Saturnuksen okkultaation kuvaamisesta ei tullut mitään.. Olettehan kuulleet
puhuttavan pilvistä! No kuu purjehti myöhemmin yöllä esiin pilvettömälle taivaalle.
Kuvasin oheisen näkymän Humboldt kraaterista. Humboldt sijaitsee lähellä näkyvän
puolen itäreunaa 27.2 S, 80,9 E. Halkaisija on noin 207 km.
12"Meade SCT 2X Barlow & webcam.
(http://i142.photobucket.com/albums/r85/kankja/HUMBOLDT.jpg)
Minä ihailen aina noita sinun upeita kuviasi, jari. Ootko jo kauan harrastanu kuvausta?
Erittäin hieno kuva Jari! Tässä oma versioni kuusta, jonka otin 6.2.07
(http://img1.ii2.org/015768140_b.jpg)
Hyvä Startti LyraB!
Tychon säteet näkyvät hienosti. Itse olen harrastellut kuvausta kymmenisen vuotta. Ekat kuukuvani eivät
olleet noin hyviä.
jarik
helmikuun sirppi mare grisium näkyy kohtalaisesti .1/80 , 2,8 ,iso 100 illan hämyssä. .(http://i142.photobucket.com/albums/r106/teranen/P2270007.jpg)
Lainaus käyttäjältä: hotspur - 20.02.2007, 20:35:16
helmikuun sirppi mare grisium näkyy kohtalaisesti .1/80 , 2,8 ,iso 100 illan hämyssä
Sama ilta. Minun kuvani epätarkempi:
(http://img1.ii2.org/015774611_b.jpg)
Aika hiljaista ollut tässä helmi-kuu palstalla :(
Moro!
Kuun sirppi loisti niin kauniina taivaalla, että se oli aivan pakko saada kuvattua. Tuloksena oli 2 kuvan mosaiikki C11" putkella ST-2000XM kameralla punaisensuotimen läpi.
Niin ja putkessa oli myös f 6,3 polttovälinlyhentäjä kiinni.
(http://www.kolumbus.fi/jappervokki/KUUsirppimosaiikkiTNAIL.jpg)
Ja täysresoluutiokuvan löydät täältä http://www.kolumbus.fi/jappervokki/cresent_moon_mosaic.htm (http://www.kolumbus.fi/jappervokki/cresent_moon_mosaic.htm)
PS:Samalla pääsin testaamaan uutta BLOWERIA http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=840.0 (http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=840.0) ja hyvin toimii ;) ;D
Mikko
Otin ihka ensimmäisen kuvani kuusta. Kännykkäkameralla Vapaalla kädellä.. 4.2 -07 ( MEADE DS-2114ATS )
(http://kurppa.1g.fi/kuvat/20070220_Kuunsirppi/IMG_5675.jpg_medium.jpg)
Eilisillalta. Peilin kollimoinnissa varmaan jotain häikkää kun ei tunnu tarkennusta saavan millään kohdalleen, ja venusta kun yritin kuvailla niin kuviin sille ilmestyi "pyrstö".
Kuva rajattu vähän erikoisemmin kun päädyin vääntelemään tuosta itselleni taustakuvan.
Tässä tämän illan Kuu. Onko mikään nopeampi, kuin pilvet? Ensin taivas on aivan selkeä ja sitten kun laittaa kameran ja putken valmiiksi, niin taivas on pilvessä.
Tämän otin ohuen pilvikerroksen läpi,
Tässä tänään kuvattua n. 18.30.
(http://www.netikka.net/portsu73/Kuu/21_2_2007.jpg)
Olen trimmaillut uutta kameraa kuntoon 24.2. Plejadien peittoa ja 2.3. Saturnuksen peittoa varten. Luulisi ainakin
jomman kumman onnistuvan viimein sään puolesta. Tähdenpeittojen kanssa on ollut pelkkää huonoa tuuria tänä talvena.
Alla kuva, jonka nappasin tänään 21.2.07 klo 17.50:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Kuu210207.jpg)
Kombinaatio: Tal 100RS + Pentax K110D 1/45 s. ISO200.---
Foorumilla kyseltiin miten silmälasit vaikuttavat tarkentamiseen. Olen testaillut asiaa pitkään, koska on yli 40 vuoden
kokemus silmälaseista. Minusta tarkennus onnistuu parhaiten laseilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä normaalinäköä eli +-0 diopteria.
Ostin hiljattain uudet silmälasit, ja vertasin niitä vanhoihin, jotka eivät nekään niin huonot olleet (minulla on likinäköä -4,25 ja -4,75 d). Lopputulos tämän päivän Kuun kuvista on yllä, eli tarkennus onnistui parhaiten uusimmilla ja tarkimmilla näölle mitatuilla laseilla.
Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 20.02.2007, 23:44:36
PS:Samalla pääsin testaamaan uutta BLOWERIA http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=840.0 (http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=840.0) ja hyvin toimii ;) ;D
Varmaan toimiva idea, joskin tuolla voi päästä Hannu Karpon ohjelmaan sarjassa hörhövirityksiä :D
Huurteesta puheenollen: silmälaseista on etua. Silmälasien käyttäjän okulaarit eivät huurru pakkasessa, kuten silmälasittomien.
Nimittäin lasi välissä vähentää merkittävästi kehon lämpövaikutusta okulaarin pinnallla visuaalihavainnoissa. Yleensäkin olen
huomannut, että paras keino välttää huurretta pakkasilla on pysyä itse mahdollisimman kaukana kaukoputken pääpeilistä, - linssistä tai okulaareista. Newtonit ja Klevtsovit ovat hyviä, koska putki on päältä avoin ja pääpeili on putken
pohjalla. Linssiputkien ja Cassegrainien kanssa on ongelmia pakkasilla. Ongelmat ovat isoimmat visuaalihavainnoissa.
Valokuvauksessa ongelmaa voi auttaa, jos kameraa voi kauko-ohjata tietokoneella tai kamerassa on sarjakuvaustoiminto,
jolloin lämpimän kuvaajan ei tarvitse olla lähellä optiikkaa.
Jorma M.
Kangasala
Tuollainen tällä kertaa.
(http://kurppa.1g.fi/kuvat/20070221_kuu/IMG_5685_2.jpg_medium.jpg)
Täysresoluutio -kuva löytyy tuolta: http://kurppa.1g.fi/kuvat/20070221_kuu/IMG_5685_2.jpg
Kerrankin kävi tuuri, keli ok ja kun pääsin ulkoilmaan huomasin Nokian kaupungin tehneen palveluksen, katuvalot pimeänä! Valoja niihin ei ilmaantunut koko iltana, joten taivasta tuli tuijoteltua paljon pidempään kuin alunperin piti.
Tarkennuskin tuntui tällä kertaa osuneen kohdilleen jollain ihme säkällä, ja selvisin vain kuuden kuvan ottamisella.
Tällä kertaa 5D:n ja putken välissä oli Canonin 1,4 x TC, ja vaikka sen kertaalleen haukuinkin niin nyt tuntui toimivan.
Tällainen saalis tänäiltana. Sanokaas nyt asiantuntijat, mihin suuntaan kuvaa pitäisi parantaa?
Putkena 80 / 1200 linssiputki + Canon 30 D.
Illan kuvauksen tulos , ei kovin häävi .Kuu alkaa olemaan aika kirkas,joten kai pitäisi käyttää jotain suodattimia ,mitä yleensä käytätte, olisko punainen ehkä sopiva .(http://i142.photobucket.com/albums/r106/teranen/P3020008.jpg)
Kuunsirppi Espoossa, 21.2.2007. Itselleni tämä on tärkeä kuva, koska on ensimmäinen kaukoputken läpi ottamani kuukuva. Samalla tuli sitä onnistumisen iloa ja riemua...
http://timokuhmonen.smugmug.com/gallery/2508621#131717225 (http://timokuhmonen.smugmug.com/gallery/2508621#131717225)
Skymax 127 oli lainassa työkolleegalta. Detaljit linkin takaa.
Hieno kuva tkuhmone. Ehkä aavistuksen ylivalottunut, mutta hienosti näkyy nuo varjon raja-alueen kraaterit.
Tässä omani otettuna 21.2.2007 ja Pentax k10d kameralla. Objektiivina Pentax 50-200mm ED, polttoväli 200mm, aukko f8.0, valotus 1/90s.
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/Kuu.jpg)
Olin näkeväni jotain värejä kuvassa ja lisäsin aavistuksen värikylläisyyttä saadakseni ne paremmin esiin. Nyt herääkin kysymys, että minkäköhän värinen tuo kuu on niinkuin oikeasti ;) ?
JM
Muistaakseni olen jostakin lukenut, että kuu on oikeasti ruskea.
Lainaus käyttäjältä: tkuhmone - 24.02.2007, 12:07:40
Kuunsirppi Espoossa, 21.2.2007.....
Saman illan kuukuvista tehty HDR komposiitti kuva (high dynamic range), jossa yritin saada yksityiskohtia sekä valon että varjon puolelle:
http://timokuhmonen.smugmug.com/gallery/2508621/2/131961092#131961092 (http://timokuhmonen.smugmug.com/gallery/2508621/2/131961092#131961092)
HDR kuva tehty Photomatixilla, kuvien alku / lopputyöstö Photoshopilla. Kuvauksen aikana tuli tehtyä tiettyjä virheitä mm.
tarkennuksen, seurannan, kuun keskittämiseen kuvaan jne... Täytyy yrittää saada nämä kuriin ensi kerralla.
Nexstar8i + N93 - 25.2.2007
(http://koti.mbnet.fi/mars2005/astronetti/kuu%20N93.jpg)
Clear skies
LKE
Mukavia noi supernopeat pilvet, sen verran että kerkee hakea kamera niin eiköhän se kuu siellä pilvien takana sitten piileskele!
Mutta tämä on lopputulos!
"Kuva muokattu taustakuvaksi sopiva"
kamera asetukset:
Manual
Iso 400
Valotus 1/320
Adobe RGB
(http://www.ozostomia.com/MoonFebruary25th.jpg)
Täysresoluutio: www.ozostomia.com/MoonFebruary25th.jpg (http://www.ozostomia.com/MoonFebruary25th.jpg)
Hyvä kuva tuo täysresol. kuva. Kummalla putkella otit ja millä valotuksella.
Tuon kuvan otin 80ED putkella, 130/650 malli ei sovellu kuvaukseen (tarkennus ei riitä)
kamera asetukset:
Manual
Iso 400
Valotus 1/320
Adobe RGB
Ensinmäinen kuva ED putkella! 8)
Jani, ota kuukuvat seuraavaksi ISO 100:lla, niin saat vielä tarkemmat kuvat. ISO50 olisi vielä sopivampi, mutta sitä ei taida löytyä digijärkkäreistä.
Kiitos TuRe vinkistä!
Yritän ISO 100 seuraavaan, ja toivottavasti pilvet pysyy pois kuun edestä...(menkööt vaikka kuun taakse) ;D
Terve Jani. Tuo ED80 putki on vähän liian lyhyt Kuuta kuvaamaan Canonilla. Ainakin pitäisi olla 2-3x Barlow mukana. Itse olen ottanut kuukuvia 127F33 välineellä, joka vastaa 4200 mm tehollista polttoväliä, eli 127/1500mm+ 2,8xBarlow. Tuo jalusta kestää kyllä. ED80 putki on erittäin hyvä DS-kohteisiin, sekä Canonilla, että web-kameralla, jossa on pidempiä valotusaikoja (modattu). DS-kohteissa voit käyttää ISO-arvoja 400-800, jopa 1600 kaikkein himmeimmissä.
En ole mikään Sinua neuvomaan, kerron vain omia kokemuksiani.
Jälleen olette saaneet nättejä kuvia kiertolaisestamme ;)
Räpsäsin 2 kuvan mosaiikin kuusta ja tällänen tuli tälläkertaa. Hieman alkaa väkisinkin ylivalottumaan ilman kuusuodinta. Tässäkin käytin punaista suodinta himmentämään kuunpintaa.(http://www.kolumbus.fi/jappervokki/Kuumosaiikki2tnail.jpg)
Ja täysresokuva löytyy täältä http://www.kolumbus.fi/jappervokki/kuumosaiikki2.htm (http://www.kolumbus.fi/jappervokki/kuumosaiikki2.htm)
Mikko
Pari kraatterikuvaa. 21.2.07 Takahashi Mewlon-210 + web-kamera.
(http://timosastro.1g.fi/kuvat/astro/moon/helmholtz_2007-02-21_18-43.jpg_medium.jpg)
(http://timosastro.1g.fi/kuvat/astro/moon/vallis_rheita_2007-02-21_18-47.jpg_medium.jpg)
Jahas Syväntaivaanmestari T Metsälä on vaellellut Rheitan laaksossa hienoin tuloksin. Mulla on sama kohde vähän kesken, mutta
ohessa on hiukka eteläisempi Heraclitus. Kraatterin pohjalla kohoaa mielenkiintoinen vuoriharjanne.
(http://i142.photobucket.com/albums/r85/kankja/herac.jpg)
No nyt menee tosi tarkaksi. Hyviä kuukuvia. Mikon resokuvassa näyttää olevan lehmät laitumella.
Timo-Pekka, voitko arvioida, mikä on noiden pienimpien kraattereiden halkaisija.
Lainaus käyttäjältä: TuRe - 27.02.2007, 12:45:08
Timo-Pekka, voitko arvioida, mikä on noiden pienimpien kraattereiden halkaisija.
Noissa minun ottamissa kuvissa pienimmät kraatterit ovat ehkä 2 - 3 km. Parempaankin olisi mahdollista päästä jos vain seeing tukisi yritystä.
Kiitos TuRe, vielä on varaa käyttää 2x Barlow! 600mm ei oikeen riitä kuu & planeetta kuvaukseen, mutta pakko vielä sinnistellä! Deepsky kohteet alan kuvata Syksy talvi puoliskolla!
Kyllähän toi Planeetta kuvaukseen tarkoitettu putki on harkinnan puolella!
Mikko on todella saanut teräviä ja isoja kuvia! :o
Ja vielä ihme kysymys: mikä tuo Mosaiikki kuvaus tai kuva tarkoittaa???
Mosaiikkikuvaus tarkoittaa nimensä mukaan useasta osakuvasta koottua kokonaiskuvaa. Esim web-kameralla ja pidemmällä putkella pitää ottaa kuusta eri kohdista useita kuvia, koska kennolle ei mahdu kovin isoa plänttiä kerralla. Niitä sitten yhdistellään kuvan käsittelyssä kokonaiskuvaksi. Pesuhuoneen lattia on usein tehty mosaiikkilaatoista.
Tuon olen todellakin lukenut URSA:n Tähtikuvaus kirjasta, onneks on huono muisti niin voi ottaa sen takas esille ja lukea asiat uudelleen!
mutta jotenkin paremmin jää muistiin kun kysyy vain teiltä!
Kiitos TuRe vastauksestasi! ;)
Kiitos Jani ja ture kommenteista!
Alkaa olee erotuskyky kohillaan noissa Metsälän kuvissa ja hienoa jälkeä se on Jarikin saanut ei sen puoleen.
Noita teidän kuvia kattellessani sainkin kipinän ja lähdin autotalliin välittömästi repimään kiinni jumahtanutta polttovälinlyhentäjääni irti ja niinhän se lähtikin ;)
Saa nähdä auttaako yhtään kun kuvaa pidemmällä polttovälillä. Tulossa on vielä yksi pieni kamerapäivitys laitteistooni ja toivottavasti hankinnasta olisi hyötyä kuu ja planeettakuvauksessa ;)
Mikko
Kyllä on hienoja kuvia kuusta jälleen. Nuo lähikuvat ovat aina säväyttäviä. Ne jotenkin herättää uteliaisuuden näkemään vieläkin lähemmäksi, josko jotain ihmeellistä tulisi näkyviin :).
Itseäni alkoi mietityttämään nuo kuun värit ja otin isompia ja tarkempia kuvia kaukoputken läpi, kuin mitä tuo aikaisempi Pentaxin omalla objektiivilla otettu kuva oli. Koostin otoksistani sitten värillisemmän kuvan kuusta.
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/TheColorOfTheMoon-medium.jpg)
Kuun pinta on kyllä kaikkea muuta kuin tasalaatuinen mineraalien jakautumisen osalta. Värikuvasta näkee hienosti miten erilaisia esimerkiksi Rauhallisuudenmeri ja Hiljaisuudenmeri ovat. Rauhallisuudenmeren sininen väri johtuu titaanin(Ti) suuremmasta määrästä. Molemmat ovat metallirikasta basalttia.
Kuvasta voisi päätellä, että tuon ylemmän Hiljaisuudenmeren metallipitoinen basalttiesiintymä olisi ilmaantunut myöhemmin ja peittänyt alleen aikaisemman titaanirikkaan basaltin. Tiedä sitten.
Kuvan värit ovat niinkuin kamera on ne tallettanut. Värejä ei ole muutettu kuin värikylläisyyden osalta. Toki valaistus olosuhteet ja kameran valkotasapainoasetus muuttaa noita värejä.
Kuva koostuu yhdeksästä kuvasta jotka on pinottu värikylläisyyden lisäämisen jälkeen. Lisäksi pinottuun kuvaan on lisätty yhden kuvan luminanssi.
Suurempi kuva löytyy täältä. (http://koti.mbnet.fi/~jarenco/TheColorOfTheMoon-2.jpg)
JM
Hyvä kuva toi sun täysresoluutiokuva, -Jarz- ;)
Kopernikus 27.2(http://i142.photobucket.com/albums/r85/kankja/kopernikus.jpg)
Tiistai-iltana oli ajoittain hyvä seeing. Ilmakehän liike oli lyhyttä ja terävää, jolloin sai pinottua symmetrisiä
otoksia. Meade 12SCT 2x Barlow ja ToUCam
jari k
Toinen toistaan hienompia Kuu-otoksia :o Onnittelut kaikille! Tätäkin kohdetta voi lähestyä yllättävän monella tavalla.
Tässä on vielä kolmen kuvan mosaiikki Kopernikus-sessiosta(http://i142.photobucket.com/albums/r85/kankja/komos.jpg)
Ylhäällä karpaattien vuorijono ja vasemmalla ns. Kopernikuksen kukkulat Jari K.
Kiitoksia, LyraB.
Tuo kuva onnistui mielestäni yllättävänkin hyvin. Pitänee seuraavaksi tehdä samanlainen täyskuusta, jos nyt vaan saa otettua sään puolesta kuvia.
JM
No nyt sain vihdoin kerättyä rohkeutta ja käsiteltyä nuo pari viikkoa sitten, nimittäin 22.2. otetut kuvat.
Tein mosaiikin kuunsirpistä ursan tähtitornilla 2000mm linssiputkella ja canon 30D:llä.
(http://users.tkk.fi/lkkangas/kuvia/astro/070222_kuu/sirppi_mosaic.jpg)
Täyskokoinen kuva http://users.tkk.fi/lkkangas/kuvia/astro/070222_kuu/sirppi_mosaic_iso.jpg HUOM, n. 5500x8000 pikseliä.
Täysikokoinen on tosin sen verran sumea, että pienempikin resoluutio riittäisi, mutta tuo on alkuperäinen koko.
Kuun reunalla näkyy mielenkiintoisia vuorenhuippuja.
Havaintoja:
1) kamera ei kauaa ehdi laulella sarjakuvatessa RAW-kuvia pienelle muistikortille
2) kone sensijaan laulelee vähän pidempäänkin pinotessaan kymmenen gigaa kuvia
3) kuvista ei tule enää mitään, ellen kohta ala puhdistaa tuota kennoa. :)
Aika hienosti näkyy meinaan noita yksityiskohtia :o. Mahtoi olla kuvassa kasaamista. Miten monesta kuvasta ja millä ohjelmalla tuon koostit?
Ei tuo täyskuvan epätarkkuus haittaa jos katselee näyttöä vähän kauempaa. Pitäisi olla vaan vähän isompi näyttö...joku 52 tuumainen ;D.
JM
Photoshopilla yhdistin ja siinä on 7kpl kahdeksan megapikselin kuvaa, joista osa on vähän enemmän päällekäin kuin olisi tarvis, eli joku viisikin olisi riittänyt.
Jokainen kuva oli pinottu n. 24 raw-kuvasta (Kaksi täyttä kameran puskurillista sarjakuvalla)
Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa tehdä kuumosaiikkia ja häivytin kuvien rajat ihan vain tekemällä eri kuville gradienttimaskit.
Samalla pystyi maskaamaan osan kennon pölyhiukkasista piiloon, mikäli sama alue näkyi kahdessa kuvassa.
Voisi kokeilla, miten esim. joku autostitch tai mitä niitä nyt olikaan, selviää noista kuvista.
Laitan oman kuvani ketjun jatkoksi, tulee kylläkin myöhässä.... Ensimmäisiä kokeiluja kuvata kuuta web kameralla (Philips SPC 900NC + Sky-Watcher 127 maksutov)
Sain viimenkin videon sellaiseen formaattiin, että sopi Registax v4:een vietäväksi. Muut detaljit kuvan yhteydessä. Kuun pinta näytti elävän melko lailla kuvauksen aikana.
http://timokuhmonen.smugmug.com/gallery/2692675#142605217 (http://timokuhmonen.smugmug.com/gallery/2692675#142605217)