Ravistelin viimeiset superlauantain (15.1) videot kovalevynkulmalta. Emmin pitkään ansaitseeko tämä omaa aihetta kun mielestäni on ruma. Siis tuo kraatteri, se on jotenkin karvainen, kuin suomalainen hakkuuaukea jossa on karkea moreenikumpare keskellä ja pieniä siirtolohkareita. Ja synkkä sateinen syyskuun pilvinen päivä päällänsä. Ja hakkuun jäljiltä oksia maassa niin ettei eteenpäin pääse millään.
Mutta ehkä siksi pääsköön näytille: J Herschel.
(http://img151.imageshack.us/img151/7408/jherschel2.jpg)
Laadukasta jälkeä tämäkin. Tästä kantsii vielä vetää musta piste kohdalleen, nyt tummimmat sävyt onkin tumman harmaita ja kontrastikas kuvadata ei pääse oikeuksiinsa.
Mukavaa kun on tuon Virtual Moon Atlaksen 3,5 versiokin käytettävissä: sain käynnistettyä sen Light-versiona ja sillä tavalla ihan kesken kaiken, ilman ongelmia, katsottua että missähän tuonkin niminen kraateri on.
(On taas useampi ohjelma käynnissä yht'aikaa.)
ML
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.01.2011, 21:44:54
Laadukasta jälkeä tämäkin. Tästä kantsii vielä vetää musta piste kohdalleen, nyt tummimmat sävyt onkin tumman harmaita ja kontrastikas kuvadata ei pääse oikeuksiinsa.
Totta, oli kuin olisi ollut harso edessä. Vaihdoin kuvan, tosin meni ehkä jo överiksi ja huomasin juuri että rajatakin olisi voinut... Nyt on kalusto ja kuvausprosessi jotenkin hanskassa, seuraavaksi pakko panostaa kuvankäsittely- ja pinoamistaidon syventämiseen.
Jep, tämä on parempi versio näin. Hyvä erottelukyky kuvassa ja dramaattinen valon/varjon raja Kuun pinnalta (=ei tuolla sitä pehmeää liukua valosta pimeyteen kuulukaan olla, koska Kuussa ei ole kaasukehää sirottamassa valoa). Hyvä kuva!
Tänään 21:30
Tähän ihan pikkuinen huomautus Kantolalle: kuvan tiedostonimessä lukeepi Herschel, mutta säikeessä lukee J Herschel. Ne ovat aivan eri kraatereita. (Tai itseasiassa lukee Herchel tiedostonimessä tarkemmin katsoen.)
ML
Sori sekaannuksen aiheutus - kuva on kuitenkin otsikon mukainen J Herschel, vaikka en ole sitä tuohon tiedoston nimeen sitä J:tä saanutkaan laitettua.
Ja se "Herchel" on ihan luontaista lukihäröä.
Herschel kuvia ei ole tullut liki vuoteen, joten laitetaan eilisillalta yksi.
Jari Grén
JariG paikkaa hyvinkin tuon vuoden pituisen kuvapuutteen tuollaisella laatukuvalla :wink:
Kerrassaan mainio kuva! Ja näillä keleillä vielä... :shocked:
(Itse olen jo parisataa gigaa hernekeiton kiehumista viimepäivinä roskikseen laittanut ilman ainuttakaan julkaisukelpoista loppukuvaa kuusta, mutta kun barlowia en pienempään vaihda vaikka tulis mikä, kun kerran sille tielle on lähdetty :veryangry:)
Ounastelen semmoista, että jahka tulee kunnon kelit, niin Jari saattaapi "räjäyttää pankin". Kyllä tuo laatutaso semmoista povailee.
Epäröin aikani tätä kuvaa laittaa näytille, kun ei oikein mitään uutta tuonut J Herschelistä esiin, 6.3.2012 klo 23.03 Kuun ollessa jo lähelle täysi. Aiemmat kuvaajat siitä enemmän saivat irti ja kuvan alaosa ylipäänsä jäi hiukan suttuiseksi. Mutta toisaalta valaistus ja seeingin oikut ovat nyt edulliset pohjoispuolella olevalle Anaximanderille ja siellä on mukavaa katseltavaa. Ja nyt ketjun kuvista pääsee katselemaan miten erilaiselta kaikki näyttää eri valaistusoloissa.
(http://www.astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2012/Maalis-Huhtikuu+2012/JHerschel+12-03-06+23-03-48.jpg/full)
Tässä vielä kaksi näkymää J Herscheliin 3.4.2012.
Ensin TAL APO punaisessa valossa keskinkertaisella sumuseeingillä. Sitten Newtonin (SW400P) ir-kuva (pikkukuva) samasta tilanteesta pienennettynä suunnilleen samaan skaalaan. Mitähän tuosta nyt sitten voisi päätellä? Että keli vaihtelee ja välillä IR auttaa? Vai toimiiko sumu joskus niin, että se vaan kategorisesti huonontaa kuvaa 20% skaalasta riippumatta ja ison polttovälin kuvaa pienentämällä sumun vaikutuksesta pääsee eroon? Ainakin tässä tapauksessa tuntuisi olevan niin. Jos ottaa tuon APOn kuvan ja skaalaa sen pienemmäksi, siitäkin tulee skarppi ja sumun vaikutus+kohina häviää.
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202012/Maalis-Huhtikuu%202012/J-Herschel-APO+12-04-03+22-11-10.jpg/full) (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2012/Maalis-Huhtikuu+2012/J-Herschel-N+12-04-03+22-57-46.jpg/full)
Arkistolaatikon taakse oli pudonnut vielä yksi kuvajainen 14.4.2011 klo 22.06. J Herschel melko tummana Auringon juuri noustua kraatterin ylle. Tämäkin näitä nykyisen SW400P-putkeni ensikuvia. Annoin etualalla olevalle mare-alueelle enemmän kohinanpoistoa kuin itse kraatterille.
Kuva toimii linkkinä täysikokoiseen. Edit: Vaihdoin hiukan kirkkaampaan kuvan, kun oli turhan tumma.
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2011/Kev%E4t+2011/0-JHerschel+14-4-2011+22-06-14.jpg/_smaller.jpg) (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202011/Kev%C3%A4t%202011/0-JHerschel%2014-4-2011%2022-06-14.jpg/_full.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 19.01.2011, 21:24:41
Emmin pitkään ansaitseeko tämä omaa aihetta kun mielestäni on ruma. Siis tuo kraatteri, se on jotenkin karvainen, kuin suomalainen hakkuuaukea jossa on karkea moreenikumpare keskellä ja pieniä siirtolohkareita. Ja synkkä sateinen syyskuun pilvinen päivä päällänsä. Ja hakkuun jäljiltä oksia maassa niin ettei eteenpäin pääse millään.
Puran kahden kuukauden kuvasatoa. J Herschel on vanha ja rupuinen kuin avohakkuuaukea. mutta tietyssä valossa huomiota herättävä. Tämä näkymä 21.4.13:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/JHersh210413.JPG)
Tal 200K+200 kuvaa+DBK21+R6.
Jorma M.
Kangasala
Tämä 21.01.2016 kraaterinäkymä taitaa mennä nyt J.Herschel -ketjuun parhaiten.
Alhaalta vasemmalta ylös oikealle luetellen kraaterit ovat Harpalus, J.Herschel, Anaximander ja Carpenter. Ylhäältä terninaattorilta löytyy Pythagoraksen reunavallin ulkoseinää (loput tästä kraaterijättiläisestä ovat pimeässä varjossa). Ja tuo meri taisi olla Sinus Roris ja sen reunalta kohoava reunalaaksomainen alue South.
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Kuu/SinusRoris+Harpalus+J+Herschel+Carpenter+300+1500mm+Newton+21012016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Kuu/SinusRoris+Harpalus+J+Herschel+Carpenter+300+1500mm+Newton+21012016.jpg/_full.jpg)
Ja jos tämä näyttää tiukemmalta rajaukselta 1500mm polttovälille, niin sitä se onkin sillä ASI120MM kameran 492x512 ROI on drizzlattu 1,5x kokoon ja tuon päälle tehty loput venytykset Photoshopissa. :wink:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/48418 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/48418)
Kovalevyltä löytyi toinenkin kuva eri rajauksella melkein samalta alueelta kuin tuo edellinen. Tässä oikean reunan "uusi" kraateri on Philolaus komeine keskusvuorineen...
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Kuu/J_Herschel_Carpenter_Anaximenes_Philolaus_MareFrigoris_300_1500mm_Newton_21012016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Kuu/J_Herschel_Carpenter_Anaximenes_Philolaus_MareFrigoris_300_1500mm_Newton_21012016.jpg/_full.jpg)
...ja kun nuo kaksi kuvaa ovat samassa mittakaavassa, niin panoraaman kasauskin oli pakollinen. :wink:
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Kuu/MareFrigoris_SinusRoris_Harpalus_J_Herschel_Carpenter_Philolaus_panorama_300_1500mm_Newton_21012016.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Kuu/MareFrigoris_SinusRoris_Harpalus_J_Herschel_Carpenter_Philolaus_panorama_300_1500mm_Newton_21012016.jpg/_full.jpg)
Jotenkin tuo seeing tai omat terävöintini tästä raakakuvasta (jpg liitteenä) pyrkii hyppyyttämään kuvaa ikään kuin pikselin puolikkaan sivuun tuottaen silmille oudon "kaksoiskuvan", jota ei saa terävöinnissä ihan 100% tarkaksi tai sitten lopputuloksena tulee "kaksoisvalotuskuva" :huh: Tässä on ROI=568x384 ja FPS 70, kun edellisessä oli vastaavasti ROI=492x512 ja FPS 53. (Täydellä resolla saan vain jotain alle FPS 20 lukemia.)
Tuo South ja sen takana komeasti näkyvä, osittain varjoissa oleva Babbage, ovat hassun suorakaidemaisia kraattereita. Ja kun katsoo VMA:sta full globe moodissa luotainkuvaa suoraan ylhäältä, nuo tosiaankin ovat suorakaiteen muotoisia. Kait nuo kraattereita silti ovat? Olen ennenkin ihmetellyt noilla tienoilla olevia kulmikkaita muotoja. Kuun pohjoisreunasta minulle tulee mieleen ilmakuva Huhtikuisesta pientaloalueesta aidattuine tontteineen, lumien juuri sulettua...
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 25.01.2016, 20:03:00
Tuo South ja sen takana komeasti näkyvä, osittain varjoissa oleva Babbage, ovat hassun suorakaidemaisia kraattereita. Ja kun katsoo VMA:sta full globe moodissa luotainkuvaa suoraan ylhäältä, nuo tosiaankin ovat suorakaiteen muotoisia. Kait nuo kraattereita silti ovat? Olen ennenkin ihmetellyt noilla tienoilla olevia kulmikkaita muotoja. Kuun pohjoisreunasta minulle tulee mieleen ilmakuva Huhtikuisesta pientaloalueesta aidattuine tontteineen, lumien juuri sulettua...
Kiva että joku muukin näkee kulmikkaita monttuja! :azn: Itsekin olen tuota kulmakuntaa (sananmukaisesti) monesti ihaillut. Kyllä ne törmäyskraattereita ovat. Tai no South on niin kovin kurpahtanut, että siitä on paha sanoa mitään täysin varmaa, mutta Babbage nyt ainakin. Aikoinaan kuututkimuksessa puhuttiin melko paljonkin lunar gridistä, ja kraattereiden suorat reunat olivat yksi oleellinen tekijä siinä. Vulkanistileiri piti Apollo-aikakaudelle asti kraatterien kulmikkuutta vahvana osoituksena niiden vulkaanisesta alkuperästä. Maapallolla monet tulivuorten kalderat ovatkin epämääräisesti monikulmaisia, mutta eivät alkuunkaan niin selvästi kuin lukuisat törmäyskraatterit. Esimerkiksi ensimmäinen tunnistettu törmäyskraatteri, Arizonan Barringer, on tunnetusti neliö. Vaasan kupeella olevaan Söderfjärdeniin taas kiinnitettiin alun perin huomiota juuri siksi, että se on satelliittikuvissa niin huikean nätti kuusikulmio. (https://kraatterit.wordpress.com/2015/09/13/soderfjarden-natti-kuin-sika-pienena/)
Selitys noihin kulmikkuuksiin piilee siinä, että törmäyskraatterien reunat heijastelevat kohdekallioperässä jo valmiiksi olevia rakoiluvyöhykkeitä ja muita heikkouspintoja. Jos kivi on homogeenista, kraatterista tulee pyöreä(hkö), mutta jos siinä on joitain
hallitsevia heikkoussuuntia, reunasegmenteistä tulee kutakuinkin suoria. Asian historiaa 1800-luvulta alkaen, samoin kuin nykypäivän sovellusmahdollisuuksia, on kohtalaisen seikkaperäisesti selvitelty täällä. (https://www.researchgate.net/publication/260034157_The_Structural_Control_of_Polygonal_Impact_Craters)
Teemu
J.Herschel kraateri, Porin Karhunvartijoiden 11" Celestronilla, sekä ZWO ASI120 MC.llä kuvattuna. Seeingin ollessa: "Aivan hirveää kuraa!"