Pentaxin täyden koon kennon kameraa on odoteltu. Japanissa on jo jonkin aikaa ollut myynnissä Pentax 645D, ja nyt se tulee myös Eurooppaan:
http://www.bjp-online.com/british-journal-of-photography/news/1653217/does-pentax-winner-645d-camera (http://www.bjp-online.com/british-journal-of-photography/news/1653217/does-pentax-winner-645d-camera)
http://www.mynewsdesk.com/fi/pressroom/focus_nordic/pressrelease/view/pentax-645d-digitaalinen-keskikoon-kamera-384018 (http://www.mynewsdesk.com/fi/pressroom/focus_nordic/pressrelease/view/pentax-645d-digitaalinen-keskikoon-kamera-384018)
Kamerassa on 40 mpix kenno, jonka koko on 44x33 mm. Suomessa runko maksaa 10200 e ja kittizoomin kera 11430 e :oops:
Ei taida olla ihan ensi alkuun hankintalistalla, vaikka olisin Kalajoen lottovoittaja. Eihän tuota voi käyttää edes kahden tuuman okulaariputkissa.
Tuleekohan tästä joskus "kevennetty" versio, jossa olisi 24x36 mm kenno?
Uutistietojen mukaan 645D on "medium format" -kamera. Mikähän on sitten "large format"?
Jorma M.
Kangasala
Vanhastaan "large format" on ollut laakafilmi 9cm * 12cm. Noihinkin on digiperiä, jotka toimivat skannerin tapaan.
Esimerkki:
http://www.betterlight.com/products4X5.html (http://www.betterlight.com/products4X5.html)
Tuossa Mamiyan käsitys "medium format" kamerasta.
http://www.dpreview.com/news/1010/10102906mamiyarz22.asp (http://www.dpreview.com/news/1010/10102906mamiyarz22.asp)
Ja tässä Leica S2:
http://www.dpreview.com/news/0809/08092301_leica_s2.asp (http://www.dpreview.com/news/0809/08092301_leica_s2.asp)
Jos 2" vinjetoi niin pitää hankkia tietysti kaukoputki, joka on tarkoitettu laakafilmille:
http://picasaweb.google.com/JRyske/LOMOAZT27#5167889664482280546
Kuvassa näkyy kamera (se valkoinen puolen metrin kiekko) ja laakafilmin pidin. Filmikasetin tilalle voi laittaa myös pienempiä kameroita kuten Pentax, Leica S2 ja Mamiya tai miniatyyrikameroita kuten Canon EOS 5d.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 01.11.2010, 13:17:39
Vanhastaan "large format" on ollut laakafilmi 9cm * 12cm. Noihinkin on digiperiä, jotka toimivat skannerin tapaan.
---[lyh]
Kuvassa näkyy kamera (se valkoinen puolen metrin kiekko) ja laakafilmin pidin. Filmikasetin tilalle voi laittaa myös pienempiä kameroita kuten Pentax, Leica S2 ja Mamiya tai miniatyyrikameroita kuten Canon EOS 5d.
jk
Juu, tätä vähän arvelinkin. Minulla on itse asiassa ollut 1960-luvulla 6x9 cm kamera. Vaihdoin sen kinariin, kun se söi filmiä niin tuhottomasti. Kävi koulupojan kukkarolle kalliiksi, etenkin kun filmit kallistuivat 1967
suurdevalvaation (31%) takia. Tällöin kinofilmikameran käyttökustannukset tulivat suhteessa huomattavasti edullisemmaksi. Yhdelle rullalle sopi 36 kuvaa, ja vielä halvemmaksi tuli, kun osti TriX:ää metritavarana ja latasi itse purkkiin.
Digiaikana Pentaxilta näyttää lipsahtaneen vähän överiksi. Siirtyivät suoraan "keskikokoon" ja unohtivat croppikoosta seuraavaan "miniatyyrikoon" 24x36 mm. No, ehkä sekin sieltä joskus tulee, mutta ei taida koskea minua. Jotenkin saan sen kuvan tältä foorumilta, että se ei ehkä sittenkään ole paras kennokoko tähtikuvaukseen harrastajalaitteilla.
Jorma M.
Kangasala
Mulla on sellainen fiilis Pentaxin suhteen että he kokevat kinarikoon markkinat kyllästetyiksi Canonilla, Nikonilla ja Sony Minoltalla. Noista keskikoon laitteista sen sijaan saattaisi löytyä PRo markkinoille vielä tilaa. Pro käyttäjät ovat usein myös maksukykyisiä. Eihän kinarikilpaan Leicakaan lähtenyt muulla kuin M9 mallilla mutta sen sijaan Leica rakensi keskikoolle digipeilijärkkärin.
Olikos Pentaxilla 6x4,5 filmikamera myynnissä vai jäikö se protoksi digin tullessa? Mamiyan valikoimassa 6x4,5 oli hyvinkin suosittu, koska RB 6x7 oli jo aika kömpelö yleiskameraksi kaksine sulkimineen.
Kuvasin palkkikameralla kolmekymmentä vuotta sitten suuria dioja paino-originaaleiksi. Silloin sai laadukasta Polaroid filmiä, josta pystyi kiinnittämään negatiivin erikseen positiivikuvan ohella. Muistaakseni tuon hienorakeisen Polaroid filmiarkin hinta silloin oli 20mk. Se on nykyrahassa suunnilleen 60€ / valotus. Silloin oli vasta saatu mustavalkoinen testinega. Sitten ladattiin diakasetti ja otettiin lopullinen kuva ja se kehitetiin erikseen. Yhdelle dialle tuli hintaa pelkkinä materiaalikuluina luokkaa 100€. Kun lisätään mukaan vielä työn hinta niin tänäpäivänä kukaan ei suostu maksamaan tuollaisia hintoja.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 02.11.2010, 14:51:14
Mulla on sellainen fiilis Pentaxin suhteen että he kokevat kinarikoon markkinat kyllästetyiksi Canonilla, Nikonilla ja Sony Minoltalla. Noista keskikoon laitteista sen sijaan saattaisi löytyä PRo markkinoille vielä tilaa. Pro käyttäjät ovat usein myös maksukykyisiä. Eihän kinarikilpaan Leicakaan lähtenyt muulla kuin M9 mallilla mutta sen sijaan Leica rakensi keskikoolle digipeilijärkkärin.
Olikos Pentaxilla 6x4,5 filmikamera myynnissä vai jäikö se protoksi digin tullessa? Mamiyan valikoimassa 6x4,5 oli hyvinkin suosittu, koska RB 6x7 oli jo aika kömpelö yleiskameraksi kaksine sulkimineen.[lyh]
jk
Joku tuollainen logiikka 645D-mallissa lienee takana. Se on digimuunnelma filmille tehdystä Pentax 645-mallista, joka on ulkonäöltäänkin lähes samanlainen laatikko. Se tuli markkinoille 1984 ja polttoaineena oli rullafilmi. Laite muistutti hyvin paljon Contaxin ja Mamiyan vastaavia kameroita. Tyyppimerkki "645" viittaa rullafilmikokoon 6x4,5 cm. Täällä on infoa:
http://www.luminous-landscape.com/reviews/cameras/645nii.shtml (http://www.luminous-landscape.com/reviews/cameras/645nii.shtml)
http://www.pentaxforums.com/forums/pentax-dslr-camera-articles/110932-pentax-645-pentax-645n-pentax-645nii-compared.html (http://www.pentaxforums.com/forums/pentax-dslr-camera-articles/110932-pentax-645-pentax-645n-pentax-645nii-compared.html)
Samaa rullafilmiä käytettiin mm. Rolleiflexin kaksisilmäisissä peilikameroissa, jotka olivat suosittuja kuvausvälineitä sanomalehdissä. Muistan hyvin miten kesätoimittajana 1973 ja 74 läiskin kuvia tällä kameralla. Ei ollut resoluutio-ongelmia, kun filmiruudun koko oli 6x6 cm!
http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Rolleiflex (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Rolleiflex)
Ai ai, tulee ihan wanhat hywät ajat mieleen. Nyt ei ne oo kuin digiä... eikä edes negaa jää kuvattaessa :smiley:
Jorma M.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 02.11.2010, 19:19:52
Ai ai, tulee ihan wanhat hywät ajat mieleen. Nyt ei ne oo kuin digiä... eikä edes negaa jää kuvattaessa :smiley:
Kukas sitä estää filmille kuvaamisen?-) Kyllähän sitä vielä 120-filmiä saa, itsellänikin rullallinen vielä ampumatta, ja kamerassakin (venäläinen Rolleiflex-kopio, Lubitel) on vajaa rulla joka pitäisi kuvata täyteen..
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 02.11.2010, 20:02:28
Kukas sitä estää filmille kuvaamisen?-) Kyllähän sitä vielä 120-filmiä saa, itsellänikin rullallinen vielä ampumatta, ja kamerassakin (venäläinen Rolleiflex-kopio, Lubitel) on vajaa rulla joka pitäisi kuvata täyteen..
Niinpä saa, ja samoin TriX:ää valmistetaan edelleen. Minullakin on kaapissa filmirullia, joita ehkä joskus käytän.
Tietenkin "wanhoja hywiä aikoja" voi muistella kaiholla. Silti ei pidä liikaa nostalgisoida. Hyviä valokuvia on osattu ottaa yli sata vuotta, mutta toki valokuvaus on mennyt hurjasti eteenpäin. Nykyisten digikameroiden herkkyydet 800-1600 ISO ovat sellaisia, mistä 1973-74 ehkä joskus unelmoitiin. Puhumattakaan Ccd-kameroiden herkkyyksistä.
Rullafilmiä käyttänyt Rolleflex oli hyvä lehtikuvauksessa, mutta esim. tähti- ja yökuvauksessa se oli käyttökelvoton - tai mattapintaisesta tähyslasista ei ainakaan nähnyt mitään hämärässä.
Salamakuvaus oli aivan oma juttunsa, ja vähän vaarallistakin puuhaa. Tuohon aikaan elektronisia salamalaitteita ei nimittäin ollut. Siksi lehtikuvaajat käyttivät kertakäyttöisiä salamalamppuja, joissa oli kuvun sisällä magnesiumpanos. Se syttyi saatuaan sähköimpulssin salamaistukasta, ja posahtikin komeasti. Joskus vähän liikaakin - kupu saattoi poksahtaa ja hehkuvaa ainetta lentää sinne tänne. Valo oli niin kirkas ja pitkäkestoinen, että kuvattavat väistämättä sokeutuivat hetkeksi. Parhaimmillaankin lampusta nousi aina savua kuvauksen jälkeen, ja kuumana lamppu oli hankala vaihtaa, jos piti ottaa useita kuvia.
Taitavat nykyiset elektroniset salamat olla hiukan parempia ...
Jorma M.
Itse kuvaan jatkuvasti kinokoon diafilmille.
Tänävuonna mennyt joku 15 rullaa Fuji Velviaa ja muutama Ektachrome rulla ja taisin pari kuukautta sitten kuvata viimeisen Kodachromeni. ASA tai ISO luvut ovat välillä 50-100 ja hyvin pärjää :)
Mikään ei voita kunnon diaprojektoria, kangasta ja lämmöllä otettuja diakuvia.
Tällaisella tuli myös kuvattua tuossa viime kesänä. http://madecine.files.wordpress.com/2010/08/p1100183.jpg
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 03.11.2010, 19:49:06
Tällaisella tuli myös kuvattua tuossa viime kesänä. http://madecine.files.wordpress.com/2010/08/p1100183.jpg
Tutun näköinen vempele! Vuoden 1967 devalvaation jälkeen pois myymäni kamera oli juuri Zeiss-Ikon -paljekamera, jolla otettiin 6x9 cm kuvia rullafilmille. Yhdelle 120-kelalle meni muistaakseni 9 kuvaa. Rolleiflex otti 6x6 cm kuvia ja niitä mahtui filmille 12.
Olihan negoissa resoluutiota, mutta on siitä tiettyä etua, kun muistikortille sopii vaikkapa 600 kpl 4mpix kuvia...
Jorma M.
Näkyy tuossa hyllyn reunalla katselevan täsmälleen samanlainen Zeiss Ikon paljekamera. Sen kanssa eläkepäiviä viettää jokunen muukin kamera, joukossa myös kaksi Zeiss Novar objektiivilla varustettua kinaria, Contina ja Contessa. Contessa oli "puolijärkkäri" sen objektiivin etulinssi voitiin vaihtaa laajakulmaiseen ja pikkutele linssiyksikköön. Hommasin noiden vanhojen kameroiden tueksi Voigtländerin erillisen modernin valotusmittarin http://www.cameraquest.com/voivcmet.htm (http://www.cameraquest.com/voivcmet.htm), joka ulkoisesti sopii tyyliin sekä Zeissin erillisen etäisyysmittarin sekä jousivetoisen lankalaukaisijan paikalle tulevan itselaukaisijan.
jk
Pentax 645D on tullut myyntiin Suomessa. Verkkokaupan hinnat: runko 9999,90 e ja 50 mm linssin kanssa 10999,90 e.
Varmaan näitä päätyy ammattilaiskäyttöön studioihin ja mainostoimistoihin yms. Nähtäväksi jää suunnataanko laitetta koskaan taivaalle.
---
Mielenkiintoinen kysymys on tuleeko Pentaxilta "miniatyyrikameraa" eli täyden koon kennon 24x36 mm digijärkkäriä. Nythän se jäi ikään kuin väliin mentäessä suoraan 44x33 mm kennoon.
Tehtaalta on tosin tullut optiikkaa, joka on suunniteltu 24x36 mm kennolle. Voisi kuvitella, että kameroitakin joskus tulee.
Toisaalta croppikoko 15,7x23,6 mm on niin laajalle levinnyt ja suosittu, että se jää vuosikymmeniksi digijärkkäreiden kuvakooksi. Varsinkin kun optiikkaa alkaa olla eri merkeille hyvin saatavilla, ja päälle vielä Sigman, Tamronin ja Samyangin ym. linssit.
Taitavan ja oivaltavan kuvaajan käsissä croppikennoisella kameralla saa aivan loistavia kuvia, myös tähtikuvauksessa. Kaikissa dslr-kameroissa on raw-formaatti, joka mahdollistaa monipuolisen kuvankäsittelyn. Jos käytössä on 1,25 tai 2 tuuman okulaarit kaukoputkissa, ei 24x36 mm runkoa oikeastaan kannata hankkia, vaan mieluummin Ccd-kamera.
Vaan yksi on joukosta poissa, nimittäin Olympus. Se valitsi 4/3-järjestelmän ja 18×13.5 mm kokoisen pikkukennon. Sen rajat ovat alkaneet tulla vastaan. Mitähän Olympus aikoo tehdä jatkossa?
Jorma M.
Kangasala
Tuon croppikennonkin rajat alkavat olla vastassa. Pikselit ovat jo niin pienjiä että kuvan teknistä laatua rajaa optiikka ei enää kenno. Tuon Olympus E5 ominaisuudet riittävät painotöihin aina aikakausilehtikokoon ainakin. Kenno on 13 megaa. Senkin kanssa objektiivi alkaa olla heikoin lenkki. EOS 7d ja Olympus E5 koneissa pikselitiheys on suunnilleen identtinen kun taas selkeät PRO rungot EOS 1D mark IV ja EOS 1Ds mark III tiheys on selkeästi pienempi.
Oikeastaan Pentax on aika "halpa". Canon EOS1ds täyden koon runko maksoi myyntiin tullessaan 2002 -2003 suunnilleen 8000€ ja objektiivit tietysti päälle uusimman mallin hinta on edelleen yli 7000€. Iso kenno taivaskuvauksessa sallii kameran olla vakioasennossa ja kuvan voi croppaamalla sommitella jälkikäteen. Oikeastaan ympyräkenno olisi tuossa mielessä ihanteellisin.
jk
Omakohtaista käyttökokemusta ei digipuolen medium -formaatin kameroista minulla ole, mutta lukemalla teknisiä artikkeleita / testejä, ymmärsin että korkeimmat herkkyydet ulottuvat tyypillisesti ISO800 asti (joissakin ISO1600). Onkohän tämä ominaisuus siitä peräisin - että kamerat on ensijaisesti studiokäyttöön suunniteltuja ? Ko tiloissahan tuskin korkeita herkkyyksiä tarvitsee - kun studiosalamalla saa valotehoa runsaasti ?
Tuli mieleen myös ison medium format digikameran kennon kuvalaatu. Eikös kohina (esim lukukohina) suurimmilta osin määräydy sensorin yksittäisen pikselin koon mukaan ?
Pentaxin keskarissa on 6.0 μm x 6.0 μm pikselit. Canon 5D II koneessa pikselikoko on 6.4 μm x 6.4 μm pikselit. Mitä tuosta voi päätellä? Onko pikselit suuria vai pieniä?
jk
PS. tällä ei siis tietenkään ole mitään tekoa harrastajatähtikuvauksen kanssa. Ei ole montaa kaukoputkea suomessa, jotka kykenisivät koko kuva-alan valaisuun.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 09.11.2010, 16:29:36
...ymmärsin että korkeimmat herkkyydet ulottuvat tyypillisesti ISO800 asti (joissakin ISO1600). Onkohän tämä ominaisuus siitä peräisin - että kamerat on ensijaisesti studiokäyttöön suunniteltuja ? Ko tiloissahan tuskin korkeita herkkyyksiä tarvitsee - kun studiosalamalla saa valotehoa runsaasti ?
Tuli mieleen myös ison medium format digikameran kennon kuvalaatu. Eikös kohina (esim lukukohina) suurimmilta osin määräydy sensorin yksittäisen pikselin koon mukaan ?
Täällä näkyy olevan ensimmäinen vertailu Pentax 645D ja Canon EOS 1Ds Mark III:
http://www.ephotozine.com/article/pentax-645d-canon-eos-1ds-mark-iii-comparison-15653 (http://www.ephotozine.com/article/pentax-645d-canon-eos-1ds-mark-iii-comparison-15653)
Voihan tuota lukea, mutta tuskin antaa aihetta toimenpiteisiin tähtikuvauksessa. Jarmo Kempas jo kirjoittikin, että tällä kameralla "ei siis tietenkään ole mitään tekoa harrastajatähtikuvauksen kanssa. Ei ole montaa kaukoputkea suomessa, jotka kykenisivät koko kuva-alan valaisuun."
Pentax 645D:tä tuskin kovin usein taivaalle suunnataan. Veikkaan, että yleisin kuvauskohde on studiossa nainen, puettuna mitä erilaisimpiin vaatteisiin. Tuloksia saamme nähdä muotialan kuvastoissa, aikakauslehdissä ja mainoksissa.
Jorma M.
Kangasala
Varmaan aika vähäisiä määriä noita myydään, hintakin rajoittaa tehokkaasti harrastajakäyttöön hankintaa... Muutamia kuvia olen kyseisellä kameralla itse nähnyt luontokuvaukseen keskittyvillä foorumeilla (maisemaa jne). Kuvat on olleet webbikokoon skaalattuja, joten niiden perusteella ei mitään tarkempia arvioita voi tehdä.