Kuva ei tasollisesti häikäise, mutta kokeiluna aika metka. Planeetat keskellä kirkasta kesäpäivää.
(http://www.noba-finland.org/misc/kuvat/4.6.2011%204%20planets.png)
LKE
Hämmästyttävän hyviä kuvia keskellä päivää otetuiksi. Minkälaisella kalustolla nuo on otettu?
Niin tosiaan, putki ja kamera olivat : IS 21AU04.AS - CPC1100 280mm f10 SCT. Ja kuvat otettu tuossa vähän ennen klo 12.
LKE
Hetkonen, onkos sinulla kauan jo ollut tuo 11-tuumainen ?
Ja oliko näissä mitään filttereitä käytetty ?
Ostin tämän viime syksynä, mutta otin käyttöön vasta nyt kesän alkaessa. En käyttänyt filttereitä, täytyis varmaan hankkia niitäkin, että pääsis pro-fiilikseen.
LKE
Ensinnäkin: Miten jollekin voi tulla edes mieleen kuvata planeettoja keskellä päivää?
Toisenakin: Miten voi olla mahdollista saada silloin tuon laatuisia kuvia?
Kolmannentena: Ensi kuvauskautena (siis oikeana astrokuvauskautena, ei kesällä saa kuvata kuin kukkia ja kärpäsiä) voitaneen odottaa joitain melko uskomattoman hienoja kuvia naapuri planeetoista.
Petri
Ainahan Kuuta ja planeettoja on etsitty paljain silmin ja kuvattu kesäpäiväin ratoksi - vaihtelevin tuloksin, nyt osui YoKahainen kyllä aika nappiin muutamissa.
Aina ei kerkeä tuotakaan kun on Aurinko, haloja, siitepölykehiä, monia muita taivaanilmiöitä, myrskyjä ja valaisevia yöpilviä yms. kuvattavana :cool:
No huvikseni testailin putkeni seurantaa, siitä tämä idea lähti. Kyllähän tuo aika turhaa hommaa oli ainakin ilman suotimia. Mars kyllä yllätti, oli selvästi punainen keskellä päivää. Jupiterista näkyi ruudullakin jo yksityiskohtia. Mars oli myös yllätys siinä mielessä, että siitä irtosi jo hiukan yksityiskohtiakin, Solis lacuksen seutu näkyy selvästi tummana kuvassa.
LKE
Venus päivätaivaalta kuvattuna.
Samalla pääsin kokeilemaan ensi kerran Atik 1HS-kameraa modattuna (vaihdettu ICX618-kenno).
Pinottu 100/300 kuvaa ja kasvatettu 1.5X Registaxissa.
Käytetty taas punaista (#25) värifiltteriä.
Tarkoitus oli kuvata myös Jupiter ja Mars vaan enpä löytänyt niitä.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/venus_2011_06_12%209_00.jpg)
Erittäin hyvä kuva päivätaivaalta otetuksi, näkyy vaaleampaa aluettakin tuossa pilvipeitteessä
Oho, päivälläkö pystyy kuvaamaan ja katselemaan "tähtitaivasta"? Eipä ole tullut aikaisemmin mieleen :cheesy:
Osaatteko sanoa, että ovatko esim. Jupiterin pilvivyöt visuaalisesti havaittavissa keskellä päivää 200/1200 peiliputkella ja saisiko jollakin tietyllä filtterillä esiin yksityiskohtia?
Lainaus käyttäjältä: einari - 12.06.2011, 09:35:45
Venus päivätaivaalta kuvattuna.
Samalla pääsin kokeilemaan ensi kerran Atik 1HS-kameraa modattuna (vaihdettu ICX618-kenno).
Tarkoitus oli kuvata myös Jupiter ja Mars vaan enpä löytänyt niitä.
Jahas, kamera on iskukunnossa. Näkyykö mitään sivuhaloa tai vastaavaa kirkkaalla kohteella?
Mikä on max. kuvataajuus täysresolla?
Jupiterin kontrasti on aika heikko päivällä, joten kannattaa venyttää histogrammia etsiessä,
jos se vain on mahdollista sillä kameralla.
Tämä Venus oli tosiaan ensimmäinen testi ja esimerkkikuvassa taisin käyttää 25 fps.
Lähinnä hain herkkyyttä kennolle mutta vanhojen speksien mukaan 1HS olisi pystynyt alkutilassaan'fast modessa' 60 fps.
http://www.teleskop-service.se/en/atik/start/atikstart.html#1HS
Omituista oli että kun pinosin niin Registax oli sitä mieltä että on värikuvaa.
Johtuneeko koodekista ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 12.06.2011, 22:19:10
Omituista oli että kun pinosin niin Registax oli sitä mieltä että on värikuvaa.
Johtuneeko koodekista ?
Saman se tekee myös IS DMK21:n kanssa. Ei taida tunnistus pelata oikein raw-videolla.
Jos se cropattuna pystyy 60 fps-vauhtiin hyvällä kuvalaadulla, niin eipä hassumpaa.
Aika jännää oli lukea tätä CN:n ketjua (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4635769/Main/4634028) nykyisistä kameroista ja nopeiden fps-lukemien vaikutuksista.
Pitää olla riittävän nopea kovalevy ja näytönohjain.
Lainaus käyttäjältä: einari - 13.06.2011, 18:59:13
Pitää olla riittävän nopea kovalevy ja näytönohjain.
Vuonna 2004 läppärini 30GB Seagaten 4200rpm kiintolevy pystyy DMA-moodissa kirjoittamaan keskimäärin 27MB/s , jonka pitäisi olla riittävästi 1024*768 8bit @ 30fps (22,5MB/s). Nykyiset kiintolevyt 5400rpm luokassa läppäreillä kirjoittavat vähintään 2x yhtänopeasti, joten rajoite koskee varmaankin iänikuisia kiintolevyjä. Pöytäkoneiden 7200rpm kiintolevyt kirjoittavat 90-110MB/s keskimäärin riippuen kiintolevyn platterien koosta (333GB-500GB) joten ainakaan näiden suhteen ongelmaa ei varmasti ihan heti tule, SSD-levyt tuplasti tai enemmän, jos jollain on varaa tarpeeksi isoihin SSD-levyihin tämmöisessä harrastuksessa (ei suositeltavaa SSD kirjoituskertojen rajallisuuden takia).
Mielestäni suurempi ongelma videoiden ottamisessa tulee olemaan itseasiassa prosessori. Vanhan läppärini 1800MHz mobile AMD K7 ei yksinkertaisesti jaksanut puskea kaikkea dataa läpi Imaging Source DBK 31:ltä, vieden 100% suoritinajasta noin 10fps tietämillä 1024*768 resoluutiolla, vaikka kiintolevy olisi kyennyt kirjoittamaan moninverroin nopeammin kuin mitä olisi tarvittu.
Näytönohjaimella ei mielestäni ole oikeastaan mitään merkitystä, koska loppujenlopuksi näytönohjaimen videoiden purkuominaisuudet tulevat käyttöön vain tietyillä codeceilla DXVA kautta. Kuinka moni kuvaamiseen tarkoitettu softa offloadaa videot täysin näytönohjaimelle? Jos videot eivät tule näytönohjaimen raudan kautta näkyviin, silloin ne renderöidään CPU:n kustannuksella, joka taas viittaa siihen mitä ylempänä jo mainitsin CPU:n tapauksessa.
En ihan sokeana luottaisi tuon mainitun threadin juttuihin, näyttäisi olevan faktat vähän hakusissa tuolla Gendolla joka selittelee noista nopeuksistakin, ainakin noin 20v tietotekniikkaa harrastaneen (ja töikseen tehneen) silmään.
Lainaus käyttäjältä: gendo
Some of the old IDE's I remember being 16.6MBps write speed, so I suspect that might be what you have. However, there are IDE's that can write faster than that. Some of the newest SATAs write at 300MBps sustained and 3GBps in bursts.
SATA ja PATA ovat kumpikin IDE-väyliä. Tässä nyt on kyseessä ilmeisesti todella vanhat kiintolevyt joita näki hieman ennen 90-luvun loppua, joiden tuki rajoittui MW-DMA 2 tai PIO 4 moodeihin, jossa väylän nopeus todellakin oli vain 16,7MB/s (kiintolevyt olivat kuitenkin paljon hitaampia kuin tämä).
10000rpm WD Velociraptor kykenee kirjoittamaan keskimäärin noin 135MB/s (max 155MB/s, min 97MB/s) joka ei ole lähellekään väitettyä 300MB/s nopeutta, tämä kyseinen levy on nopein olemassaoleva SATA-kiintolevy jossa on pyörivät platterit. Edes suurin osa SSD levyistä ei kykene moisiin kirjoitusnopeuksiin, vasta kaikista uusimmat SATA3 SSD-levyt kykenevät tuohon.
Noh, hieman offtopicia tuli kirjoiteltua, mutta näin tarpeelliseksi valottaa/tarkentaa hieman noita asioita.
No aika paljon kovalevyllä (kuten prossulla ja näytönohjaimella) on tekemistä kun aletaan tallentaa yli kilon resolla 12-bittisenä ja yli 100fps ja ilman pakkausta.