Nyt kun on Lyridien meteorikausi meneillään, niin mietityttää että näkyykö niitä meteoreita kuinka paljon kun maksimiin eli 23.4 klo: 2:00 on vielä aikaa. Onko tälle lukemalle mitään keskiarvoa? Mietin tässä vaan että kun ensi yöksi on luvattu koko yöksi selkeää, niin kannattaisiko sitä lähteä bongaamaan tähdenlentoa? Vai onko Lyridit miten aktiivinen parvi muulloin kun maksimiaikana?
-Kiitos! :azn:
Parvi on melko lyhytkestoinen, mutta ainahan kannattaa yrittää. Aktiivisuutta on havaittavissa 16.-25.4 välisenä aikana. Maksimi on 22.4. Lyridien radiantti sijaitsee Herkuleen tähdistön puolella, noin kymmenen astetta Vegasta lounaaseen. Parven aktiivisuuden ollessa normaalitasoa, voi maksimin aikoihin havaita (hyvissä olosuhteissa) 10 lyridiä tunnissa.
Lisää tietoa:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/
J-P
Joo, eli kyllä niitä voi siis tänä yönäkin nähdä?
Tuossa 14.4 taisi ensimmäinen Lyridi tulla meteorikameraan.
Joten varmaan niitä voi jo nähdä.
Pekka
Tästä IMO:n linkistä voi seurata tilanteen kehittymistä, ei ihan reaaliajassa mutta jonkinmoisella, epäsäännöllisellä viiveellä.
Esko
http://www.imo.net/live/lyrids2011/
Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 19.04.2011, 16:18:40
Tästä IMO:n linkistä voi seurata tilanteen kehittymistä, ei ihan reaaliajassa mutta jonkinmoisella, epäsäännöllisellä viiveellä.
Esko
http://www.imo.net/live/lyrids2011/
No tuopas on kätevä sivu, kiitoksia! :) Itsekin onnistuin kaksi tähdenlentoa bongaamaan puolessa tunnissa, siellä Herkuleen tähdistöllä päin ne vilahtivat, mutta en sitten tiedä että kuuluivatko Lyrideihin.
Viime yönä ( 22-23.4.) Vaalan tulipallokameroissa 16 meteoria joista 10 lyridiä. Lyridejä oli 3 all-skyn 4 meteorista ja 7 SW-kameran 12 meteorista. Kamerat ovat päällä yöllä noin 8 tuntia (klo 21.40 - 04.43 SKA viime yönä) tähän aikaan vuodesta. Öiden valoisuus alkaa häiritsemään jo. Pitäisi hankkia yö/päivä kamera.
Itse kiiinnitin kanssa viime yönä huomiota tähdenlentojen suureen määrään. Osa oli selvästi Lyridejä, mutta näin esimerkiksi kolme meteoria, jotka syöksyivät suoraan Saturnuksesta lounaaseen lähes samaa rataa. Näillä oli kuitenkin ajallisesti väliä ~kymmeniä minuutteja, en pitänyt kirjaa. Lisäksi silmiini osui yksi noin Jupiterin kirkkauksinen meteori sekä lukuisia kirkkaimpien tähtien luokkaa olevia tähdenlentoja. Jos ensi yö on selkeä niin otan digijärkkärin mukaan vahtimaan taivasta.
Tämmöinen saldo viime yöltä (22/23.4.2011 19.27.19 - 00.49.10 alkaneet 60 sekunnin mittaiset peak-hold-kuvat pinottuna):
(http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/meteors/2011-04-22_Lyridit_20110422_192719_-_20110423_004910_UTC.png)
Tuo pitkä himmeä yhtenäinen viiru on Arcturus.
Muutama yksittäiskuva kirkkaimmista löytyy täältä (http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=meteors).
Itse seisoskelin puolisentoista tuntia ulkona ja olin hieman pettynyt. Onnistuin bongaamaan vaivaiset kaksi tähdenlentoa (molemman heikkoja). Kameralle eivät nekään tarttuneen, taisi olla liian pieni herkkyys.
Noh, aina ei saa sitä mitä haluaa. Tänäyönä täytyy koittaa hakeutua avarammalle havaintopaikalle, jossa on isompi näkökenttä.
Laitan viimeyöltä 22.23. eli Lyriden maksimiyöltä tulipallotyöryhmään kertyneestä aineistosta yhteenvetodataa.
Ensimmäisenä on BTrail ohjelman kuva, jossa stereograafisella tähtikarttaprojektiolla näkyy meteorijäljet valkoisella ja eri väreillä back-trace jäljet. Jälkien väritys vastaa nopeutta oletuksella että radiantti olisi juuri ko kohdalla. Lyridien nopeus 49 km/s tulee juuri sinisen ja vaalean sinipunavärien rajamaille, joten radiantin kohdalla esiintyy molempia. Ko projektiossa isoympyrä (ja siis meteorien "takajäljet") piirtyy ympyrän kaarelle tai erikoistapauksessa suoralle.
Meteoreja on Ilkka Yrjölältä Kuusankoskelta, Jarmo Moilaselta Vaalasta, Ari Jokiselta Järvenpäästä ja allekirjoittaneelta Helsingin Pukinmäestä.
Kameroita, joista dataa, taisi olla yhteensä kuusi kappaletta. Meteorien lukmääränkin laskin, mutta en laittanut ylös. Taisi olla 86, joista osa näkyy usemmassa kuin yhdessä kamerassa, joko samalta asemalta tai kahdelta eri asemalta.
Noista kahden eri aseman meteoreista liitän UFOOrbit ohjelmakuvaa.
Numeroaineistoa tulisi varmaankin vielä parilta asemalta, mutta tämä on tähän mennessä kertynyttä.
Esko
Eilen huomasin vain 10 minuutin katselulla kolme tähdenlentoa, joka on minusta ihan hyvin. Tämän jälkeen sää meni ihan hetkessä totaalisen pilviseksi. Eihän nuo kirkkaita olleet, mutta kyllä ne silti selvästi näki. Harmi vaan kun ei ollut selkeää koko yötä, olisin kyllä muuten jäänyt katselemaan lisääkin kun kolme bongasin ihan vahingossa. Tänään voisi lähteä taas katselemaan, vaikka maksimi olikin eilen.
Tässä viimeyöltä muutama kuva: http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=meteors&srch=2011-04-23 (http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=meteors&srch=2011-04-23) ja http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=meteors&srch=2011-04-24 (http://www.iki.fi/~pnuu/gallery/?dir=meteors&srch=2011-04-24). Vaisumpi yö kuin edellinen. Koostekuvaan karsin "likaiset" ruudut pois (josta johtuen katkoksia Arcturuksen piirtämässä viirussa), kun noita lentokoneita ja lintuja tuntuu pörräävän aika paljon.. Koostekuvan yläreunassa oleva kirkas välähdys on mitä ilmeisemmin Cosmos 1943 raketinjämä, samaan aikaan alhaalle tuli vaakasuoraan viiru ISS:stä.
Itse huomasin vielä yhden lyridin tänä yönä n. klo:1.34 suoraan yläpuolellani.
Tällä kertaa yhteensä kuuden tunnin kuvaaminen kolmena eri yönä, 10-15 sekunnin valotuksilla tuotti nolla onnistunutta lyridikuvaa. Harmi..
Ainakin oppisin sen, ettei aina kaikkea saa mitä haluaa, vielä harvemmin tähtitaivasta kuvatessa. Kameran heikko suorituskyky ja laatu tuotti myös ongelmia kohinan suhteen. Noh, tekemällä oppii ja jano kasvaa hankkia parempaa kalustoa.
Kysymys: Huomasin n. kello01.13 kaksi välähtävää ja kellertävää pistettä taivaalla otavan ja lyyran välimaastossa (jälkimäinen ehkä vivahteen enemmän otavasta herkuleen suunnalla) . Välähdykset olivat selkeitä, mutta hyvin lyhyitä. Näiden välillä kului aikaa ehkä n. minuutti. Miten harvinaista on, että meteoriitti ei lennäkään jättäen vanaa vaan välähtää vain kerran hyvin nopeasti pitemäisenä? Kyseessä ei voinut olla lentokonetai sateliitti, vaikka välähdyksien välillä ei paljoa matkaa ollutkaan. Kiikareilla en nähnyt liikettä yläpuolellani kyseisenä aikana.
Jos jollakulla on ollut kamera oulun seudulla kuvaamassa taivaan lakea, olisi mukava jos tarkastaisi asian. :azn:
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 25.04.2011, 02:13:55
Kysymys: Huomasin n. kello01.13 kaksi välähtävää ja kellertävää pistettä taivaalla otavan ja lyyran välimaastossa (jälkimäinen ehkä vivahteen enemmän otavasta herkuleen suunnalla) . Välähdykset olivat selkeitä, mutta hyvin lyhyitä. Näiden välillä kului aikaa ehkä n. minuutti. Miten harvinaista on, että meteoriitti ei lennäkään jättäen vanaa vaan välähtää vain kerran hyvin nopeasti pitemäisenä? Kyseessä ei voinut olla lentokonetai sateliitti, vaikka välähdyksien välillä ei paljoa matkaa ollutkaan.
Saattaa se satelliittikin välkähdellä välillä hämäävästi.
Tässä Pieksämäeltä eilen summakuva 24.4 klo 00:28 - 00:32 kesäaikaa. Kaksi pitkää viivaa oikealla on lentokoneita. Keskustasta vasemmalle alas - kirkkaimmat pari välähdystä ja siitä ylös klo 11 suuntaan hetkenpäästä taas pari väläystä on yhden ja saman satelliitin aikaan saannosta ( en tiedä minkä ) Satelliitti on tullut alhaalta (etelän suunnalta ) ylöspäin.Kuvan kirkkain tähti keskustasta vähän klo 2 suuntaan on Arcturus, ja vasemmalla ylhäällä klo 10 suuntaan on Vega... klo 3 Saturnus, klo 4 Spica jne..
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 25.04.2011, 02:13:55
Kysymys: Huomasin n. kello01.13 kaksi välähtävää ja kellertävää pistettä taivaalla otavan ja lyyran välimaastossa (jälkimäinen ehkä vivahteen enemmän otavasta herkuleen suunnalla) . Välähdykset olivat selkeitä, mutta hyvin lyhyitä. Näiden välillä kului aikaa ehkä n. minuutti. Miten harvinaista on, että meteoriitti ei lennäkään jättäen vanaa vaan välähtää vain kerran hyvin nopeasti pitemäisenä? Kyseessä ei voinut olla lentokonetai sateliitti, vaikka välähdyksien välillä ei paljoa matkaa ollutkaan. Kiikareilla en nähnyt liikettä yläpuolellani kyseisenä aikana.
Kuten Timo tuossa jo tavallaan totesi, näkemäsi välähdykset ovat satelliitteja. Satelliittien aiheuttamia yksittäisiä väläyksiä näkyy joka yö tulipallokameroissa. Joskus yksittäisiä, joskus pari tai useampia minuutin tai muutaman väliajoin.
Tunnistusohjelmat vain on säädetty unohtamaan paikallaan pysyvät nopeat väläykset (itselläni alle 0,12 s kestävät) koska ne ei käytännössä koskaan ole meteoreja.
Toki on olemassa aivan tähtitieteellisen harvinainen todennäköisyys pistemäiselle meteorille eli kohti tuleva meteori. Jokainen voi miettiä itse kuinka pieni sen todennäköisyys on.
Sitten on mahdollista että meteorista havaitsee vain loppuväläyksen. Mutta kertomasi mukaisesti kaksi näin havaittua peräjälkeen on äärimmäisen epätodennäköistä. Nämä loppuväläykset ovat yleensä kestoltaan vain jokunen sadasosasekunti. Kuinka yleisiä ne ovat en tiedä, sillä kamerat eivät niitä rekisteröi että voisi tutkia. Pelkistä peak-hold kuvista niitä ei voi erottaa satelliiteista. Mutta muuhun lentoon nähden paljon kirkkaammin loppuräjähtävät meteorit eivät ole kovinkaan yleisiä. Niitä esiintyy kyllä silloin tällöin kirkkaammissa meteoreissa ja tulipalloissa, mutta himmeissä meteoreissa vähemmän. Energiaa ei riitä pienessä kappaleessa näyttävään loppuräjähdykseen samalla lailla.
Vähänkään kirkkaammat meteorit voi käytännössä aina havaita liikkuvat pätkän matkan taivaalla. Valtaosa himmeistä meteoreista on kestoltaan 0,12 - 0,3 sekuntia. Vaikka ne ei siinä ajassa juuri pitkää matkaa ehdi taivaalla liikkua niin niiden liikkeen kyllä havaitsee.
Stellariumin mukaan ei ainakaan ollut kyseisellä alueella käytössä olevaa sateliittia kyseisenä aikana. Välähdykset olivat myös niin keltaisia, että en ihan heti lähtisi sateliittia ensimmäisenä epäilemään (tähän mennessä itse ainakin nähnyt sateliitit pikemminkin valkoisena säihkeenä). Jotenkin tuntuu ihan meteoreilta, vaikka eivät pitkittäin lentäneetkään.
Sinun kannattaa ehkä seurata samoihin aikoihin samaa osaa taivasta lähiöinä että toistuuko väläykset. Eräät välähtelevät satelliitit esiintyvät lähes aikataulun mukaisesti.
Meteorinkin pitäisi olla valkeita. Ei tavan tähdenlennoista juurikaan voi havaita värejä. Ne ovat liian himmeitä herättääkseen värinäköön tarkoitetut solut verkkokalvolla. Vain kirkkaammissa tulipalloissa voi havaita selvää punertavaa tai kellertävää väriä (joskus muitakin) ja meteorin jättämä ionisaatiovana on samanlainen sinivihreä rantu kuin revontulisäikeet. Toki on muistettava että aivot tekevät usein omia tulkintojaan havaintojen suhteen.
Eihä ne ohjelmat kaikkea avaruudessa kiertävää tavaraa tunnista. Esim. tällaiset välähtelijät ovat usein normaalisti liian himmeitä näkyäkseen ettei niitä kaikkien ohjelmien satelliittilistauksiin ole varmaan otettu edes mukaan. Ne voivat olla mitä vain kantoraketin pellinpalasesta sammuneisiin satelliitteihin. Pitäisi olla jokin täysin kattava luettelo mistä etsiä syyllistä näihin väläyksiin.
Tuli tässä mieleeni että minun Oulussa itään katsova webkamerani kuvasi tässä talvella useana selkeänä yönnä yksi tai kaksi satelliittivälähdystä kaakon suunnalla kohtalaisen korkealla. En kerta itse tee havaintoja satelliiteista niin en muista kellonaikoja enkä sitäkään tuliko aina samoihin aikoihin. Nämä väläykset oli useana yönä ihan samalla alueella taivasta. Monena yönä tuli toinen samanlainen nopea väläys hiukan sivuun edellisestä. Muista nuo kun ne olivat useana yönä ainoat tunnistukset. Nyt taivas on sen verran vaalea ettei ne varmaan enää ylitä ohjelman havaintokynnystä.
Myös Vaalan tulipallokamerat ovat kuvanneet samanlaisia väläyksiä usein sillä joskus niiden liike ja kesto riittää tunnistukseen. Vaikka Vaalan SW-kamera rekisteröi jopa himmeämpiä kuin +5 magnitudin tähtiä niin ei näiden väläysten yhteydessä useinkaan näy muuta kuin se välähdyksen. Kirkkaammat satelliitit jättävät kyllä viirun kuvaan ja näkyvät videolla liikkuvana tähtenä.
Lainaus käyttäjältä: Jarmo Moilanen - 25.04.2011, 14:24:11
Meteorinkin pitäisi olla valkeita. Ei tavan tähdenlennoista juurikaan voi havaita värejä. Ne ovat liian himmeitä herättääkseen värinäköön tarkoitetut solut verkkokalvolla. Vain kirkkaammissa tulipalloissa voi havaita selvää punertavaa tai kellertävää väriä (joskus muitakin) ja meteorin jättämä ionisaatiovana on samanlainen sinivihreä rantu kuin revontulisäikeet. Toki on muistettava että aivot tekevät usein omia tulkintojaan havaintojen suhteen.
Sori vaikka on jo vanhentunut aihe, mutta rupesi kiinostamaan tuo ettei tähdenlennoista näe värejä. Kerran näin pitkän ja suhteellisen "hitaan" tähdenlennon, jonka perässä kulki kuin kipinöivä pyrstö. Tämä tähdenlento oli ihan selvästi punertava. Ja mielestäni sen pyrstökin oli kauttaaltaan punertava. Onkohan tuo sitten ollut mikä? Se koko pyrstö aivan kuin kipinöi, ja kokonaisuudessaan lento kulki kolmasosa-taivaan läpi. Lento oli niin hidas että sitä ihan "odotti" milloin loppuu, kerkesi seurata silmillä toisin kuin muita näkemiäni lentoja jotka vain vilahtavat silmäkulmassa.
Kyllä siinä rupesi sydän jyskyttämään kun tuollaisen näin, ei ollut edes mikään parvi aktviivisena. Mikähän tuo sitten oli?
Kuvauksesi perusteella voisi olla kyseessä avaruusromun tuhoutuminen ilmakehässä.
Sopisi hitauden ja värin puolesta.
Lainaus käyttäjältä: Jarmo Moilanen - 25.04.2011, 14:24:11
Meteorinkin pitäisi olla valkeita. Ei tavan tähdenlennoista juurikaan voi havaita värejä. Ne ovat liian himmeitä herättääkseen värinäköön tarkoitetut solut verkkokalvolla. Vain kirkkaammissa tulipalloissa voi havaita selvää punertavaa tai kellertävää väriä (joskus muitakin) ja meteorin jättämä ionisaatiovana on samanlainen sinivihreä rantu kuin revontulisäikeet. Toki on muistettava että aivot tekevät usein omia tulkintojaan havaintojen suhteen.
Siis Jarmohan tuossa sanoo että tavallisissa tähdenlennoissa ei juurikaan näy värejä. Luokottelisin tavalliseksi sellaisen 1- 1,5s kestoisen.
Kun taas Tulipalloissa (pidempikestoisissa ja kirkkaammissa) raportoidaan useinkin eri värejä.
Pekka
Lainaus käyttäjältä: PETK - 18.08.2011, 21:42:44
Siis Jarmohan tuossa sanoo että tavallisissa tähdenlennoissa ei juurikaan näy värejä. Luokottelisin tavalliseksi sellaisen 1- 1,5s kestoisen.
Kun taas Tulipalloissa (pidempikestoisissa ja kirkkaammissa) raportoidaan useinkin eri värejä.
Pekka
Aaa, okei. :azn:
Löysin muuten aikas samanlaisen ilmiön videolta youtubesta, tässä: http://www.youtube.com/watch?v=RrL-cWaYdno&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=RrL-cWaYdno&feature=related)
Lainaus käyttäjältä: einari - 18.08.2011, 21:26:59
Kuvauksesi perusteella voisi olla kyseessä avaruusromun tuhoutuminen ilmakehässä.
Sopisi hitauden ja värin puolesta.
Vaikka lehdistö usein vetää esiin avaruusromut, niin ei kannata ehdotella avaruusromuideaa tulipalloihin.
Ne ovat todella harvinaisia, sillä suomessa on käsittääkseni havaittu varmuudella vasta yksi avaruusromun aiheuttama tulipallo vuonna 1967 (Kosmos 194 satelliitin kantoraketti). Ursan tulipallotyöryhmä on useamman vuoden ajan kuvannut tulipalloja ja aineistoa on kertynyt hyvin paljon (yli -4 magnitudin tulipalloja jo satoja, selvästi kirkkaampia kymmeniä). Eikä yhtään varmaa avaruusromutapausta ole vielä havaittu.
Kyllä taivaalla näkyvät tulipallot ovat käytännössä lähes aina luonnollisten meteoroidien aiheuttamia. Myös hitaat, kipinöivät ja moniväriset tulipallot. Kirkkaat hitaat ja pitkään näkyvät ovat niitä mielenkiintoisimpia sillä niistä yleensä selviää meteoriitti alas. Nyrkkisääntönä voi sanoa että kirkkaudeltaan alle -6 magnitudia tai kestoltaan alle 3 sekuntia (siis koko kesto) kestävät tulipallot eivät pudota mitään alas. Ja suurin osa niistä jotka pudottavat, pudottavat niin pienen kiven alas ettei etsintä kannata vaikka lentorata saataisiin tarkasti selville.
Uskon asiantuntijaa mutta kysynpä vielä että kuinkahan pieni avaruusromu on seurannassa ja onko tämä pienemmän romun ratatiedot myös suurelle yleisölle julkisia ?
Mietin vaan että millaisen 'tähdenlennon' tekee vaikkapa 10-senttinen avaruusromun kappale.
Jostain muistan lukeneeni että tutkilla on seurannassa senttimetriluokan avaruusromu.
Lainaus käyttäjältä: einari - 21.08.2011, 12:31:27
Uskon asiantuntijaa mutta kysynpä vielä että kuinkahan pieni avaruusromu on seurannassa ja onko tämä pienemmän romun ratatiedot myös suurelle yleisölle julkisia ?
Mietin vaan että millaisen 'tähdenlennon' tekee vaikkapa 10-senttinen avaruusromun kappale.
Jostain muistan lukeneeni että tutkilla on seurannassa senttimetriluokan avaruusromu.
Menee tässä aiheena jo "sporadisen puolelle" suhteessa Lyrideihin, mutta (ainakin) täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3038.0) oli puhetta avaruusromun seurannasta
Lainaus käyttäjältä: einari - 21.08.2011, 12:31:27
Uskon asiantuntijaa mutta kysynpä vielä että kuinkahan pieni avaruusromu on seurannassa ja onko tämä pienemmän romun ratatiedot myös suurelle yleisölle julkisia ?
Mietin vaan että millaisen 'tähdenlennon' tekee vaikkapa 10-senttinen avaruusromun kappale.
Jostain muistan lukeneeni että tutkilla on seurannassa senttimetriluokan avaruusromu.
Ihan asiallinen kysymys. Kyllähän niitä isompia avaruusromun ilmakehään tuloja on uutisoitu etukäteenkin. Netistäkin löytyy joku re-entry sivukin. Täällä on jotain: http://reentrynews.aero.org/upcoming.html
Paljon ihmisen tekemää tavaraa toki tulee alas. Viime vuosina noin 200 re-entryä vuodessa josta noin 150 romua. Hallittavasti alas tulevat isot kappaleet ohjataan yleensä putoamaan Eteläiselle Tyynellemerelle.
Himmeimmät tähdenlennot jotka tarttuvat tulipallokameroihin ovat tuollaisia +2 tai +3 magnitudia. Tämmöisen saa aikaan hiekanmurun kokoinen meteoroidi. Sama koskee myös avaruusromua. Tosin romun pienemmän nopeuden takia kappaleen on oltava hiukan isompi samaan kirkkauteen. Uskoisin kyllä että tuollainen 10 cm avaruusromu näkyy jo tulipallona eli kirkkaus yli Venuksen.
Eräs tapa jolla avaruusromun aiheuttaman tulipallon erottaa luonnollisista on tulonopeus. Normaalisti kiertoradalta palaavalla kappaleella se on kork. noin 8 km/s, kun taas tähdenlennoilla nopeus on 11-71 km/s. Aurinkoa kiertävältä avaruusromulta nopeus on suurempi, mutta ne on niin harvinaisia ettei kannata niillä edes spekuloida.
Toinen erottava kriteeri on että kiertoradalta tuleva avaruusromu tulee aina loivasti ilmakehään. Meteoroideilla yhtä loiva tulokulma on harvinainen, mutta ei mahdoton. Lisäksi avaruusromu on usein tiheydeltään kevyttä tavaraa, mikä saa aikaan sen että ainakin pienimmät niistä hidastuu ennen tiheämpää ilmakehää niin paljon että eivät aiheuta välttämättä tähdenlentoa lainkaan.
Sitä ei kai ole tutkittu miten paljon himmeistä tähdenlennoista on avaruusromua koska kuka ei jaksa kaikkia sporadisia himmeitä alkaa tutkimaan niin tarkkaan. Lisäksi riittävän tarkka käsittely edellyttäisi kahdelta asemalta kuvattuja tapauksia joita on harvoin himmeissä meteoreissa. En nyt muista onko tutka-aineistoistakaan asiaa selvitelty. Tutkahan näkee kohteet vaikka ne eivät näkyisikään tähdenlentoina.
Ehkä joku tietää asiasta enemmän.
Tämän vuoden Lyrideistä ei näytä vielä olevan sanaakaan täällä, joten enemmän kuin kaksituhatta sanaa tässä:
(http://farm9.staticflickr.com/8146/6957268306_9e336d9b2f.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/6957268306/)
2012 Lyridit viirutähdillä (http://www.flickr.com/photos/mickut/6957268306/)
(http://farm9.staticflickr.com/8148/6998396134_cc41b3355f.jpg) (http://www.flickr.com/photos/mickut/6998396134/)
2012 Lyridit satelliittiviiruilla (http://www.flickr.com/photos/mickut/6998396134/)
Viirutähtikuva on normaali neljän tunnin (30s valotukset) peak-hold sätös, alempi taas vaati hieman enemmän prosessointia 8mm kalansilmän projektion vuoksi. Onneks näppäimistö pysyi kädessä (no, pöydällä jos ihan tarkkoja ollaan) ja sopiva skripti syntyi interpoloimaan avainruutujen perusteella muutkin suunnilleen kohdilleen. Lähes kohdistetut ruudut pystyi jo rekisteröimään PixInsightissa tarkasti kohdilleen ja pinoamaan melko rumiksi kuviksi muutamilla eri parametreilla (tuli opeteltua myös alustavasti PI:n Process Container, ettei tarvinnut valvoa vieressä).
Taivaan poistamisen ja kaikkien pistemäisten himmentämisen jälkeen rekisteröin kuvan yksittäiseen referenssivalotukseen ja yhdistin tasot kirkastamalla Gimpissä. Alunperin piti tehdä pino koko setin rekisteröityjen kuvien "tavalliseen" deep-sky pinoamistulokseen, mutta huhtikuun lopun taivasgradientti muutoksineen oli liian rumaa katsottavaa.
-Antti