Tulossa tännekin rintamalle uutuuksia, 720p HD videokuvaus, 12mpix CMOS, iso herkkyys 6400.
http://www.dpreview.com/news/1102/11020719canoneos1100d.asp (http://www.dpreview.com/news/1102/11020719canoneos1100d.asp)
Oon harkinnu tälläsen ostoa. (: Voisittekos auttaa ja kertoo kannattaako vai ostanko mieluummin jonkun muun ?
Tuon pitäisi olla erinomainen kamera hinta/laatusuhteeltaan. Gary Honis on testaillut näitä Canonin kameroita tähtikuvauskäytössä ja 1100D pärjää siinäkin mainiosti.
http://ghonis2.ho8.com/T3review/T3review.html (http://ghonis2.ho8.com/T3review/T3review.html)
Lainaus käyttäjältä: Kata - 23.02.2012, 18:12:37
Oon harkinnu tälläsen ostoa. (: Voisittekos auttaa ja kertoo kannattaako vai ostanko mieluummin jonkun muun ?
Tämä kelpaa erittäin mainiosti. Optiikalla on enemmän väliä. Jos löydät sellaisen version jossa se 18-55mm kittilasi on varustettu IS:llä eli kuvanvakautuksella niin se on parasta mitä halvalla saa. (kuvanvakautus itsessään ei hyödytä tähtikuvauksessa, mutta se IS-linssi on muuten uudempi ja parempi)
Okei, kiitos. (:
Tuo Laurin kommentti on absoluuttisen totta, Canonin 18-55 -millinen IS-linssi on äärimmäisen hyvä hintaisekseen. Voit Kata lukea tuolta arvion:
http://www.photozone.de/canon-eos/181-canon-ef-s-18-55mm-f35-56-is-test-report--review
Korostettakoon nyt kuitenkin vielä rautalangan kanssa sitä, että paremmuus edelliseen malliin verrattuna ei ole kuvanvakaajan ansiota, vaan linssi on optisesti edeltäjäänsä huomattavasti parempi. Päinvastaisiakin tapauksia on runsaasti, eli uudempi, vakaajalla varustettu kakkula on optisesti paljon huonompi kuin edeltäjänsä. Kuten Lauri tuossa yllä sanoi, vakaajasta ei ole hyötyä tähtikuvauksessa, ja monet ammattikuvaajat ovat vakaasti sitä mieltä, että ainoa suositeltava asento koko vakaajalle on off. Tämä sen vuoksi, että vakaajan vibraatio varsinkin edullisissa ja vähän heppoisemmin tehdyissä putkissa saattaa ajan myötä liikuttaa linssejä siten, että tarkennus ja piirto kärsii.
Tuo Photozone on muuten erinomainen apulainen linssien valintaan. Järkkäripakettien kittilinsseissä on valtavat optiset laatuerot, jotka eivät välttämättä mene edes niin, että kallein olisi välttämättä paras. Itse tunnen paremmin Nikonit, joissa esim. D7000:n mukaan on valittavissa kaksi kuravaihtoehtoa sekä erinomainen 17-85 -millinen.
Mika
Lainaus käyttäjältä: Mediootti - 28.02.2012, 21:10:09
monet ammattikuvaajat ovat vakaasti sitä mieltä, että ainoa suositeltava asento koko vakaajalle on off. Tämä sen vuoksi, että vakaajan vibraatio varsinkin edullisissa ja vähän heppoisemmin tehdyissä putkissa saattaa ajan myötä liikuttaa linssejä siten, että tarkennus ja piirto kärsii.
No jaa, tällaista en ole kyllä koskaan aikaisemmin kuullut. Siellä on yksi elementti joka liikkuu nätisti pietsoilla eestaas eikä äkkiseltään kuulosta etteikö se liike olisi ihan toistettavaa vuosienkin päästä. Lähinnä videokuvaa pannatessa saattaa vakaajalla olla ikäviä ominaisuuksia.
Kyllä tuosta vakaajasta on käsivaralta ja huteralla jalustalla kuvatessa ihan suunnattoman isoa hyötyä, varsinkin kun noiden uudenaikaisten lasien vakaajat sallivat ihan oikeasti jopa 16 kertaa pidemmän valotusajan (4 aukkoa).
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 28.02.2012, 21:23:04
No jaa, tällaista en ole kyllä koskaan aikaisemmin kuullut. Siellä on yksi elementti joka liikkuu nätisti pietsoilla eestaas eikä äkkiseltään kuulosta etteikö se liike olisi ihan toistettavaa vuosienkin päästä. Lähinnä videokuvaa pannatessa saattaa vakaajalla olla ikäviä ominaisuuksia.
Kyllä tuosta vakaajasta on käsivaralta ja huteralla jalustalla kuvatessa ihan suunnattoman isoa hyötyä, varsinkin kun noiden uudenaikaisten lasien vakaajat sallivat ihan oikeasti jopa 16 kertaa pidemmän valotusajan (4 aukkoa).
Tähtikuvaamisessa vakaimesta ei kuitenkaan juuri taida olla hyötyä. Varsinkin halvempien linssien vakaaja saattaa täristellä menemään seurantajalustalla ja huonontaa kuvanlaatua.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 28.02.2012, 21:23:04
No jaa, tällaista en ole kyllä koskaan aikaisemmin kuullut. Siellä on yksi elementti joka liikkuu nätisti pietsoilla eestaas eikä äkkiseltään kuulosta etteikö se liike olisi ihan toistettavaa vuosienkin päästä. Lähinnä videokuvaa pannatessa saattaa vakaajalla olla ikäviä ominaisuuksia.
Tuskinpa tuosta harrastuskäytössä koskaan isompaa ongelmaa tulee - eikä ainakaan omalla kohdalla kelpaa minkäänlaiseksi selitykseksi sumeisiin kuviin... ;) Nämä tutut IS off -miehet ovat kokeneita sanomalehtikuvaajia, jotka kuvaavat uskomattoman paljon. Kommentti perustui useamman kuin yhden linssin piirron heikentymiseen ajan saatossa (=parissa vuodessa), enkä minä nyt epäile, että tuo kuviteltu juttukaan on.
Mika
Minulta meni vajaa neljä minuuttia väsyttää Canon PowerShot 5IS:n kuvanvakaaja kuoliaaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=ExWGvBeS02E&feature=autoplay&list=UUeZwJKhMvdns8xPqNkrI6JA&lf=plcp&playnext=2 (http://www.youtube.com/watch?v=ExWGvBeS02E&feature=autoplay&list=UUeZwJKhMvdns8xPqNkrI6JA&lf=plcp&playnext=2)
Ei kylläkään tähtikuvauksessa.
Kaizu
Eli toisinsanottuna, kuvanvakaaja on kiva olla olemassa, mutta ilmankin tulee toimeen? Olisi mielenkiintoista nähdä vertailun vuoksi samasta kohteesta samoilla säädöillä otettuja kuvia vakaajalla ja ilman, niin saisi jonkinlaisen käsityksen siitä, että millainen se vakaajan vaikutus todella on.
/Juha
Lainaus käyttäjältä: naavis - 28.02.2012, 21:27:34
Tähtikuvaamisessa vakaimesta ei kuitenkaan juuri taida olla hyötyä. Varsinkin halvempien linssien vakaaja saattaa täristellä menemään seurantajalustalla ja huonontaa kuvanlaatua.
Joo, näin tuumasin itsekin tuossa ekassa viestissä aiheesta.
<off-topic>
Mitä pidempi polttoväli, sitä enemmän vakaajaa tarvitaan. Mutta ei tällä ole mitään tekoa tähtikuvaamisen kanssa, koska tässä käytössä vakaajasta on enempi haittaa kuin hyötyä. Itselläni on kokemusta Canonin EF300/4 USM:sta ja EF300/2.8 IS USM:sta, joista jälkimmäinen vakaajaversio tuottaa huomattavasti helpommin siedettävän terävää jälkeä joko käsivaralta tai huojuvalta jalustaltakin kuvaten. Ei se vakaaja liian hitaan suljinajan mukanaan tuomaa liike-epäterävyyttä poista, mutta poistaapa kuvaajan laukaisuepäterävyyden vaikutusta selvästi. (Vakaajissakin on toki eroa eli jokin Canonin L-linssin vakaaja on ihan eri planeetalta kuin tuollaisen halvan muovizoomin vastaava vakautuskapine.)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.02.2012, 22:28:11
(Vakaajissakin on toki eroa eli jokin Canonin L-linssin vakaaja on ihan eri planeetalta kuin tuollaisen halvan muovizoomin vastaava vakautuskapine.)
Eipäs pidä paikkaansa ylläoleva väite ihan varauksetta.. Esim. tuon 300/2.8 L IS:n vakaajan kehittelyyn on varmaan pistetty kaikki paukut mitä lähtee ja otettu takaisin linssin hinnassa, mutta siitä on jo 13 vuotta. Canonin nykyaikaisten lasien vakaajat selviytyvät aukoissa mitattuna paljon isommasta kompensaatiosta kuin parin vuosikymmenen takaiset ja ovat muutenkin aika fiksuja, mm. tunnistavat olevansa jalustalla tai vaakasuorassa pannausliikkeessä. Myös halpojen lasien.
Tämä näkyy myös ihan valmistajankin ilmoittamissa numeroissa. Vanhoille vakaajille luvataan aukon tai parin etua ja uudemmille jopa neljän. Siitä mitä se etu sitten tarkoittaa, voi lukea lisää vaikka tästä: http://www.kenrockwell.com/tech/image-stabilization.htm
Tietysti tuosta 300/2.8:sta ja parista muustakin IS-kakkulasta tuli II-versio tässä ihan hiljattain. Niihin sitten ei pädekään samat vanhat jutut vaan hyödyntänevät uutta tekniikkaa. Hintalappukin on sitten sen mukainen.
Jep, Lauri on tuossa oikeassa. Oma ajatukseni kävi lähinnä siten, että verrataan saman ikäisiä laitteita keskenään. Kuluttajan onni on, että entinen "pro-hi-tech" tekniikka on löytänyt tiensä myös kuluttajaluokan laitteisiin ja nyt saa halvemmalla parempaa toiminnallisuutta kuin 10 vuotta sitten sai edes kalliimmalla hinnalla. Kehitys kehittyy :smiley:
Voisiko joku jolla on kyseinen kamera (tai joka tuntee jonkun jolla on) kokeilla toimiiko eos_movrec tuon kameran kanssa ja jos toimii niiin tukeeko 5x zoomia kuten 1000d:n kanssa. mikäli tukee niin ihan hyvää planeettakuvaa saa otettua tuollakin.
http://sourceforge.net/projects/eos-movrec/
Ainakin EOS 1000d:lla ja 450d:lla saa otettua 5x zoomattua croppivideota tuolla, ja sillä ovat ihmiset saaneet ihan nättiä planeettatavaraa aikaan. Kiinnostaisi tietää onnistuuko 1100d:lla sama vai täytyykö metsästää käytetty 1000d. Säästyisi webbikameran laitolta jos välttävästi saisi tuon planeettatouhun hoidettua järkkärillä myös.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 11.03.2012, 23:26:38
Voisiko joku jolla on kyseinen kamera (tai joka tuntee jonkun jolla on) kokeilla toimiiko eos_movrec tuon kameran kanssa ja jos toimii niiin tukeeko 5x zoomia kuten 1000d:n kanssa. mikäli tukee niin ihan hyvää planeettakuvaa saa otettua tuollakin.
Pikatestin perusteella toimii 5x zoominauhoittelu myös 1100D:ssä. Tosin 848x568 näyttää olevan tuon zoomilla kuvatun videon resoluutio, enkä keksi mistä sitä voisi säätääkään, eli ei tuu ihan saman kokoisena kuin kameralla normaalisti (1280x720).
Moi
Tässä olen pidemmän aikaa harkinnut aloittaa valokuvausharrastuksen ja erityisesti ns. tähtikuvauksen. Tuota 1100D hobbyhall linkin kameraa näin aloittelijana harkitsen kun mitään odotuksia osaamisestani ei ole. Kamerakännykällä on viime vuosien surkeat kuvat tullut otettua. Eli jos nolla taso on olemassa niin siitä lähdetään liikkeelle.
https://www.hobbyhall.fi/p/fi/EOS-1100D-EF-S-1855-III-EF-75300-mm-III-Kit/357130/92390/92365/92389
No jos nyt sitten haluaa ottaa kuvan Jupiterista (kuineen), Marssista tai Andromeda galaxista (missä ikinä nyt sijaitseekaan :shocked: ) niin onnistuuko tuo tällä peruspaketilla ja kummalla EF-S 18-55 vai EF 75-300mm putkella.
Jalusta tietysti tarvitaan, onko ehdotuksia sopivasta? Tarvitaanko seurantalaite? ja mitä muita erikoisasetuksia tarvitaan.
Valotusaika Jupiterin, Marssin, Andromedan osalta, Iso herkkyys, mitä muuta tarvitaan?
Tässä kohtaa kun ei vielä kameraa ole niin innostus on kova, ennen kameran ostamisen aiheuttamaa hämmennystä... lopuksi kun kuvat eivät onnistu niin aloitan syyllisen etsimisen itsestäni :grin:
Edit: Typoja korjattu
Jupiter ja Mars ovat ihan turkasen pieniä kohteita. Jotta saisit niiden pinnasta jotain näkyviin, tarvitset suurehkon kaukoputken eikä digijärkkäri ole kaikkein paras kamera siihen (onnistuu kyllä jotenkuten silläkin).
Kummatkin planeetat näkyvät kuitenkin paljain silmin (näyttävät hyvin kirkkailta tähdiltä), joten ne tietysti näkyvät normaaleissa maisemakuvissa tähtien seassa. Jos käytät tuollaista 75-300mm rööriä, niin saat näkyviin myös jupiterin kuut pieninä pilkkuina planeetan vieressä. Itse jupiterista saattaa juuri ja juuri myös näkyä, että se on sellainen pallo eikä pelkkä piste. Tähän tarvitset jalustan mutta ilman seurantaa valotusajan on oltava enintään sekunnin luokkaa.
Andromedan galaksi näkyy myös paljain silmin tosi pimeässä paikassa sellaisena himmeänä sumupallona jos tietää mihin katsoa. Näin ollen se tarttuu myös kameraan. Laajakulmaisella obiskalla (esim. tuolla 18mm polttovälillä) saat 10-30s valotuksella ilman seurantaa sellaisen kuvan että tähtiä näkyy paljon enemmän kuin paljain silmin ja galaksista erottaa hieman pitkulaista muotoa ja todennäköisesti myös kaksi pienempää seuralaisgalaksia.
Seurantajalustalla voi sitten pidentää valotusaikoja ja saada paljon enemmän tavaraa esiin, myös pidemmillä polttoväleillä. Paras tapa aloittaa tähtikuvaus on harjoitella ensin normaalilla jalustalla ja sitten ostaa kevyt seurantajalusta, jonka päälle tulee pelkkä kamera objektiiveineen, eli ei kaukoputkea.
1100D on täysin riittävä kamera aloitteluun, koska tähtikuvaajan on alussa opittava niin monta asiaa ettei kameran ominaisuuksilla ole pitkään aikaan mitään väliä.
Mars ei oikein ole näkösällä tänä keväänä, mutta Jupiterista voit saada pidemmällä zoomilla jonkinlaisen kuvan josta erottaa että on planeetta ja neljä kirkainta kuuta näkyy.
Tähän riittää perusjalusta.
Vaativampaan hommaan eli jos haluaa Juoiterin isommaksi tarvitaan pidempää polttoväliä ja seurantaa.
Myös Andromedan galaksiin tarvitaan jonkinlaista seurantaa.
Suositeltava aloitusjalusta on EQ3/NEQ3, jonka selkään voi ripustaa jo pienehkön kaukoputkenkin.
Valotusajat jne riippuu niin kohteesta, jalustasta jne.
Mutta Jupiterissa ISO100 ja valotusaika vaikka 1/300s (kuut vaatii pidemmän ajan kuten Lauri totesi).
Andromedan galaksissa ISO800 ja valotusta sen verran kun jalusta antaa myöten (niin pitkä etä tähdet ei viiruunnu).
10-20s on hyvä lähtökohta ja näitä voi ottaa useita joita sitten pinoaa myöhemmin.
Kannattaa katsoa netistä millaisilla asetuksilla ja kalustolla muut on kuvanneet.
Ja täällä hyviä ketjuja (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?board=27.0) aiheesta.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 11.02.2013, 15:45:27
Jupiter ja Mars ovat ihan turkasen pieniä kohteita. Jotta saisit niiden pinnasta jotain näkyviin, tarvitset suurehkon kaukoputken eikä digijärkkäri ole kaikkein paras kamera siihen (onnistuu kyllä jotenkuten silläkin).
Näiden kohteiden paljaalla silmällä tirkistelystähän ajatus kuvaamisesta lähti. Kaukoputkeakin olen miettinyt mutta jos tässä alkuvaiheessa kokeilisin räpsiä muutamia kaukokuvia. Kiitoksia vinkeistä, taivaan kuvaamisen sesonkiaika on kaiketi kohta tulossa kun sää kääntyy kohti kevättä ja kirkkaita yötaivaita enemmän.
Lainaus käyttäjältä: einari
Mars ei oikein ole näkösällä tänä keväänä, mutta Jupiterista voit saada pidemmällä zoomilla jonkinlaisen kuvan josta erottaa että on planeetta ja neljä kirkainta kuuta näkyy.
Tähän riittää perusjalusta.
Vaativampaan hommaan eli jos haluaa Juoiterin isommaksi tarvitaan pidempää polttoväliä ja seurantaa.
Myös Andromedan galaksiin tarvitaan jonkinlaista seurantaa.
Suositeltava aloitusjalusta on EQ3/NEQ3, jonka selkään voi ripustaa jo pienehkön kaukoputkenkin.
Valotusajat jne riippuu niin kohteesta, jalustasta jne.
Mutta Jupiterissa ISO100 ja valotusaika vaikka 1/300s (kuut vaatii pidemmän ajan kuten Lauri totesi).
Andromedan galaksissa ISO800 ja valotusta sen verran kun jalusta antaa myöten (niin pitkä etä tähdet ei viiruunnu).
10-20s on hyvä lähtökohta ja näitä voi ottaa useita joita sitten pinoaa myöhemmin.
Hienoa, ehkä tässä voisi kalustoa pistää tilaukseen niin voi pettyä nopeammin epäonnistuneista otoksista :rotfl:
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 11.02.2013, 15:45:27
Jupiter ja Mars ovat ihan turkasen pieniä kohteita. Jotta saisit niiden pinnasta jotain näkyviin, tarvitset suurehkon kaukoputken eikä digijärkkäri ole kaikkein paras kamera siihen (onnistuu kyllä jotenkuten silläkin).
Alan guru Jerry Lodriguss kylläkin väittää, että digijärkkäreiden videolla saa hyviä planeettakuvia. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan, joka on saatavilla CD-levynäkin:
http://www.astropix.com/GDPI/GDPI.HTM (http://www.astropix.com/GDPI/GDPI.HTM)
Itse en ole tätä kokeillut, kun on tuo DMK21-kamera ja sillä on melko helppo kuvata.
Miten nämä digijärkkäreiden videot oikein toimivat? Käyttävätkö ne koko kennon kuva-alaa, vai suurentavatko ne siitä osan?
Jorma M.
Kangasala
Joo, uusilla järkkäreillä (550D:tä uudemmilla) saa kyllä sellaista kroppivideota, jossa siis tallennetaan valitusta osasta kennoa 100% resoluutiolla VGA-kokoista videota. Tämä on ihan hyvä systeemi planeettakuvaukseen, mutta en nyt aloittelijoita neuvoessa viitsi aina eritellä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja etteivät mene sekaisin (lisäksi en muista onko 1100D:ssä tuo ominaisuus :oops:)
Kirjoittelin reilu pari vuotta sitten foorumille tällaisen listan siitä, mitkä on paremmuusjärjestyksessä järkevimmät tavat kuvata planeettoja. Listan järjestyksessä ei mielestäni ole tapahtunut muutoksia sen jälkeen:
https://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7353.msg65215#msg65215
No innostuin sen verran reippaasti että tilasin tuon EOS 1100D kameran + kolmijalka jalustan.. kait tuo kameran pitää paikallan edes hetken verran :) Täytynee aloittaa kameraan tutustumisen kodin kukkia kuvaamalla kunhan sen tällä viikolla saan :cool:
Ihan tavan kameranjalustoissa on eroja tukevuudessa paljon. Varsinkin pitemmillä putkilla huomaa kuinka jalusta jää huojumaan vielä sekunneiksi laukaisin yhteydessä ja usein se tähtääminenkin on hankalaa nihkeästi ja pykälissä nytkähtelevän mekaniikan vuoksi. Kannattaa kaivella sieltä kameran valikosta esiin se 2-10 sekunnin vitkalaukaisu, niin jalustalle jää aikaa rauhoittua.
Lainaus käyttäjältä: Juhanitee - 12.02.2013, 06:17:03
Ihan tavan kameranjalustoissa on eroja tukevuudessa paljon. Varsinkin pitemmillä putkilla huomaa kuinka jalusta jää huojumaan vielä sekunneiksi laukaisin yhteydessä ja usein se tähtääminenkin on hankalaa nihkeästi ja pykälissä nytkähtelevän mekaniikan vuoksi. Kannattaa kaivella sieltä kameran valikosta esiin se 2-10 sekunnin vitkalaukaisu, niin jalustalle jää aikaa rauhoittua.
Hyvä huomio, kiitoksia. Pari päivää tässä pitää vielä tavaroita odotella. Sen verran tuossa sukulaisella viime viikonloppuna tuota 1100D kameraa käsissäni pyörittelin ja vaikuttaa siltä että tovi jos toinenkin menee jo pelkän kameran käytön opettelussa :)
Itselläni on myös tuo 1100D kun halvalla sai (5kk käytetty/200e) ja siitä sitten alkoikin varustelu kierre :grin:
Itse ostin tuon mukana tulevan kittiputken lisäksi vielä 50mm/f1.8 ja 55-250mm sekä 800mm/f8samyang maksutovin.
Nopealla kokeilulla ainakin tuo 50mm oli oiva hankinta ja kelien parantuessa näkee muidenkin hyödyt.
Lainaus käyttäjältä: einari - 11.02.2013, 15:50:20
Mars ei oikein ole näkösällä tänä keväänä, mutta Jupiterista voit saada pidemmällä zoomilla jonkinlaisen kuvan josta erottaa että on planeetta ja neljä kirkainta kuuta näkyy.
Tähän riittää perusjalusta.
Vaativampaan hommaan eli jos haluaa Juoiterin isommaksi tarvitaan pidempää polttoväliä ja seurantaa.
Myös Andromedan galaksiin tarvitaan jonkinlaista seurantaa.
Suositeltava aloitusjalusta on EQ3/NEQ3, jonka selkään voi ripustaa jo pienehkön kaukoputkenkin.
Valotusajat jne riippuu niin kohteesta, jalustasta jne.
Mutta Jupiterissa ISO100 ja valotusaika vaikka 1/300s (kuut vaatii pidemmän ajan kuten Lauri totesi).
Andromedan galaksissa ISO800 ja valotusta sen verran kun jalusta antaa myöten (niin pitkä etä tähdet ei viiruunnu).
10-20s on hyvä lähtökohta ja näitä voi ottaa useita joita sitten pinoaa myöhemmin.
Kannattaa katsoa netistä millaisilla asetuksilla ja kalustolla muut on kuvanneet.
Ja täällä hyviä ketjuja (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?board=27.0) aiheesta.
Jupiteria + kuut kuvatessa niin mikäs tuo Aukon koko pitäisi olla Pieni 4 f/nro vai suuri 20f/nro ja kannattaako kameran valkotasapainoon koskea. Nythän tässä on mukavasti noita pilviä ollut taivaalla ei ole tarvinnut haaveilla kuvaamisen harjoittelusta :)
Lainaus käyttäjältä: Jupo - 16.02.2013, 11:13:55
Jupiteria + kuut kuvatessa niin mikäs tuo Aukon koko pitäisi olla Pieni 4 f/nro vai suuri 20f/nro ja kannattaako kameran valkotasapainoon koskea. Nythän tässä on mukavasti noita pilviä ollut taivaalla ei ole tarvinnut haaveilla kuvaamisen harjoittelusta :)
Jos ne kirkkaimmat kuut mukaan haluaa niin mahdollisimman suurella aukolla eli pienellä F-numerolla. Olen kyllä itse Nikonmiehiä, mutta kunhan lomilta palailen kotisorvin ääreen, voin postata kuvia Jupiterista Samyangin 500mm F/8 ja Nikonin 50mm 1.8D:n kanssa. Antaa jotain osviittaa sitten.
Samyangin myin pois ihan syystä että tarkentaminen on pimeässä lähes mahdotonta, vaikka sillä ihan kivoja kuukuvia sai. Tuo kiinteä 50mm linssi tarkentuu loistavasti kunhan kääntää asteikossa tarkennuksen äärettömään. Toisaalta, aukkoa saa pienentää pari askelta jotta tähdet näyttäisivät tähdiltä.
Kannattaa kuvata aina raw-formaatissa, voit sitten jälkeenpäin fiksailla valkotasapainoa jos tarvitsee.
Minua alkoi kiinnostamaan toi EOS tonnisatanen nyt ihan oikeesti. Netanttilassa olis erä alta 400€ kittejä tarjolla mutta minua kiinnostas nyt lähinnä pelkkä runko koska ajattelin Astrokuvaukselle pyhittää sen kuitenki.
Lainaus käyttäjältä: kurppa - 28.03.2013, 20:18:01
Minua alkoi kiinnostamaan toi EOS tonnisatanen nyt ihan oikeesti. Netanttilassa olis erä alta 400€ kittejä tarjolla mutta minua kiinnostas nyt lähinnä pelkkä runko koska ajattelin Astrokuvaukselle pyhittää sen kuitenki.
Minä olen 1100:aa käyttänyt jonkin verran planeetta- ja kuukuvaukseen ja siinä käytössä suurimmat miinukset tulevat siitä, että kamera ei tue sellaisenaan croppivideota ja videokuvauksen valotusta ei voi itse säätää. Sen valotuksen voi kyllä lukita johonkin tiettyyn arvoon, kunhan sen on ensin saanut esim. kattolampulla kalibroiden sopivaksi. Syvän taivaan kuvaamisesti 1100D:llä minulla ei ole kokemusta.
Lainaus käyttäjältä: kurppa - 28.03.2013, 20:18:01
Minua alkoi kiinnostamaan toi EOS tonnisatanen nyt ihan oikeesti. Netanttilassa olis erä alta 400€ kittejä tarjolla mutta minua kiinnostas nyt lähinnä pelkkä runko koska ajattelin Astrokuvaukselle pyhittää sen kuitenki.
Osta tuo niin ei tarvii kyyristellä... :laugh:
CANON (http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=703646&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=19652&compartmentId=20160&categoryId=20682&gclid=COn04vWRobYCFa-XcAod8ysA7Q)
Itsellä löytyy.
Pelkkä runko saattaa olla saman hintainen kuin KIT.
Osta KIT ja myy turhat objektiivit pois. Ne menee oikein hinnoiteltuina varmasti kaupaksi, onhan ne uusia.
jk
Gigantissa näytti olevan melko edullinen hinta kyseisellä kameralla, mukana peruslinssi eikä sitä kannata myydä pois koska sillekin varmaan löytyy käyttöä http://www.gigantti.fi/product/kamerat/jarjestelmakamerat/EOS1100DDCKIT/canon-eos-1100d-18-55dc-jarjestelmakamera
Joissain paketeissa taitaa olla mukana kuvanvakaimellinen (IS) peruslasi ja joissain ei. Ainakaan tuossa Gigantin paketissa ei ole. Vakaimetonta peruskakkulaa ei kannata myydä vaan siitä saa kätevän tuhkakupin, kahvimukin tai jotain muuta hassua. Sopiihan se sellaiseksi hätävaralinssiksi sellaisiin paikkoihin joissa kuvan laadulla ei ole juurikaan vaatimuksia mutta on vaikkapa särkymävaara.
Myös anttilassa näyttää olevan 1100D kitti plussakortilla kolmella huntilla. Ilman IS:ää.
Hei!
Ostin nyt sitten elämäni ensimmäisen järjestelmäkameran joka on juurikin tämä Canon EOS1100 + 18-55DC digijärjestelmäkamera musta. Tilasin tämän Prisman verkkokaupoasta kotiinkuljetuksella hintaan 299 ja tietysti Bonus pisteet tuli automaattisesti mukaan. Samalla tilasin jalustan sekä muistikortin, jotta pääsen kuvaamisen makuun ja myöhemmin sitten ajattelin alkaa kokeilemaan, että kuinka kuvaaminen onnistuu putken kanssa, mutta ekana ajattelin kokeilla tällä tavalla.
Itse en pitänyt tuota kameran hintaa pahana, koska siihen tosiaan tuli myös vuoden takuu mukana, sekä kotiinkuljetuksen sain sekä 10€ alennuksen, joten olen tyytyväinen ostokseeni. Nyt vain opettelemaan kameran käyttöä ja valokuvaamista, kun huomenna tai ylihuomenna saan kameran kotiin.
Minulla on ollut vuoden päivät sama 1100 ja olen sillä opetellut järkkärikuvausta ja pikkuhiljaa alkaa avautua sen salat.Ostin sen vuosi sitten sitimarketista 350 ekellä kuvanvakaajalinssillä ja tulokset näkyy vahdinsivuilla.Parhaimmilaan kamera on yöpilvissä,revontulissa,maisematähtikuvauksessa,satelliiteissa,haloissa jne.Deepskyeihin se ei oikein sovellu ainakaan ilman seurantaa.Tähtiharrastajalle oiva kapine aloittaa taivaanilmiöiden dokumentointi eikä ole hirveän kallis.
Ostin Torista reilulla satasella käytetyn rungon. Siihen olen adapterilla pultannut vuosikymmeniä vanhan Tamronin 80-210 mm f3.5-4 zoomini. Ihan kivasti saa Andromedan galaksia kuvattua.
Huutonetissä on kaikenlaista vanhaa filmikauden objektiivia myynnissä hyvinkin kohtuuhinnalla. Tarkennus äärettömään voi tosin joillakin kokoonpanoilla olla ongelmallista. Ei kuitenkaan tarvitse sijoittaa heti aluksi jotain 800 euroa 200 mm putkeen.
Jalustana on vanha Celestronin SLT. Seuranta tuntuu riittävän. Ilman seurantaa taitaa homma olla aika teoreettista. Kalansilmällä voi tietysti lLinnunrataa luukuttaa.
ISO-arvoja en ole kovin paljon ehtinyt kokeilla, kun kuu pilaa loistollaan olosuhteet. 1600 ISOlla ainakin DSS:llä pinotessa kohina pysyy ihan kohtuullisena. Kun taivas joskus taas pimenee kunnolla pitää testata, mitä ISO 3200:lla saa aikaan. Viisaammat kyllä sanovat, ettei yli ISO 800:n kannattaisi mennä ollenkaan, mutta haluan kyllä asiasta omaa empiiristä näyttöä.
Keskustelu noista ISO-arvoista meni toisessa säikeessä aika syvälle teoriaan.
Uskon ainakin tässä vaiheessa tehneeni hyvät kaupat, kun ostin tuon tonnisatasen. Jos tähän onnistuin saamaan kuvan mukaan, niin se on cropattu versio.
Hyvä diili jos satasen pintaan sait.
Millaiset valotusajat oli tuossa esimerkkikuvassa ?
On tuo RETiisi:n esimerkkikuva nyt annetulla kalustolla (varsinkin hinta-mielessä) aika kovaa settiä.
Niin se vaan on että 3200:n käyttäminen on pöhköä. Korkeat ISO-arvot on tarkoitettu tilanteisiin, joissa on vähän valoa ja halutaan yksittäisellä valotuksella aikaiseksi JPG-kuva, joka ei ole täysin musta.
Älä siis hämäänny siitä, että korkean ISO:n kuva näyttää kameran takanäytöllä paremmalta. RAW-kuvien huolellisen käsittelyn jälkeinen lopputulos on se mikä ratkaisee. Tietysti jos nimenomaan haluat nähdä kohteen hyvin takanäytöllä (esim. etsintä-/rajausvaiheessa), voi käyttää korkeaa lukua.
Opettelemalla flättikorjauksen saat pois kuvassasi näkyvän vinjetoinnin. Tämä ei ole vain esteettinen seikka, vaan se mahdollistaa kohteen venyttämisen taustataivasta kirkkaammaksi niin, ettei taustan epätasaisuudet pompi silmille.
Näistä huolimatta hieno suoritus!
Valotusaikaa meni 30s per kuva. ISO 1600. 10 kuvaa pinottuna DSS:llä. Taivas oli kaikkea muuta kuin tumma. Lähinnä testasin, tarkentuuko putki äärettömään. Kunpa pääsisikin yrittämään pimeältä taivaalta. Nyt sunnuntaina ehkä...
Mikä ero on eos 1000d ja eos 1100d versioilla?
Oisko video ja hieman isommat herkkyysmahdollisuus (en tiedä onko jälkimmäinen kuinka käyttökelpoinen).
Mikähän mahtaisi olla halvin Canonin EOS-malli jossa on videokuvausmahdollisuus cropilla ja sitten mahdollisuus säätää videon valotusta (vrt. yksittäiskuvien valotusaika ja ISO)? Kuu- ja planeettakuvaukseen olisi tulossa.
edit: Taitaa olla EOS 600D, josta löytyy nuo molemmat. Joku voisi vielä varmistaa?
Kommo: EOS 60D käytettynä vois olla oikeasti paras hinta/laatu tähän. Siinä on näihin hommiin paljon hyviä juttuja + Macig Lantern. Ja on se tosi mukava kamera muutenkin ihan normikuvaamisessa.
Kääntyvä näyttö, croppivideo ja ainakin omien kokemuksien mukaan hyvä kolistelunkesto.
Kun sulla kerran yksi Canon jo on, niin eikö ihan dedikoitu planeetta/kuukamera kävisi? Olisi varmasti parempi tarkoitukseensa kuin digijärkkäri.
Henkilökohtaisesti voin suositella kameraksi ASI120MM:ää tai sen väriversiota. Myös Imaging Sourcen kameroilla on näemmä saatu täällä aika jäätävää jälkeä aikaan.
Viimeksi kun katsoin, niin tuo ASI120MM maksoi kolmensadan nurkilla.
Lainaus käyttäjältä: kjj - 09.12.2013, 21:37:06
Kun sulla kerran yksi Canon jo on, niin eikö ihan dedikoitu planeetta/kuukamera kävisi? Olisi varmasti parempi tarkoitukseensa kuin digijärkkäri.
Henkilökohtaisesti voin suositella kameraksi ASI120MM:ää tai sen väriversiota. Myös Imaging Sourcen kameroilla on näemmä saatu täällä aika jäätävää jälkeä aikaan.
Viimeksi kun katsoin, niin tuo ASI120MM maksoi kolmensadan nurkilla.
Niin, totta turiset. IS:n kameroita olen jo vähän kuolannutkin. EOS jolla nyt kuvaan, ei ole oma. Toiseksi tuollainen astrokamera olisi vain sitä yhtä kuvausta varten, EOS:llä tekee paljon muutakin. Kolmanneksi hyvän resoluution ir-cutilla varustetusta IS:n kamerasta saa pulittaa tonnin. Ei sovi mun lompakolle :(
Lainaus käyttäjältä: kommo - 09.12.2013, 21:46:30
EOS jolla nyt kuvaan, ei ole oma.
Ah, ok. No se muuttaa tilannetta jonniin verran.
Lainaus käyttäjältä: kommo - 09.12.2013, 21:26:37
Mikähän mahtaisi olla halvin Canonin EOS-malli jossa on videokuvausmahdollisuus cropilla ja sitten mahdollisuus säätää videon valotusta (vrt. yksittäiskuvien valotusaika ja ISO)?
Ainakin 550Dssä on croppivideo.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 10.12.2013, 12:06:54
Ainakin 550Dssä on croppivideo.
Täältä löytyy lähes täydellinen lista Canon kameroista ja crop-video mahdollisuuksista: http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/EQ_TESTS/Canon_One_To_One_Pixel_Resolution.HTM (http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/EQ_TESTS/Canon_One_To_One_Pixel_Resolution.HTM)
Onko teillä minkälaisia kokemuksia verkkovirta adaptereista ulkokäytössä? Toimiiko nämä halvat Kiinanihmeet pakkasella? (tai yleensä)
http://www.ebay.com/itm/ACK-E10-AC-Power-Adapter-kit-for-Canon-EOS-1100D-Rebel-T3-Kiss-X50-/111041796952?pt=UK_Camera_Cables_Adapters&hash=item19da9b5b58
Alkuperäinen näyttäs olevan aika kallis. http://www.verkkokauppa.com/fi/product/2726/dbkgq/Canon-ACK-E10-verkkovirtalahde
Pekka
Lainaus käyttäjältä: PETK - 08.12.2014, 20:04:29
Onko teillä minkälaisia kokemuksia verkkovirta adaptereista ulkokäytössä? Toimiiko nämä halvat Kiinanihmeet pakkasella? (tai yleensä)
Eräs arvio omasta kiinanihmeestäni on täällä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12963.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=12963.0)
Eli siinä nitkahti talvisessa parvekekäytössä kameranpuoleinen johto hyvin nopeasti tyvestä poikki - tosin sen sai korjattua entistä paremmaksi vieläkin nopeammin ja siitä lähtien vehje on toiminut pomminvarmasti. *kop kop*
Minulla ei tosin ole minkäänlaista kokemusta näiden virallisten lisälaitteiden pakkaskestävyydestä, joten en oikein voi verrata.
Minulla kävi samoin kuin kjj:llä eli kameranpuoleinen liitos murtui, kannattaa heti alkuun väsätä vedonpoisto joka lisää käyttöaikaa tuotteelle merkittävästi.
Komppaan edellisiä noissa piuhaongelmissa, ja kyseessähän ei välttämättä ole vain toimimattomuustilanne kun itselläkin tuli molemmat johtimet paljaaksi pinnan murruttua -> oikosulku melko todennäköinen. Onneksi huomasin ajoissa...
Noissa yleensä on myös merkintä "Indoor use only" eli vain sisäkäyttöön, joka tarkoittaa että muuntajan sisälle voi kondensoitua helpostikin vettä ja taas ollaan lähellä oikosulkua.
Alkuperäisen kanssa ei välttämättä olla sen paremmassa tilanteessa, yleensähän nämä kai on ajateltu studiokäyttöön.
Eli ehkä järkevin ratkaisu on hankkia tuollainen kiinaihme, rulla lätkämailateippiä ja litran pakastepussi. Teippiä runsaasti kameralle menevän johdon juurelle (~5cm leveydeltä) ja muuntajan ympäri jotta se johdon alkupää ei pääse taipumaan jyrkästi. Sitten muovipussista pohja auki ja sujautetaan muuntajan päälle. Teipillä pussin päät umpeen johdon ympärille ja kondensiovedet pysyy ulkopuolella.
Ja tietysti loppujohtojakin käsitellessä on muistettava olla taittamatta, eli jos kyseessä on purettava setuppi niin ei pakata johtoja tiiviiseen mykkyrään ennenkuin kotona kun ovat lämmenneet.