta en tiedä käykö tuollaiset aineet läppäriin! Että älkää kuunnelko mua... Ja syy tuohon voi olla ihan jokin muu :tongue:
Sitä piti tulla kyselemään, että onko jotain muunlaista guidausta kuin pulse guiding? Lueskelin vaan dobsonin synscanista, että ongelma ilmeisesti on siinä ettei se tue pulse guidausta. Onko sitten olemassa muunlaista guidausta?
Kiitos jos joku tietää ja kertoo :smiley: olen näköjään täällä kokoajan kyselemässä :embarrassed:
Lainaus käyttäjältä: ellu - 21.01.2015, 19:18:31
Olisiko Roope usb paikkaan kerääntynyt kosteutta, kun tuodaan pihalta sisälle? Vähän sitten ruostunut... En tiedä samanlaista yhteys-ongelmaa oli putkeni seurannalla. Vähän kun johtoa hipaisi niin sammu. Olikohan rosoffia vai mitähän mahtoi olla jota ruiskutin virtajohtoon.
Mutta en tiedä käykö tuollaiset aineet läppäriin! Että älkää kuunnelko mua... Ja syy tuohon voi olla ihan jokin muu :tongue:
Voihan tuo olla, olen kyllä tietokone laukussa pitänyt yön yli lämpiämässä. Pitää seuraavaksi koittaa toisella puolella olevaa usb paikkaa tai sitten hommata invertteri ja kokeilla toisella koneella.
Eihän siitä kysymisestä haittaa ole :smiley:
En usko että nyt tästä on kyse mutta minulla joskus ei kalibrointi PHD:llä onnistunut millään ja lopulta kaikkea kokeiltuani vaihdoin kaapelin jalustasta kameraan niin ongelma loppui. Oli viallinen guidauskaapeli. Päällepäin ei näy johdossa mitään erikoista mutta kalibrointi ei kaikilta osiltaan onnistu. Se kyllä voi jotain yrittää kalibroida mutta guidaus ei sitten pysy mukana.
Eilisestä kelistä sekä tekniikka ongelmista huolimatta sain kuin sainkin guidaushommia aloiteltua. Tässä hommassa kiireellä ei yleensä tule kuin sutta ja sekundaa, mutta jotainhan se oli kuitenkin yritettävä. Miten tärkeää muuten on tuossa phd2 :ssa tuo kalibrointi? Jäi nimittäin kokonaan tekemättä. Napatähtäys pitäisi olla kohdillaan, samoin kuin putken tasapainoitus. Silti epäilyttää, että jossain on vikaa ja suhteellisen paljon, kun noita testikuvia katselee. Mitään ohjelman antamia "käppyröitä" en sen tarkemmin kerennyt seuraamaan, koska ne kuuluisat pilvet taas valuivat nopeasti päälle. Mitään asiasta tietämättömänä sanoisin, että tuolla kokoonpanolla/asetuksilla maksimivalotus sattuisi johonkin 2-5 min välimaastoon? Käytetyt välineet olivat: 150/750mm Explorer-150P, EQ5 + AstroEq + Eqmod, Nikon D3100, Orion 50mm guide scope ja GHY 5-II-C kamera
Olen aina kalibroinut jokaiselle kohteelle erikseen. Tosin käytän vain sitä alkuperäistä PHD:tä. Mutta kakkosellakin on tehtävä ainakin ensimmäinen kalibrointi alussa. Joilla on siitä kokemusta kertovat varmaan...
Joskus guidailin paljonkin EQ-vitosella ja tein kokeita kantokyvystä. Kun laitteita kasautui yli seitsemän kiloa tuli yleensä ongelmia...Guidaus seilaili sinne tänne. Itselläni on juuri tuo 150p newton ja ilman kuvausvälineitä ja etsinputkea se painaa aika tasan viisi kiloa.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 08.02.2015, 00:07:24
tein kokeita kantokyvystä. Kun laitteita kasautui yli seitsemän kiloa tuli yleensä ongelmia...
Eli ongelmana ei ole ainakaan painolasti. Kamera + guidausvälineet tuo lisäpainoa n. 1,3kg eli jäädään vielä reippaasti alle tuon seitsemän kilon. No kunhan tässä taas joskus on keliä, niin pitää kokeilla, jos vaikka hieman asettuisi tuolla kalibroinnilla? Jostain olin lukevinani, että tuossa putken tasapainotuksessa tulisi jättää hieman "takapainoa" (pitää paremmin ratasten hampaat yhdessä)?
Lisää testiä.. eipä se tuo phd2 jostain syystä halua kalibroida? Ilmoittaa vaan "calibration failed star did not move enough". olen kokeillut lisätä calibration step (ms) --> 1500-2000, vaan ei tunnu tuokaan auttavan. Mistähän tätä ongelmaa lähtisi ratkomaan, jotta ei menisi kaikki hyvät kelit pelkästään guidauksen testaamiseen. Vai pitäiskö suosiolla kokeilla jotain toista guidaus ohjelmaa (metaguide)?
Näetkö tähden liikkuvan kalibrointivaiheessa ?
Mulla on 50mm-guiderilla arvona 3750, jossa polttoväliksi kuvittelen 230mm (senhän voi laskea ohjelmalla - aivot - mount - calculate).
Lainaus käyttäjältä: -Essi- - 09.02.2015, 00:21:18
Lisää testiä.. eipä se tuo phd2 jostain syystä halua kalibroida? Ilmoittaa vaan "calibration failed star did not move enough". olen kokeillut lisätä calibration step (ms) --> 1500-2000, vaan ei tunnu tuokaan auttavan. Mistähän tätä ongelmaa lähtisi ratkomaan, jotta ei menisi kaikki hyvät kelit pelkästään guidauksen testaamiseen. Vai pitäiskö suosiolla kokeilla jotain toista guidaus ohjelmaa (metaguide)?
Kokeile nostamalla Eqmodista ASCOM pulseguide settings -kohdasta RA ja DEC rate arvoja vaikka .5 arvoon, noin puoleen väliin. Aja calibrointi uusiksi.
Kiitokset näistä vinkeistä. Tiistaiksi lupailee taas kirkasta, jospa alkais hommat viimein edistymään.
En saa PHD2-softaa kalibroitua, tulee ilmo "star did not move enough". Kyseessä on Celestronin 9x50 etsin ja kamerana ASI120MC. Jalusta Celestronin Advanced VX. Osaisitteko neuvoa? Liitteenä asetukset screenshot.
Nosta calibration step vaikkapa arvoon 3500.
Lainaus käyttäjältä: einari - 10.02.2015, 21:28:13
Nosta calibration step vaikkapa arvoon 3500.
Se ei auttanut :sad:
Tuli mieleen, ettei vaan putki ole suunnattuna lähelle taivaannapaa kalibroinnin aikana. Silloin RA-stepit ei paljon liikuta tähteä.
Lainaus käyttäjältä: PekkaR - 10.02.2015, 22:25:22
Tuli mieleen, ettei vaan putki ole suunnattuna lähelle taivaannapaa kalibroinnin aikana. Silloin RA-stepit ei paljon liikuta tähteä.
Ei ollut, mutta kokeilin myös lähempää horisonttia ja sama juttu. :cry:
Näitkö sen liikkuvan kalibroinnin aikana ?
Jos niin sitten jalustasta kapulan säädöillä voisi nostaa guide rate -> 0.5x sidereal.
Jos siis käytät suoraa piuhaa guidekamerasta jalustan autoguide-porttiin.
Täällä se vaan alkoi kalibrointi ja guidaus onnistumaan (joten kuten) foorumilla annetuilla vinkeillä. Ohjaustähti löytyy helposti, eikä phd sitä edes kovin helpolla tunnu hävittävän. Liekkö eilisestä kovasta tuulesta johtuvaa, heikko napasuuntaus, vai jokin muu? Mutta tuntuu nuo seurannan käppyrät vielä hakevan melko pahasti aika-ajoin. Pääasia, että sai toimimaan, joten pääsee nyt helpommin tutkimaan ja säätämään eri asetuksia.
Lainaus käyttäjältä: einari - 11.02.2015, 00:15:24
Näitkö sen liikkuvan kalibroinnin aikana ?
Jos niin sitten jalustasta kapulan säädöillä voisi nostaa guide rate -> 0.5x sidereal.
Jos siis käytät suoraa piuhaa guidekamerasta jalustan autoguide-porttiin.
Oliskohan ollut niin, että tähti liikkui (ts. kuva muuttui) vasta kun RA epäonnistui. Minulla oli piuha kamerasta suoraan jalustaan kiinni. Nyt huomasin ulkomaisilta foorumeilta, että PHD2:n asetuksissa mount asetus ehkä pitäsi olla "On camera", jos ST4 guidaus (?). Aijon tänään selvitellä tätä asiaa jos pilvet pysyisi poissa.
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 11.02.2015, 14:12:43
Oliskohan ollut niin, että tähti liikkui (ts. kuva muuttui)
Sen tähden liikkumisen huomaa todella helposti, kun ottaa sieltä view valikosta päälle, että näyttää seurantatähden profiilin.
Lainaus käyttäjältä: -Essi- - 11.02.2015, 14:40:50
Sen tähden liikkumisen huomaa todella helposti, kun ottaa sieltä view valikosta päälle, että näyttää seurantatähden profiilin.
OK, kiitos. Minäpä katson tämän tänään jos säät sallii.
Juu, ei ole toiveita guidauksen onnistua jos mount asetus ei ole "On camera", kun ST4 guidaus on käytössä.
Lainaus käyttäjältä: einari - 11.02.2015, 14:47:15
Juu, ei ole toiveita guidauksen onnistua jos mount asetus ei ole "On camera", kun ST4 guidaus on käytössä.
Aika karmea aloittelijan virhe minulta :oops:
Itse tein saman virheen eli on camera ei ollut päällä silloin muuan vuosi sitten aloitellessa. Kyllä nyt lähtee pelittämään...
Sattuuhan näitä 'paremissakin piireissä' :D
Jaa, jospa tuo oli syynä, etten itsekkään saanut toimimaan, kun ei ollut päällä "on camera", tietokonekkin oli kyllä niin sekaisin, että meni huoltoon.
Lainaus käyttäjältä: Roope - 11.02.2015, 15:17:08
Jaa, jospa tuo oli syynä, etten itsekkään saanut toimimaan, kun ei ollut päällä "on camera", tietokonekkin oli kyllä niin sekaisin, että meni huoltoon.
Nyt toimii guidaus, eli "On Camera" ratkaisi asian.
Osaisiko joku sanoa miksi phd2 kaatuu kesken calibroinnin? Sain vihdoin läppärin guidaukseen ja näköjään tekee vielä tätä samaa. Kokeilin jalustana: on camera ja sitä ascom st4 jutskaa. Molemmissa tapauksissa tulee ilmoitus kesken calibroinnin että ohjelma lakkasi toimimasta ja samalla ohjelma sulkeutuu ja jalusta alkaa ajamaan itseään yhteen suuntaan, niin kauan kun ottaa johdon irti. :embarrassed: Kamerana oli asi120mc.
Mitä kameran ajuria käytät - Ascom vai natiivia ? Ja mikä versio ?
Olen tässä itse huomannut kun hain 120MM:lle ja 120MC:lle ajurit niin nyt PHD2 on muutaman kerran vain lopettanut guidaamisen. Jatkaa kyllä kun kliksuttaa luuppauksen ja painaa guide-nappia uudellen.
Yksi vaihtoehto voisi olla tarkistaa että jos käytät wdm-ohjainta asi:n ajurina niin sen cam dialog-asetuksista voisi tarkistaa että usb traffic on korkeintaan 50(%).
Kannattaa ehkä PHD:stakin hakea uusin versio.
Elikkä oon asentanut asin mukana tulevalta cd:ltä tuon ascom platformin(mitä sillä tekeekään.) Sitten olen hakenut asin sivuilta uusimmat versiot "Asicamera Ascom setup" sekä "ASICamera ST4 Telescope ASCOM Setup" ja asi120mc uusimmat ajurit.
Kamerana käytin tuossa uusimassa phd2 versiossa ZWO asi camera. Olisiko sen pitänyt sittenkin olla se wdm style..?
Miksi muuten ekakertaa phd2 käynnistäessä se kysyy lupaa päästä palomuurin ohi?
Ja puuttuukohan vielä jotain ajureita?
Lainaus käyttäjältä: Roope - 16.03.2015, 12:13:19
Miksi muuten ekakertaa phd2 käynnistäessä se kysyy lupaa päästä palomuurin ohi?
PHD2 tarjoaa HTTP-rajapinnan, jonka yli muut ohjelmat (esimerkiksi Sequence Generator Pro) voivat käskyttää PHD:ta. Koska rajapinta käyttää nimenomaan HTTP-protokollaa käskyjen välittämiseen, se tarvitsee palomuurilta luvan.
Voihan sitä wdm-ajuriakin kokeilla. Käytin sitä itsekin ennen mutta siirryin nyt natiiviin kun sillä kerran oli tuki.
Myös ascom-ajuri on vaihtoehto.
Näkyisiköhän tuosta kaatumisesta joku logimerkintä. Voisi tekijälle laittaa viestiä.
Naaviksen vastauksen lisäksi tuli mieleen että tarkistaisiko alussa että onko päivityksiä saatavana (aika monissa softissa on tämä).
Lainaus käyttäjältä: einari - 16.03.2015, 13:50:18
Naaviksen vastauksen lisäksi tuli mieleen että tarkistaisiko alussa että onko päivityksiä saatavana (aika monissa softissa on tämä).
Se ei yleensä vaadi lupaa Windowsin palomuurilta, koska siinä ei varsinaisesti avata mitään porttia, joka sallii yhteydet sisäänpäin, vaan otetaan vain yhteys ulospäin.
Juu, kiitos vastauksista. Pitää tänään vähän kärsivällisemmin kokeilla noita :oops:
Minulla PHD2 2.4.1 on toiminut ilman ongelmia. Asetukset ovat seuraavat:
Camera: ZWO ASI Camera
Mount: On Camera
ASI120MC ajurien File versio on 2.3.2014.904. Koneena Windows 7 viimeisillä päivityksillä.
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 16.03.2015, 15:43:16
Minulla PHD2 2.4.1 on toiminut ilman ongelmia. Asetukset ovat seuraavat:
Camera: ZWO ASI Camera
Mount: On Camera
ASI120MC ajurien File versio on 2.3.2014.904. Koneena Windows 7 viimeisillä päivityksillä.
Näillä asetuksilla ohjelma juuri kaatui.. Muuten samat kaikki asetukset ja ajurit, paitsi asi120mc latasin uusimman ajurin.
Uudet kokeilut menossa. Kaikilla muilla vaihdoehdoilla ohjelma ei liikuta jalustaa calibroidessa ja tulee ilmoitus ettei tähti liiiku tarpeaksi. Ainoastaan tuolla edellä mainitulla asetuksilla lähtee liikuttamaan tähteä mutta ohjelma lakkaa toimimasta kesken kaiken. Onko ideoita?
Edit. Kameraksi: "wdm style" ja jalustaksi se st4 ascom. Ja nyt toimii, vihdoin :evil:
Lainaus käyttäjältä: Roope - 16.03.2015, 22:32:01
Edit. Kameraksi: "wdm style" ja jalustaksi se st4 ascom. Ja nyt toimii, vihdoin :evil:
Jahas, no hyvä! Käytätkö muuten AstroTortillaa? Mun pitää kokeilla kans tuolla ST4 ASCOM asetuksella, jos sais vaikka sen toimimaan sitä kautta. Taistelin solvauksen kanssa aikaani ja sain sen pelittää mutta jalustayhteys on vielä konffaamatta.
Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 17.03.2015, 09:25:11
Jahas, no hyvä! Käytätkö muuten AstroTortillaa? Mun pitää kokeilla kans tuolla ST4 ASCOM asetuksella, jos sais vaikka sen toimimaan sitä kautta. Taistelin solvauksen kanssa aikaani ja sain sen pelittää mutta jalustayhteys on vielä konffaamatta.
En oo vielä tuohon tutustunut.
Osaisiko vielä joku sanoa, että miten saan paremman kuvan sillä wdm ajurilla? Tuolla zwo asi camera ajurilla kuva on todella hyvä tietokoneen näytöllä. Mutta sillä wdm ajurilla koneelle tuleva kuva on hitonmoista pixeli mössöä ja juuri ja juuri osasin klikata siinä näkyvän kirkkaan tähden.
Mitähän pikselimössöä ? Kuva olisi ehkä paikallaan.
Tuliko sen wdm-ajurin valinnan jälkeen ikkuna mistä valitsit reson ?
Itse valitsin suurimman.
Sitten Cam dialogista kai tarkistit asetukset ?
Tälläinen kuva:(liite) Eilen sieltä erotti yhden kirkkaan tähden jolla guidaus onnistui. Muilla kamera ajureilla kuva oli hyvä ilman noita pisteitä, mutta ei toimi muuten.
Mikä oli cam dialogissa valotus ja gain ja gamma -arvot ?
Gamma ja gain molemmat tuolla vakiona on 50. Valotus tuolla näyttää olevan 33ms?
Jees, huomasin wdm:n kanssa että sekä kameran ajurissa että phd:n säädöissä piti olla samat - eli sinne kanssa se 3 sekuntia (tai mitä arvoa sitten käyttääkin).
Selvä, kiitoksia avusta.
Laitetaan vielä kysymyksiä. Miksi guidatessa 3min valotuksissa tähdistä tulee "litteitä" joissain kuvissa enemmän ja joissain vähemmän. Onko asetuksissa joku pielessä? Vai jalustassa joku pielessä. Napasuuntaus noissa on ollut ihan ok. Parissa ekassa kuvassa on yleensä pyöreät, mutta sitten tulee tuollaisia litteitä..
(https://lh6.googleusercontent.com/-39CyYMqL7MU/VRFSf0PqLdI/AAAAAAAAA44/1yQ-l8QYKN0/w999-h553-no/t%C3%A4hden%2Bmuoto.png)
(https://lh6.googleusercontent.com/-MX6po82w2Xc/VRFVBJd2AeI/AAAAAAAAA5U/JZUC2s-9LeU/w855-h553-no/asdasd.png)
Jos nyt muistan oikein M51:n orientaation niin näyttäisi viivat tulevan rektaskension suunnassa. Guidausasetukset eivät silloin ole ihan kohdallaan. Miltä guidekäyrä näyttää ja millaisia RMS-lukemia tarjotaan?
Ei ole yhtään screenshottia siitä käyrästä, mutta ei se piirrä hirveän sekaista viivaa. Ainoastaan siinä käyrässä tulee noita pitkiä palkkeja paljon, mitä ne nyt lienekään :oops:
Eli aikalailla samanlaista kuvaa tuli omalla koneella, kuin tässä: http://openphdguiding.org/man/Guider_Graph.png (http://openphdguiding.org/man/Guider_Graph.png). Mutta noita "palkkeja" enemmän ja pidempiä. Ja oikeastaan nuo viivat näytti paljon rauhallisemmalta.
Nuo palkit kuvaavat jalustalle lähetettyjä korjauskäskyjä. Itse käppyrä näyttää vain seurantavirheen.
Mikähän asetus voisi olla pielessä?
Oikeastaan löysin paremman kuvan, miltä itsellä näyttää:
http://stargazerslounge.com/uploads/monthly_10_2013/post-11075-0-36692400-1381871112_thumb.jpg (http://stargazerslounge.com/uploads/monthly_10_2013/post-11075-0-36692400-1381871112_thumb.jpg)
Olisi tosiaan hyvä nähdä oma guidekäyräsi tai ainakin tieto mikä on rms-lukema.
Jos jotain muuttaisi niin Minimum move -> 0.1.
Oletan että etsinguideri oli käytössä.
Muistaakseeni se rms oli jotain 0.15-0.20. Ja 9x50 etsimellä guidaan. Pitää kokeilla tuota minimum movea laittaa pienemmäksi.
PHD:n saa myös kirjoittamaan lokia jolloin ei tarvitse ottaa screenshotteja. Ties vaikka tekisi sitä automaattisesti?
Liitteenä sunnuntain logista keskeltä pätkä tekstiä, koska koko logitiedosto on liian iso liittää. Jos tuosta jotain näkee.
Opettelin viime hyvien kelien aikaan käyttämään PHD kakkosta, aiemmin oli tuttu se ensimmäinen. Kalusto oli minulla nyt Eq-6 ja 200f/5 newton, seurantakamerana Qhy5L-II. Se ero entiseen ainakin että seuranta tähdet näkyvät herkemmin ja kalibrointi tapahtuu nopeammin. Olihan ongelmia aluksi, vaikka käytin OAG:tä ei 15 minuutin valotukset tulleet samaan kohtaan kaikki kuin pitäisi. Siirtymää oli pystysuunnassa. Mutta oli uusi jalusta ja kun sain sen astekulman sopivaksi sinne reiluun kuuteenkymmeneen niin kaikki valotukset saatiin samaan kohtaan, ei siirtymää mihinkään suuntaan. Ei Artemis ohjelmalla silmä huomannut milloin vanha valotus loppui ja uusi alkoi.
Mutta se suuntaus, astekulma sen säädän aina tosi tarkasti. Sen näkee PHD:ssä kun seuranta tähti pysyy tarpeeksi kauan ilman guidausta paikallaan, 15 minuuttia on jo ainakin riittänyt. Tämä tietysti onnistuu kun kuvauspaikka on aina sama.
Halusin vain tuoda oman kokemani että vika on aina ollut muualla kuin PHD:ssä. Kun guidaan OAG:llä on kalibration step metrin polttovälillä noin 400-500 ja jos vaikka etsinputkella, jossa polttoväli ehkä 18 senttiä niin step lukemat laitan sinne 1500 hujakoille. Ei niin nuukaa mutta paljon isommalle kuin jos itse kuvausputki on myös seurantaväline.
Muuten en niin välitä noista muista PHD:n säädöistä, oletus arvot on riittäneet. Pyrin pitämään kaiken mahdollisimman yksinkertaisena. Monenlaisia muuttujia tähtikuvauksessa on muutenkin aivan tarpeeksi. Puhuu kaveri jolla taitaa olla julkaistuna pari pahaista planeettakuvaa. Mutta onhan noitten kait kymmenen jalustan kanssa tullut sörhellettyä jo useampi vuosi...
Saa nähdä toimiiko tuo pienempi minimun move, ulkoimaisilla sivuilla lukee tuosta jotain, että etsinguiderin kanssa esim 0.05.
...........
Olen rakentelemassa omaan jalustaani quidaus syteemiä(ASI 120MC ,Orion Shorttube 80/400,PHD guiding)). Löytyykö noilla vehkeillä taivaalta kaikista suunnista guidaustähdeksi sopiva kohde, jos tuo guidausputki on asennettu kiinteästi samaan suuntaan kuin kuvausputki? Mitä kirkkausluokkaa seurantatähden pitäisi olla olla?
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 28.05.2015, 09:33:03
Olen rakentelemassa omaan jalustaani quidaus syteemiä(ASI 120MC ,Orion Shorttube 80/400,PHD guiding)). Löytyykö noilla vehkeillä taivaalta kaikista suunnista guidaustähdeksi sopiva kohde, jos tuo guidausputki on asennettu kiinteästi samaan suuntaan kuin kuvausputki? Mitä kirkkausluokkaa seurantatähden pitäisi olla olla?
Minulla on guideputkena Celestronin 9x50mm etsinputki, kamerana samainen ASI120MC ja ohjelmistona PHD2. Hyvin löytyy kyseisellä kombolla tähtiä ja ainahan voi säätää valotusaikaa PHD2:stä. Minulla se on ollut 1.5-2.5 sekunninvälillä. Isompihan tuo sinun putki on, joten ongelmia tähtien löytymiseen ei pitäisi olla.