Tämä ehkä sopisi taas paremmin tuonne huumori osastolle. Amerikkalainen uutis-yhtiö FOX on taas vauhdissa ...
http://www.foxnews.com/scitech/2011/01/21/betelgeuse-explode-scientists-say/
Uudessa Suomessa, 22.1.-11, oli kanssa artikkeli Betelgeusesta:
"Punainen jättiläistähti Betelgeuse saattaa räjähtää jo tämän vuoden aikana, arvioi australialaisyliopiston vanhempi rehtori Brad Carter... Carter sanoo, että taivaalle saadaan tuolloin "toinen aurinko"".
Lainaus käyttäjältä: mistral - 24.01.2011, 15:30:08
Uudessa Suomessa, 22.1.-11, oli kanssa artikkeli Betelgeusesta:
"Punainen jättiläistähti Betelgeuse saattaa räjähtää jo tämän vuoden aikana, arvioi australialaisyliopiston vanhempi rehtori Brad Carter... Carter sanoo, että taivaalle saadaan tuolloin "toinen aurinko"".
Viimeinen kappale nollaa koko uutisarvon (toivoittavasti) kenen tahansa silmissä: "Betelgeuzen räjähtämisen ajankohtaa on pohdittu jo pitkään. Räjähdys voi yhtä hyvin tapahtua tänä vuonna kuin miljoonan vuoden kuluttua." :huh: Käsittämätöntä tämä nykyajan uutisointi, mitä järkeä tuon julkistamisessa on alkuunkaan?
Jarmo
Toimittaja oli pannut monenlaista huuhaata Brad Carterin sanomaksi; asioita joita ei ollut lainkaan hänen kirjoituksessaan.
Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 24.01.2011, 17:21:55
Käsittämätöntä tämä nykyajan uutisointi, mitä järkeä tuon julkistamisessa on alkuunkaan?
Jarmo
Onkohan Uuden Suomen yhteistyö Iltalehden kanssa liian tiivistä, Iltalehdeltähän tällaista voi odottaa.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 24.01.2011, 15:30:08
Uudessa Suomessa, 22.1.-11, oli kanssa artikkeli Betelgeusesta:
"Punainen jättiläistähti Betelgeuse saattaa räjähtää jo tämän vuoden aikana, arvioi australialaisyliopiston vanhempi rehtori Brad Carter... Carter sanoo, että taivaalle saadaan tuolloin "toinen aurinko"".
Niin, ja eivätkö rehtorit ole hallintohenkilöitä? En väitä, etteikö rehtorillakin voisi olla kokemusta ja asiantunntemusta tähtitieteestä, mutta silti? Eipä tämä nyt todellakaan mikään uutinen ollut. Voi pamahtaa jo tämän vuoden aikana, kuitenkin mitä todennäköisimmin ei.
Sehän on voinut räjähtää jo kauan sitten. mutta me emme vielä tiedä sitä.
Nykyään journalismin taso on sellainen, että huumoriarvo on taattu, mitenkäs tuosta oli otsikoitu, kuitenkin tuli sellainen kuva, että tänä vuonna se räjähtäisi, sitten muka yöllä olisi kirkasta kuin päivällä, niin sitä vaan on unohtunut nuo välimatkat toimittajalta ja ties mitä muutakin, mutta sama tilannehan se tuntuu olevan kaikessa arkipäiväisestä asiasta poikkeavassa, kai sitä voisi vaikka ursasta jonkinlaista konsultaatiota hankkia, että uutiset tulisivat edes jotenkin oikein, jos jotain pitää uutisoida.
Sama kuin uutisoitaisiin, että "jääkausi alkamassa", juu no onhan se tilastollisesti todennäköistä, mutta voi mennä joku tuhat vuottakin, että voidaan puhua jääkauden alkamisesta, tuntuu ettei ole millään muulla väliä kuin sillä, että saadaan vetävä otsikko ja kohua aikaan, joskus aikoinaan moista pidettiin epä-ammattimaisena toimintana.
Ihan hyvähän se on, että mediassa tuodaan esille tähtiedettäkin, sitähän voi harrastajajoukko vaikka paisua, mutta kyllä sitä soisi uutisilla olevan jonkinlaista tasoa, edes jotain tarkistuksia asioille voisi tehdä.
Lainaus käyttäjältä: jtbo - 29.01.2011, 01:42:53
sitten muka yöllä olisi kirkasta kuin päivällä,
Kuinka kirkasta sitten tulee olemaan, sitähän ei tarkkaan tiedetä. Betelgeuse on kuitenkin Linnunradan mittakaavassa hyvin lähellä meitä, olisiko vain 1/2 prosenttia Linnunradan halkaisijasta. Jos on niin että supernovan valoteho vastaa koko galaksin tähtien yhteenlaskettua tehoa, niin 500mrd:n tähden valo on melkoinen, varsinkin kun se tulee niinkin läheltä.
PS. Pitäisiköhän otsikossa olla: "Betelgeuse - Orionin toiseksi suurin tähti"
Lainaus käyttäjältä: mistral - 29.01.2011, 11:56:14
PS. Pitäisiköhän otsikossa olla: "Betelgeuse - Orionin toiseksi suurin tähti"
Otsikko taitaa olla sarkasmia (vrt. ensimmäisessä viestissä ollut linkki).
Lainaus käyttäjältä: mistral - 29.01.2011, 11:56:14
Kuinka kirkasta sitten tulee olemaan, sitähän ei tarkkaan tiedetä. Betelgeuse on kuitenkin Linnunradan mittakaavassa hyvin lähellä meitä, olisiko vain 1/2 prosenttia Linnunradan halkaisijasta. Jos on niin että supernovan valoteho vastaa koko galaksin tähtien yhteenlaskettua tehoa, niin 500mrd:n tähden valo on melkoinen, varsinkin kun se tulee niinkin läheltä.
Oiskohan
vähintään tuota luokkaa?
Rapusumu, Äyriäissumunakin tunnettu, on supernovajäänne Härän tähtikuviossa, jossa räjähti tähti heinäkuun 4. päivänä vuonna 1054. Tuolloin kiinalaiset kirjasivat ylös nähneensä sen jopa keskellä päivää 23 päivän ajan, jonka jälkeen se alkoi hiipua näkyen kuitenkin yötaivaalla vielä parin vuoden ajan. Nyt paikalla nähdään äyriäistä muistuttava sumu, joka säteilee valoa, radioaaltoja, melkein kaikkia sähkömagneettisen säteilyn lajeja. Keskellä sumua on nopeasti pyörivä pulsari, neutronitähti, jonka kiertoaika akselinsa ympäri on edelleen huikeat 0,03 sekuntia. Sumu laajenee n. 1000 km/s nopeudella. 1900-luvun ensimmäisiin valokuviin verrattuna sumun havaitaan selvästi laajentuneen.
Lainaus käyttäjältä: Timi - 29.01.2011, 14:23:49
Oiskohan vähintään tuota luokkaa?
Rapusumu, Äyriäissumunakin tunnettu, on supernovajäänne Härän tähtikuviossa, jossa räjähti tähti heinäkuun 4. päivänä vuonna 1054.
Vähintään. Rapusumu on n.6500 vv:n päässä, kun taas Betelgeuse on n. 650 vv:n päässä. Koska "lamppu" tulee 10x lähemmäs, kasvaa luxit 100x, luulisin. :smiley:
PS. En tiedä, onko luxi-asteikko lineaarinen.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 29.01.2011, 19:20:02
...kun taas Betelgeuse on n. 650 vv:n päässä...
Stellarium väittää 427vv. Uteliaisuuttani aloin vertailemaan orionin kuvion kirkkaimpien tähtien eroavaisuuksia. Onko tuossa virhe stellariumin puolella?
Voisinhan tietysti äkkiä surffata netistä, mutta kun pitää kipittää just saunavuoroon...
Kari
Hei
TheSkyX antaa etäisyydeksi myös tuon 427 vv
vesa_k
Wikipediasta löytyi tällainen lukema: 643 plusmiinus 146 vv.
Lainaus käyttäjältä: Timi - 29.01.2011, 14:23:49
1900-luvun ensimmäisiin valokuviin verrattuna sumun havaitaan selvästi laajentuneen.
1950 (http://www.astro.caltech.edu/palomar/images/blog/CrabNebula1950sm.jpg)
2005 (http://www.as.wvu.edu/~pulsar/phsurv_single/PLots1_files/Crab_Nebula.jpg)
Löytääkö joku vanhempia? Löydättekö eroja, tai selvää osoitusta laajenemisesta? Itse löydän enemmän identtisyyksiä, mutta luulisin että erojakin ...
Sumun yläpuolella olevat kaksi tähteä, (piirtävät linjan jonka suunta on noin 50-60 astetta) ovat vanhassa kuvassa sumun ulkopuolella, uudessa taas sisäpuolella. Mistäköhän valo tulee sumuun, eikö se jo moneen kertaan ole jäähtynyt?
Jep, pidin tuota ja paria muuta vastaavaa esimerkkiä ensin kuvausparametrien aiheuttamana (siis Hubblen kuvaa "syvempänä"), mutta taitaa tosiaan olla sumun laajenemista. Hämmästyttää miten tarkasti tuolla säilyy muodot kokonaisuuden laajetessa! Linkitän kuvaan (http://img262.imageshack.us/img262/5711/crabnebulasimilarities.jpg), johon olen nuolilla merkinnyt yksityiskohdat "puolisydän" ja "kaaret". Vanhassa kuvassa "kaarten" yläpuolella on kirkas tähti, uudessa kuvassa "kaaret" on liikkunut tähden taakse -- mutta muodot on säilyneet ~prikulleen samana.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 30.01.2011, 04:19:41
Jep, pidin tuota ja paria muuta vastaavaa esimerkkiä ensin kuvausparametrien aiheuttamana (siis Hubblen kuvaa "syvempänä"), mutta taitaa tosiaan olla sumun laajenemista. Hämmästyttää miten tarkasti tuolla säilyy muodot kokonaisuuden laajetessa! Linkitän kuvaan (http://img262.imageshack.us/img262/5711/crabnebulasimilarities.jpg), johon olen nuolilla merkinnyt yksityiskohdat "puolisydän" ja "kaaret". Vanhassa kuvassa "kaarten" yläpuolella on kirkas tähti, uudessa kuvassa "kaaret" on liikkunut tähden taakse -- mutta muodot on säilyneet ~prikulleen samana.
Avaruudessa kun ei ole ilmaa eikä muutakaan, johon aines voisi 'sekoittua', niin ainoastaan aine itseensä törmäillessään muuttaa suuntaa siitä mikä sille alunperin oli annettu suunnaksi, joten tuo kaiketi auttaa muotojen säilymistä?
Sitten joskus voi olla jotain optista harhaa, jos kohde meneekin kauemmas tai lähemmäs, sekä liikkuu muuhun suuntaan, niin se voi näyttää siltä, että muoto ei muutu tästä kuvakulmastamme tarkasteltuna, mutta jos katsottaisiin kohdetta jostain toisesta kuvakulmasta, siellä saattaisikin olla tapahtunut muutosta.
Lainaus käyttäjältä: jtbo - 01.02.2011, 19:19:30
Avaruudessa kun ei ole ilmaa eikä muutakaan, johon aines voisi 'sekoittua', niin ainoastaan aine itseensä törmäillessään muuttaa suuntaa siitä mikä sille alunperin oli annettu suunnaksi, joten tuo kaiketi auttaa muotojen säilymistä?
Näin se on nähtävä.
Voisin tietenkin väittää, että hämmästyttävää asiassa oli nimenomaan nähdä fysiikka niin hienosti toiminnassa!
Teille kun en kuitenkaan kehtaa valehdella, niin myönnän että pidin ensi alkuun suorastaan mahdottomana että Rapusumu käyttäytyisi jotenkin muuten kuin suusta puhallettu savurengas :oops:
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 01.02.2011, 22:07:48
Näin se on nähtävä.
Voisin tietenkin väittää, että hämmästyttävää asiassa oli nimenomaan nähdä fysiikka niin hienosti toiminnassa!
Teille kun en kuitenkaan kehtaa valehdella, niin myönnän että pidin ensi alkuun suorastaan mahdottomana että Rapusumu käyttäytyisi jotenkin muuten kuin suusta puhallettu savurengas :oops:
Tuli mieleeni, että se miten oletamme tuon aineksen käyttäytyvän sisältää myös gravitaation kuten sen maan päällä koemme, mutta kun 0 painovoimassa asiat toimivat tosiaankin toisin, niin itselläni on kohtuullista suurempia vaikeuksia yrittää arvioida kuinka tavaran pitäisi käyttäytyä, jos lähellä ei ole mitään kappaleita, jotka aiheuttaisivat muutoksia, mutta pelkkä liikeen alulle panema voimahan olisi lähinnä yhteen suuntaan?
Värillisillä kaasuilla tehtyjä sekoittumiskokeita en ole löytänyt, mutta jo noista 'vesileikeistä' saa hieman käsitystä kuinka erilaisesta ympäristöstä on kyse:
http://spaceflightsystems.grc.nasa.gov/WaterBalloon/ (http://spaceflightsystems.grc.nasa.gov/WaterBalloon/)
Poistetaanpa sitten tuosta ilmakin häiritsemästä, niin kyllä menee vaikeaksi etukäteen arvata miten oikein tavara käyttäytyy, sitten toki tuollaisissa rapusumun kaltaisissa ilmentymissä tulee mukaan tuo hillittömän suuri mittakaava.
Pystyn helposti arvioimaan mitä tapahtuu jos tiputan pisaran mustaherukkamehua vesilasiin, se on ilmiö jonka jokainen oppii ympäristöstään, mutta kun tuolla avaruudessa puuttuu vaikuttavia tekijöitä, niin siinäpä tuleekin mysteeriota ja siinä missä täällä maanpäällä neste ja kaasu toimivat aika pitkästi samoin liikkeen osalta, niin kuinkahan lie avaruudessa. Fluid mechanics/dynamics, onkohan se jotain nestemekaniikkaa tjms suomennettuna? Tulee kaikki nykyään luettua englanniksi, niin en osaa pian mitään suomeksi :oops: Kuitenkin nuohan ovat niitä lainalaisuuksia joiden mukaan kaasut ja nesteet käyttäytyvät, joitain eroja toki on, mutta vedessä vähäisen vastuksen omaava on yleensä myös aerodynaaminen jne. eli mekaniikaltaan samoja oppeja voi soveltaa ainakin maapallolla.
Tämäkin taitaisi melkein sopia vapaaseen ihmettelyyn.
Moi.
Ammattilaiskäytössä arvovaltainen Simbad-tietokanta ( http://simbad.u-strasbg.fr/simbad/ ) ilmoittaa Betelgeusen parallaksiksi 7.63 (±1.64) millikaarisekuntia, mikä antaa etäisyydeksi 131 parsekia eli 427 valovuotta. Tässä siis Wikipedian tieto on vanhentunut. Kun tyypillisen supernovan absoluuttinen magnitudi on noin -18, Betelgeusen näennäinen magnitudi olisi pikaisesti laskien -12.4. Tätä voi verrata täysikuun magnitudiin -13.
Ei siis vielä lähelläkään Aurinkoa, mutta kyllä tuolla jo varjo syntyy ja päivätaivaaltahan tuo erottuu helposti.
Olis kyllä hienoa nähdä tuo paukku :grin:
--
Samuli