Ihan mielenkiintoinen uutinen, mitä löyty, mistä löyty, miten löyty? Arvaisin että voisi liittyä Gliese 581 planeetta järjestelmään mistä oli juttua Tähdet ja avaruus lehdessä 7/2010. Tai saturnuksen kuu Titan jota myös tutkittu? Mars? :rolleyes:
Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA pitää 2. päivä joulukuuta merkittävän tiedotustilaisuuden.
NASA:n mukaan tiedotustilaisuudessa kerrotaan astrobiologiaan liittyvästä löydöstä, joka tulee vaikuttamaan Maan ulkopuolisen elämän etsintään.
Astrobiologia on tieteenala, joka tutkii elämän syntyä, kehitystä, jakautumista ja tulevaisuutta maailmankaikkeudessa.
NASA järjestää tiedotustilaisuuden 2. joulukuuta kahdelta iltapäivällä paikallista aikaa päämajassaan Washingtonissa. Se lähetetään suorana televisiossa ja NASA:n verkkosivuilla.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010113012788410_ul.shtml
http://www.nasa.gov/home/hqnews/2010/nov/HQ_M10-167_Astrobiology.html
Laitetaan se "spekulaatio" uutinenkin tähän jatkeeksi:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010113012788685_ul.shtml (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010113012788685_ul.shtml)
joka perustuu tähän:
http://kottke.org/10/11/has-nasa-discovered-extraterrestrial-life (http://kottke.org/10/11/has-nasa-discovered-extraterrestrial-life)
Jutussa käsitellään vaihtoehtoiseta elämän kemiaa sekä ilman Auringon energiaa toimivia biosynteesejä ja energian tuottoa.
jk
Todella mielenkiinnolla odotan tuota tiedon julkistamista. Arveluthan taitavat pääasiassa kohdistua Marsiin ja Saturnuksen kuuhun Titaniin ainakin lehtiuutisten perusteella.
Odotellaan ja katsotaan myöhemmin uudestaan.
"WASHINGTON -- NASA will hold a news conference at 2 p.m. EST on Thursday, Dec. 2, to discuss an astrobiology finding that will impact the search for evidence of extraterrestrial life. " (siis nasa pitää pressitilaisuuden keskustellakseen astrobiologian löydöksessä joka vaikuttaa maan ulkopuolisen elämän etsimiseen)
Mielestäni tuo lause pitää sisällään sen että kyse ei ole maan ulkopuolisen elämän löytymisestä.
http://www.universetoday.com/80817/calm-down-nasa-hasnt-found-any-aliens/
Ja uudempaa tietoa:
http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/onko-nasan-lehdistotilaisuudessa-kysymys-arseeniin-liittyvasta-elamasta.html
Odotin, että se olisi tähän liittyvää jatkoa:
http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/vaittely-marsin-elamasta-herasi-eloon-nyt-kolmesta-kivesta.html
Jossain ainakin tuon uutisen aikoihin lupailtiin, että tähän saataisiin varmuus vielä tämän vuoden aikana. Ajankohta sopisi mukavasti just tähän. Tuo oli alkuvuodesta ja nyt tiedotustilaisuus ihan loppuvuodesta. Tosin metsään taisi mennä tämä arvailu, koska huomiseen tapahtumaan osallistuvat tutkijat eivät tainneet osua yksiin alkuvuoden uutisen kanssa...
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nasan+paljastus+Toisenlaista+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4+arsenikkij%C3%A4rvess%C3%A4/1135262061103?ref=rss (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nasan+paljastus+Toisenlaista+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4+arsenikkij%C3%A4rvess%C3%A4/1135262061103?ref=rss)
Suuri kysymys on että onko tuossa nyt kyseessä "second genesis" vai ei?
Löytyipä tällainen uutinen: http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2010/12/1235209/tiedotustilaisuus-nasan-elamaloydoksista-lahetetaan-suorana---katso-videolinkki
Uutisessa siis linkki tuohon Nasan tiedotustilaisuuteen (suora lähetys), joka alkaa kello 21 Suomen aikaa.
No olis Antti tietysti voinut sen linkin laittaa tänne eikä vain kertoa että mistä sen löytää :rolleyes:
NASA TV:
http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html (http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html)
jk
Eipä tainnutkaan tulla yllätyksiä siinä tiedotustilaisuudessa. Itse en sitä katsonut, kun sen verran varmalta vaikuttivat tiedot, että kyseessä on arseenipohjaisen elämän löytö. Vaikka ufoja ei löytynyt, oli tämäkin mielenkiintoinen uutinen. Arseeni voi siis korvata fosforin. Hiilen korvaaminen elämän raaka-aineena on kai sitten jo vaikeampaa, tai emme vain osaa kuvitella miten sellainen elämänmuoto selviytyisi.
Katsoin suoran lähetyksen, asia tuli harvinaisen selväksi.
Tämä on Life as we NOT know it.
Eli aikamoinen ihme kun DNA-ketjun rakenneosa voi ollakin toinen kuin aiemin ainoana oikeana pidetty fosfori!
Olenko ihan väärässä, jos väitän, että kyseessä on laboratoriossa luotu kummajainen. Vai onko osoitettu, että kyseinen bakteerilaji korvaa luonnossa fosforin arseenilla? Sinänsä tietenkin mielenkiintoista, että bakteerin metabolia pystyy toimimaan vaihtoehtoisella rakennekomponentilla, mutta mitään radikaalia johtopäätelmää maailmankaikkeuden elämän kannalta siitä ei voi tehdä.
Lievää hypetyksen makua, sano.
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 03.12.2010, 18:11:40
Olenko ihan väärässä, jos väitän, että kyseessä on laboratoriossa luotu kummajainen. ...
Olet,
jos NASA:n lehdistötiedotteeseen on uskomista:
"Researchers conducting tests in the harsh environment of Mono Lake in California have discovered the first known microorganism on Earth able to thrive and reproduce using the toxic chemical arsenic. The microorganism substitutes arsenic for phosphorus in its cell components."
...
"Arsenic disrupts metabolic pathways because chemically it behaves similarly to phosphate."
http://www.nasa.gov/home/hqnews/2010/dec/HQ_10-320_Toxic_Life.html (http://www.nasa.gov/home/hqnews/2010/dec/HQ_10-320_Toxic_Life.html)
jk
OK. Missä sanotaan, että arseeni todettiin luonnossa kasvaneista bakteereista? Löydän vaan viittauksia koeputkessa kasvatetusta kannasta GFAJ-1.
Ko. tutkimuksen paperi Sciencessa toteaa abstractissaan
LainaaHere, we describe a bacterium, strain GFAJ-1 of the Halomonadaceae, isolated from Mono Lake, California, which substitutes arsenic for phosphorus to sustain its growth.
Onko syytä olettaa että tuolta lätäköstä eristetty kanta on muuttanut elintoimintojaan vasta koeputkessa? Vai ymmärsinkö oikein ollenkaan.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 03.12.2010, 18:27:02
"Arsenic disrupts metabolic pathways because chemically it behaves similarly to phosphate."
Tämä ei varmaankaan ole oikein. Eikö arseenin toiminta fosforin korvaajana mieluumminkin ole seurausta sen kemiallisesta samankaltaisuudesta?
"We know that some microbes can breathe arsenic, but what we've found is a microbe doing something new -- building parts of itself out of arsenic," said Felisa Wolfe-Simon
Nasan juttu arkistoituna:
http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2010/02dec_monolake/ (http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2010/02dec_monolake/)
jk
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 03.12.2010, 19:21:34
Tämä ei varmaankaan ole oikein. Eikö arseenin toiminta fosforin korvaajana mieluumminkin ole seurausta sen kemiallisesta samankaltaisuudesta?
Tuon lauseen jujuhan on se että arseeni voi kyllä korvata fosforin noissa molekyyleissä samankaltaisuutensa takia, mutta se on kuitenkin niin erilaista että "normaalille" fosforielämälle se juuri samankaltaisuutensa takia on niin vaarallinen myrkky.
http://scienceblogs.com/pharyngula/2010/12/its_not_an_arsenic-based_life.php
(korjaan itseäni)
Siis ei tietenkään fosfori vaan fosfaatti. Mutta tarkoitetaankohan Nasan lauseessa kuitenkin sanalla "arsenic" arsenikkia (arseenitrioksidi)? Joka tapauksessa kyseinen bakteeri on ilmeisen tolerantti arsenikille, jos se sitä kerta pystyy käyttämää metaboliassaan.
Pointti mielestäni tässä on se, onko arseenimetabolia vallitseva luonnonokannoissa vai onko se vain vaihtoehto fosfaattimetabolialle nykyään epätodennäköisissä oloissa . En tunne kyseisen bakteerin ekologiaa, mutta Mono-järvessä ei fosforista ole puutetta. Ylipäätäänkin fosfori on selvästi yleisempi alkuaine kuin arseeni. Vaikea uskoa, että arseenin käytöstä on mitenkään merkitsevästi kilpailuetua noin yleensä evolutiivisessa mielessä.
Itsekään en ole vielä ehtinyt varsinaista Science-juttua lukea, mutta tässä listataan kattavimpia koosteita jutun merkittävyydestä.
http://planetary.org/blog/article/00002798/ (http://planetary.org/blog/article/00002798/)
Jarmo
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 03.12.2010, 20:35:11
(korjaan itseäni)
Siis ei tietenkään fosfori vaan fosfaatti. Mutta tarkoitetaankohan Nasan lauseessa kuitenkin sanalla "arsenic" arsenikkia (arseenitrioksidi)? Joka tapauksessa kyseinen bakteeri on ilmeisen tolerantti arsenikille, jos se sitä kerta pystyy käyttämää metaboliassaan.
Englannin arsenic tarkoittaa varsinkin tuossa artikkelissa arseeni-alkuainetta jota täälläkin ennen on kutsuttu arsenikiksi. Mahtaako tuolla trioksidilla olla jotain lyhyempää englanninkielistä nimeä.
Lainaus käyttäjältä: baddu - 01.12.2010, 22:12:28
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nasan+paljastus+Toisenlaista+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4+arsenikkij%C3%A4rvess%C3%A4/1135262061103?ref=rss (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nasan+paljastus+Toisenlaista+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4+arsenikkij%C3%A4rvess%C3%A4/1135262061103?ref=rss)
En yhtään epäile tätä uutista ja löytöä, mutta tuossa linkin uutisessa olevassa kuvassa kasvaa joitain pensaita vedessä. Miten ne selviävät myrkyllisessä vedessä?
Lainaus käyttäjältä: OS - 03.12.2010, 21:24:01
En yhtään epäile tätä uutista ja löytöä, mutta tuossa linkin uutisessa olevassa kuvassa kasvaa joitain pensaita vedessä. Miten ne selviävät myrkyllisessä vedessä?
Mono-järvessä on paljonkin elämää, ymmärtääkseni.. äyriäisiä, bakteereja, lintuja, levää, muita kasveja. Jo pitkään on tunnettu eliöitä jota kestävät suuria suolopitoisuuksia - ja myös arseenipitoisuuksia. Mikäli olen oikein ymmärtäny niin arseenipitoisuudet vaihtelevat hyvin runsaasti Monon eri osissa. Tämä uusi juttu on merkittävä siksi että arseenia on tämän bakteerin asuinalueilla ainakin ajoittain hyvin paljon, ja että arseeni korvaa fosforia otuksen perusrakenteissa ilman että se kuolee.
Jarmo
Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 03.12.2010, 21:36:32
Mono-järvessä on paljonkin elämää, ymmärtääkseni.. äyriäisiä, bakteereja, lintuja, levää, muita kasveja. Jo pitkään on tunnettu eliöitä jota kestävät suuria suolopitoisuuksia - ja myös arseenipitoisuuksia. Mikäli olen oikein ymmärtäny niin arseenipitoisuudet vaihtelevat hyvin runsaasti Monon eri osissa. Tämä uusi juttu on merkittävä siksi että arseenia on tämän bakteerin asuinalueilla ainakin ajoittain hyvin paljon, ja että arseeni korvaa fosforia otuksen perusrakenteissa ilman että se kuolee.
Jarmo
Kiitos vastauksesta. :azn:
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 03.12.2010, 20:35:11
Pointti mielestäni tässä on se, onko arseenimetabolia vallitseva luonnonokannoissa vai onko se vain vaihtoehto fosfaattimetabolialle nykyään epätodennäköisissä oloissa . En tunne kyseisen bakteerin ekologiaa, mutta Mono-järvessä ei fosforista ole puutetta. Ylipäätäänkin fosfori on selvästi yleisempi alkuaine kuin arseeni. Vaikea uskoa, että arseenin käytöstä on mitenkään merkitsevästi kilpailuetua noin yleensä evolutiivisessa mielessä.
Muistelen lukeneeni lehdestä, että kyseisellä bakteerilla on myös fosforista rakentuvia muotoja. Osissa järveä arseenipitoisuus on kai ollut niin suuri verrattuna fosforipitoisuuteen, että arseeniin perustuva elämänmuoto on ollut kannattava. Tärkeintähän löydössä lienee se, että fosforin korvautuminen arseenilla on ylipäänsä mahdollista.