Onko nuo tähtien mittasuhteet todellakin oikeassa mitassa näissä kuvissa. Tiesin kyllä auringon olevan pieni, mutta tuo "Pistol star", en ole koskaan aiemmin siitä kuullutkaan, saati sitten arvannut mokoman jättiläisen olemassaolon.
http://thrillingwonder.blogspot.com/2007/01/stars-planets-scale-comparison.html (http://thrillingwonder.blogspot.com/2007/01/stars-planets-scale-comparison.html)
Etsin wikipediasta tietoa ja sekin yllätti, siellä lukee tähden olevan 100-200 kertaa auringon massan, mutta kokohan näyttäisi olevan jotain aivan muuta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistoolit%C3%A4hti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistoolit%C3%A4hti)
Olen ennenkin ihmetellyt täällä, joten ei kai tämä sen kummempi ihmettelyn aihe ole, ei vain aivot osaa sulattaa saatua informaatiota oikein.
Edit: Se varsinainen ihmettelyn aihe oli siis että onko tähtien tiheys pieni vai miksi ne ovat niin laajoja "vain" sadalla auringon massalla?
Edit 2: Ja ehkäpä takaraivosta alkaa sitten tulemaan data jonka vuoksi tämä pitäisi poistaa, mutta kun kerran aloitin, katsotaan tuleeko keskustelua.
:D
T:Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 22.02.2007, 12:37:53
Onko nuo tähtien mittasuhteet todellakin oikeassa mitassa näissä kuvissa. Tiesin kyllä auringon olevan pieni, mutta tuo "Pistol star", en ole koskaan aiemmin siitä kuullutkaan, saati sitten arvannut mokoman jättiläisen olemassaolon.
http://thrillingwonder.blogspot.com/2007/01/stars-planets-scale-comparison.html (http://thrillingwonder.blogspot.com/2007/01/stars-planets-scale-comparison.html)
Etsin wikipediasta tietoa ja sekin yllätti, siellä lukee tähden olevan 100-200 kertaa auringon massan, mutta kokohan näyttäisi olevan jotain aivan muuta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistoolit%C3%A4hti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistoolit%C3%A4hti)
Olen ennenkin ihmetellyt täällä, joten ei kai tämä sen kummempi ihmettelyn aihe ole, ei vain aivot osaa sulattaa saatua informaatiota oikein.
Edit: Se varsinainen ihmettelyn aihe oli siis että onko tähtien tiheys pieni vai miksi ne ovat niin laajoja "vain" sadalla auringon massalla?
Edit 2: Ja ehkäpä takaraivosta alkaa sitten tulemaan data jonka vuoksi tämä pitäisi poistaa, mutta kun kerran aloitin, katsotaan tuleeko keskustelua.
:D
T:Kari
Tähtien tiheyksistä. Esim. Betelgeuzen tai Antareksen kaltaisten superjättiläistähtien tiheys on todellakin on uskomattoman pieni. Esimerkiksi Burnhamin Celestial handbookin tietojen mukaan Betelgeuzen keskitiheys on huomattavasti alhaisempi kuin ilman tiheys maassa merenpinnan tasolla! Burnhamin mukaan Betelgeuzen kaltaisia tähtiä kutsutaankin joskus "punaisiksi tyhjiöiksi"!
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 22.02.2007, 12:37:53
Onko nuo tähtien mittasuhteet todellakin oikeassa mitassa näissä kuvissa. Tiesin kyllä auringon olevan pieni, mutta tuo "Pistol star", en ole koskaan aiemmin siitä kuullutkaan, saati sitten arvannut mokoman jättiläisen olemassaolon.
http://thrillingwonder.blogspot.com/2007/01/stars-planets-scale-comparison.html (http://thrillingwonder.blogspot.com/2007/01/stars-planets-scale-comparison.html)
Olipas hieno ja suorastaan pysäyttävä esitys maailmankaikkeuden mittasuhteista. Tuon linnunratakuvan ( http://farm1.static.flickr.com/135/345141699_84a8ecf147_o.jpg ) jatkoksi sopisi mielestäni mainiosti Hubblen ultra deep field -kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:HUDF.jpg
Menee ehkä vähän off topic, mutta jäin miettimään tuon HUDF-kuvan kattavuutta: Wikipedian mukaan kuvan ala/näkökenttä(?) on 11.5 neliökaariminuuttia ( http://en.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra_Deep_Field ). Osaako joku minua viisaampi laskea, kuinka monta tuollaista kuvaa pitäisi ottaa, jotta "kaikki" olisi nähty? Tai siis toisin sanoen, jos Hubble olisi maan pinnalla oleva neula, jolla tökitään tuon kuvan kokoisia reikiä maata ympäröivään taivaanpalloon, kuinka monta reikää tarvittaisiin, että taivaanpallo olisi kokonaan "puhki"?
Yritin itse laskea tuota ja sain tulokseksi reilut 16 miljoonaa. Ongelma on vain siinä, että en ymmärrä oikeastaan lainkaan mitä tarkoittaa "neliökaariminuutti" (square arcminute) ja muutenkin on vähän liian pitkä aika kouluvuosista. Tähän tapaan yritin tuota ratkoa:
http://files.myopera.com/2N3904/albums/137647/1Kuva062.jpg
Saako kukaan saman :)
Neliökaariminuutti lienee samanlainen asia kuin neliömetri, eli kyseessä on pinta-ala, jossa sivun pituus on yksi kaariminuutti jos se pinta-ala ajatellaan neliön muotoiseksi. Tai jotain. Tajusit kuitenkin.
En tiedä kuuluuko tämä aiheeseen mutta, sanompa kuitenkin:
"Sirius A, taivaan kirkkain tähti, on kuin Aurinko, mutta kuumempi ja siksi valkoinen. Orionin Rigel on vielä kuumempi, paljon suurempi ja suunnattoman paljon kirkkaampi. Se on
150 000 kertaa kirkkaampi kuin Aurinko. Kaikkein suurin tähtityyppi on kuitenki punainen ylijättiläinen esim. Skorpionin Antares."
(http://www.samtsai.com/pix/yadayada/p318e.jpg)
Jos tohon kuvaan lisättäisiin Aurinko, niin sitä ei edes erottaisi silmällä.
Lainaus käyttäjältä: Ganymedes - 26.02.2007, 17:29:34
Jos tohon kuvaan lisättäisiin Aurinko, niin sitä ei edes erottaisi silmällä.
Eikö tuossa kuvassa ole jo Aurinko merkattuna nuolella ja kooksi ilmoitettu 1 pikseli.
Lainaus käyttäjältä: 2N3904 - 26.02.2007, 13:35:52
Menee ehkä vähän off topic, mutta jäin miettimään tuon HUDF-kuvan kattavuutta: Wikipedian mukaan kuvan ala/näkökenttä(?) on 11.5 neliökaariminuuttia. Yritin itse laskea tuota ja sain tulokseksi reilut 16 miljoonaa. Ongelma on vain siinä, että en ymmärrä oikeastaan lainkaan mitä tarkoittaa "neliökaariminuutti" (square arcminute) ja muutenkin on vähän liian pitkä aika kouluvuosista. Tähän tapaan yritin tuota ratkoa:
http://files.myopera.com/2N3904/albums/137647/1Kuva062.jpg
Saako kukaan saman :)
Edit2: No kokeillaas vielä kerran seuraavilla kaavoilla...
A = 4 x pii x r^2 ja p = 2 x pii x r
p = ympyrän kehä
r = ympyrän säde
A = pallon pinta-ala
kmin = kaariminuuttia
1 aste = 60 kmin
p = 2 x pii x r => r = p / (2 x pii)
r = (360*60kmin)/6.28 => r = 3440kmin
A = 4 x pii x r^2
A = 4 x 3.14 x (3440kmin)^2 => A = 148 705 403 kmin^2
kpl = A / 11,5kmin^2 => kpl = 148 705 403kmin^2 / 11,5kmin^2 => kpl = 12 930 905
Jos ei vieläkään mennyt oikein, niin antaa sitten olla ;).
Vertailuksi tuolle Hubblen 11,5 neliökaariminuutin alalle, niin kuun halkaisija on n.30 kaariminuuttia ja kattaa tällöin alueen jonka suuruus on 707 neliökaariminuuttia, eli Hubblen kuvausalue mahtuu kuuhun NOIN 61 kertaa.
JM
Lainaus käyttäjältä: -Jarz- - 26.02.2007, 21:51:07
A = 4 x pii x r^2
A = 4 x 3.14 x (3440kmin)^2 => A = 148 705 403 kmin^2
kpl = A / 11,5kmin^2 => kpl = 148 705 403kmin^2 / 11,5kmin^2 => kpl = 12 930 905
Kyllä sen näin täytyy olla; sain saman tuloksen kun mietin itse asiaa uudelleen.
Taitaa se noin olla. Lasketaanpa vielä hieman toisella tavalla:
Pallon PA = 4*pi*r*r
Pallokalotin PA = 2*pi*r*r*(1-cos(a))
tuo kulma a selviää esim tästä kuvasta
http://www.astro.utu.fi/zubi/math/sphere.htm
näiden pinta-alojen suhde on 2/(1-cos(a))
Tässä tapauksessa pitää laskea kulma a joka on
sqrt(11.5/pi) = 1.9132.... kaariminuuttia eli siis säteeltään (kulmaltaan) tuon kokoinen ympyrä taivaalla vastaa 11.5 neliökaariminuuttia.
Heitetään tuohon simppeliin kaavaan ja saadaan:
2/(1-cos(sqrt(11.5/pi) / 60)) = 12 913 971
Toivottavasti meni oikein, ainakin suunnilleen sama kuin edellä
Tapsa
Yhteenvetona voidaan todeta, että noita Hubblen "Ultra Deep Field (http://en.wikipedia.org/wiki/Image:HUDF.jpg)"-kuvia pitäisi ottaa n. 13 miljoonaa kappaletta, jotta koko taivas tulisi katettua. Yhdessä kuvassa on n. 10 000 galaksia, joten yhteensä jokseenkin 130 miljardia...no nyt katosi taas mittasuhteet kun miettii noiden galaksien määrää ;D.
JM
Lainaus käyttäjältä: -Jarz- - 01.03.2007, 19:07:16...
kuvia pitäisi ottaa n. 13 miljoonaa kappaletta, jotta koko taivas tulisi katettua. Yhdessä kuvassa on n. 10 000 galaksia, joten yhteensä jokseenkin 130 miljardia...
Juuri samaa mietin ja ihmettelen. Tietääkö kukaan, onko Galaksien tiheys samaa luokkaa joka suunnassa?
Aivan mahtavaa että muutkin tunsivat outoja tuntemuksia kun mietitään meidän pienuuttamme ja loppujen lopuksi vielä turhuuttammekin. Silti jokainen meistä tuntee ja ajattelee valtavan määrän ajatuksia päivittäin, ja tuntee itsensä erityiseksi tavalla tai toisella. Onneksi (nykyinen käsitys) bakteerilla ei ole aavistustakaan kuinka pieni se on, silti siihenkin mahtuu valtava määrä rakennusosasia.
Kari
Ja vielä kun miettii, että ei siinä kuvassa jokainen galaksi näy. Ei sitä voi käsittää kun tarkemmin ajattelee. ;)
Lainaus käyttäjältä: 2N3904 - 01.03.2007, 20:16:42
Juuri samaa mietin ja ihmettelen. Tietääkö kukaan, onko Galaksien tiheys samaa luokkaa joka suunnassa?
Galaksit ryhmittyvät joukoiksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Galaksijoukko), jotka edelleen muodostavat superjoukkoja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Superjoukko). Noiden väliin jää käytännössä täydellinen tyhjiö, jossa siis ei ole havaittavissa näkyvää ainetta. Galaksit eivät näin ollen sijaitse tasaisesti joka puolella taivasta vaan väliin jää tyhjempiäkin alueita.
Kuitenkin tuo Hubblen ottama kuva sattui olemaan aika lailla keskivertokuva, koska maailmankaikkeudessa arvioidaan olevan noin 125 miljardia galaksia, mikä on aika lähellä omia laskelmiamme :).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Galaksi
Arvio galaksien määrästä on vaihdellut aikojen saatossa, mutta nykyään Hubblen ansiosta on päädytty tuohon 125 miljardiin, mikä tietysti edelleen on vain
arvio. Tästäpä voisi sitten lähteä spekuloimaan maailmankaikkeuden tähtien määrällä ja sitä kautta planeettojen ja mahdollisen niillä olevan elämän, mutta en lähde ;D.
JM
Lainaus käyttäjältä: 2N3904 - 01.03.2007, 20:16:42
Tietääkö kukaan, onko Galaksien tiheys samaa luokkaa joka suunnassa?
Galaksijakaumaa ja suuren skaalan rakennetta (http://en.wikipedia.org/wiki/Large-scale_structure_of_the_cosmos) on kartoitettu muutamissa isoissa infrapuna sky survey (http://en.wikipedia.org/wiki/Redshift_survey):ssä. Pääasiassa kaikissa näkyy samanlaista nauhamaista rakennetta. Tämän rakenteen muodostuminen (http://en.wikipedia.org/wiki/Structure_formation) ymmärretään nykyään ja se pystytään toistamaan tietokonesimulaatioissa (http://www.mpa-garching.mpg.de/galform/millennium/).
Tässä linkkejä sky surveyhin:
http://www.sdss.org/
http://www2.aao.gov.au/2dFGRS/
http://cfa-www.harvard.edu/~huchra/2mass/
http://web.archive.org/web/20050306033931/http://cfa-www.harvard.edu/~mwhite/probes-lss.html