Pääsin eilen illalla katselemaan antiikkikiikareilla jotka vaikuttivat varsin mielenkiintoisilta.
Kiikareissa ei ollut mitään merkintöjä, en ainakaan kuutamon valossa löytänyt.
Objektiivin halkaisija oli todennäköisesti 50mm, kiikarit olivat tosi lyhyet, joten objektiivin polttoväli/suurennuskin olivat pienehköt.
Saattaa tosin olla että lyhyt mitta sai halkaisijan näyttämään suuremmalta ja että objektiivit olivatkin 40mm.
Kiikari oli teatterikiikari/galilei- tyyppinen eli okulaareina koverat linssit.
Laite oli tosi vanha ja tukevasti tehty kuin ase.
Kuvan laatu oli ihmeen hyvä, liekö objektiivit akromaattiset, ei ainakaan kuun ympärillä ollut värivirhettä.
Näkökenttä putkityypille ominaisen pieni vaikka suurennosta ei paljoa ollut.
Olisi mielenkiintoista testata laitetta paremmissa olosuhteissa, miten plejadit näkyvät jne.
Lainaus käyttäjältä: juha_k - 23.10.2010, 08:19:28
Kiikari oli teatterikiikari/galilei- tyyppinen eli okulaareina koverat linssit.
Tarkoittaako teatterikiikari sellaista jossa ei ole porroprismoja? Siinä tapauksessa jäljelle jäisi kattoprismat tai kääntölinssit. Tietääkö kukaan mitenkä linsseillä saadaan kuva oikein päin?
Googleta Galileon kaukoputki niin saat vastauksen kysymykseesi.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 24.10.2010, 18:48:49
Googleta Galileon kaukoputki niin saat vastauksen kysymykseesi.
jk
Googletin hakusanalla "kääntölinssi" ja jotain tietoa löytyi. Yllättävää että jopa tähtäinkiikareissa käytetään kääntölinssiä. Erälehdessä oli piirros siitä, näytti tavalliselta akromaatilta joka oli sopivan kaukana objektiivista :smiley:
Galilein kaukoputkessa on objektiivina kupera linssi ja okulaarina negatiivinen, kovera linssi.
Kuva on oikein päin ilman mitään kääntölinssejä tai prismoja.
Periaatetta hyödynnettiin viimeksi teatterikiikreissa koska on yksinkertainen/halpa.
Haittana systeemissä on todella kapea näkökenttä.
Tietysti myös noin yksinkertaisessa rakenteessa muutkin virheet kromaattisesta aberraatiosta lähtien.
Noissakin kiikareissa kuu näytti niin kuin olisi kurkistanut kaivoon josta kuu heijastui, vaikka suurennus tuskin oli 6-8-kertaista suurempi.
Pitäisiköhän tilata Teknofokukselta Galileo Galilein putken linssejä vastaavat(laatu toki parempi kuin Galileolla) linssit niin saisi hieman tuntumaa
todellisen pioneerin työhön...
Onkos 10x20 luokkaa olevissa taskukiikareissa kanssa galileon optiikka?
Eipäs tuota optiikkaa enää käytetä(ellei messinkisiä, korumaisia teatterikiikareita edelleen valmisteta?), kattoprismat noissa pikkukiikareissa on.
Minulla oli ihan kelvolliset 8x22(halpis- sellaiset) pikkukiikarit, mukulat kolistelivan niitä niin prismat irtosivat.
LISÄYS: Kyllähän noita teatterikiikareita vielä tehdään(google...), osa taitaa olla modernimmalla optiikalla mutta nuo lyhyet taitaa olla perinteiset.
Ja miksei tehtäisi, onhan tarve noille edelleen olemassa.
Lainaus käyttäjältä: juha_k - 24.10.2010, 21:01:38
Pitäisiköhän tilata Teknofokukselta Galileo Galilein putken linssejä vastaavat(laatu toki parempi kuin Galileolla) linssit niin saisi hieman tuntumaa
todellisen pioneerin työhön...
Taisi olla Varkauden Cygnuksella, kun oli näytillä Galilein kaukoputki. Toimi mutta näkökenttä okulaaripäässä oli muistaakseni alle asteen.
Kaizu
Jos Galilein putken okulaari on se joka kääntää kuvan oikein päin. Objektiivihan ei voi sitä tehdä ja jos ei muita linssejä ole, jäljelle jää vain okulaari. Ilmeisesti sen sisällä fotonien täytyy mennä ristiin optisen akselin kanssa?
PS. Rupesi epäilyttämään, harmi kun ei muista optiikan perusjuttuja :sad:
Yritin kaivaa kaaviota galilein putken toiminnasta, löytyihän se mutta ei ihan heti.
Okulaarilinssi sijoitetaan lähemmäksi objektiivia kuin kepler- tyyppisessä putkessa, okulaari ei varsinaisesti käännä kuvaa oikein päin.
Tästä linkistä löytyy kaavioita, mukana galilein putki.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/17/Galileantelescope_2.png&imgrefurl=http://wapedia.mobi/en/Refractor&usg=__gvsnGYsKwli4exxyjGDCV2VV1NY=&h=491&w=947&sz=81&hl=fi&start=25&zoom=1&um=1&itbs=1&tbnid=5we1w2d9TXh5wM:&tbnh=77&tbnw=148&prev=/images%3Fq%3Dgalileo%2527s%2Btelescope%2Bprinciple%26start%3D20%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26rlz%3D1R2GGLL_fiFI367%26ndsp%3D20%26tbs%3Disch:1
Siis Galilein putki näyttää sittenkin kuvan väärinpäin. Ainakin se alkuperäinen. Onko sitten Ursan versiossa kuva oikeinpäin? Veikkaisin että sinun antiikkikiikareissa on sittenkin kattoprismat...
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.10.2010, 12:12:24
Jos Galilein putken okulaari on se joka kääntää kuvan oikein päin. Objektiivihan ei voi sitä tehdä ja jos ei muita linssejä ole, jäljelle jää vain okulaari. Ilmeisesti sen sisällä fotonien täytyy mennä ristiin optisen akselin kanssa?
Objektiivi ne fotonit kääntää ristiin. Galileon putkessa kovera linssi kääntää suppenevat säteet takaisin akselin suuntaisiksi ennenkuin ehtivät leikata optista akselia. Keplerin optiikassa okulaari on vasta polttotason takana, jolloin kupera linssi taittaa laajentuvan valokimpun akselin suuntaiseksi.
Ja tämä koskee tietty vain paraksiaalisia säteitä.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.10.2010, 21:16:59
Siis Galilein putki näyttää sittenkin kuvan väärinpäin. Ainakin se alkuperäinen.
Siis häh, mistä tuon keksit?
Mistral: Ursan myymä galileoscope ei ole galilei- tyyppinen kaukoputki, vaan kepler- putki.
Okulaari on kupera linssi ja polttotason takana ja kuva siten nurinpäin.
Kepler- tyyppisessä kukoputkessa objektiivilinssi muodostaa polttotasolle nurinpäin olevan kuvan jota sitten katsellaan
suurennuslasilla, okulaarilla.
Galilein putkessa joka on se ensimmäinen tunnettu kaukoputkityyppi, negatiivinen, kovera okulaarilinssi sijoitetaan objektiivin polttotason etupuolelle, objektiiviin päin.
Kuva siis ei ole vielä kääntynyt(Niin kuin Lauri tuossa selittikin).
Okulaari muodostaa suurennetun kuvan(valekuvan?) joka näyttää olevan aika kaukana edessä.
Galilein putki keksittiin Hollannissa kaiketi sattumalta, Galilei kehitti putkea ja valmisti aikansa parhaat putket tehden niillä tieteenhistorian mullistaneita havaintoja
vaikka ei tajunnut höykäsen pöläystä putken toiminnasta tai optiikasta.
Kepler kehitti nimeään kantavan putken vaikka sellaista ei rakentanut ja tuo putkityyppi on nykyisinkin käytössä oleva linssiputki joskin osiltaan paranneltuna.
Se kokeilemani kiikari vaikutti malliltaan galilei- tyyppiseltä, joten ei siinä prismoja ole.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.10.2010, 21:50:53
Siis häh, mistä tuon keksit?
Kielitaito petti. Juha K:n linkistä käänsin sanan "upright" ylösalaisin. Se olisi pitänyt kääntää oikeinpäin.
Tuo oli minulle uutta että okulaarin voi laittaa polttotason etupuolelle, luulin että siitä ei selvää kuvaa tule :smiley:
Eihän siitä toki tulekaan, jos on normaali kupera okulaari. Sieltä on tarkoitus saada jokseenkin yhdensuuntaisia (=äärettömään tarkennettuja) säteitä ulos, jos laitat positiivisen okulaarin polttotason eteen niin tuloksena on hyvin jyrkkä kimppu säteitä jotka fokusoituvat heti okulaarin linssin taakse. Kovera okulaari sensijaan taivuttaa säteet akselin suuntaisiksi ihan nätisti jo ennen polttotasoa. Konstruktiolla on kuitenkin omat huonot puolensa, joiden äkkäämisen jälkeen kaukoputket alkoivat kehittyä hyvällä vauhdilla.
Lainaus käyttäjältä: juha_k - 25.10.2010, 22:26:32
Mistral: Ursan myymä galileoscope ei ole galilei- tyyppinen kaukoputki, vaan kepler- putki.
Okulaari on kupera linssi ja polttotason takana ja kuva siten nurinpäin.
Kepler- tyyppisessä kukoputkessa objektiivilinssi muodostaa polttotasolle nurinpäin olevan kuvan jota sitten katsellaan
suurennuslasilla, okulaarilla.
Galilein putkessa joka on se ensimmäinen tunnettu kaukoputkityyppi, negatiivinen, kovera okulaarilinssi sijoitetaan objektiivin polttotason etupuolelle, objektiiviin päin.
Galileoscope riippuu kokoonpanosta, käyttääkö sitä Galilei- vai Kepler-tyyppisenä kaukoputkena. Varsinaisella okulaarilla se on Kepler-tyyppinen, kuva on nurinpäin mutta näkökenttä laajempi. Lisäosana on sitten toinen okulaari, jolla putki onkin Galilei-tyyppinen. Kuva on oikeinpäin, mutta näkökenttä erittäin kapea. Barlow-holkilla sitten saakin molemmilla okulaareilla tuplasuurennoksen.
Vaan kyllä täytyy kunnioittaa syvästi, mitä itse Galilei sai aikaan niin vaatimattomilla välineillä!!
ML