Tämä on kummitellut mielessä jo varsin pitkään, ja sen vuoksi päätin aloittaa ketjun, jolle toivon saavani innokkaita ja itseäni taitavampia koodaajia/ideoijia mukaan.
Listaan aluksi lyhyesti sen, mitä yksi pikkuinen kontrolleri voisi tehdä, ja lisään listaan sitä mukaa kun ehdotuksia tulee:
-Dew heater, yksi PWM signaali ohjaamaan darlingtonin/FETin kautta vastusverkkoa yms ratkaisua.
Helppo.
-Edelliseen liittyen kahden lämpötila-anturin informaation vertailu, automaattinen lämmityksen säätö.
Helppo.
-Seurantakoneiston askelmoottorien ohjaus, kontrolli ulkopuolelta hienosäätöä varten.
Helppo.
-ST4 ohjauspinnien kuuntelu
Mikäli olen ymmärtänyt toiminnan oikein, helppo.
-PS2/USB hiiren käyttö fokusoinnin tarkan tilan mittaamiseen, liitäntä testattu toimivasti, mekaanisen tarkkuuden parantaminen teknisesti helppo. Lähinnä rullahiiren avulla toteutumassa omalla kohdalla, myös optisen hiiren käyttö mahdollista, mutta rajoittuu yhden akselin suunnan mittaamiseen, välttämättä ei koskaan toista tarvita, mutta onpahan mahdollista, vaikka toisen putken fokusoinnissa yhtäaikaa.
Helppo.
-Fokusmoottorin ohjaus samaan.
Helppo.
-Jos digitaalisen työntömitan sarjadatan purkaminen on helppoa, vaihdetaan PS2/USB-hiiren lukemisen toteutus tähän.
-Sama kontrolleri salamakuvaukseen, olemassaolevia projekteja hyväksikäyttäen koodin osalta.
Luulisin helpoksi.
LISÄTTY:
-Järjestelmäkameran ohjaus
Helppo
-Etherner-shield etäohjaukseen.
Tuote pöydällä, ohjelmointi kokeilematta. Mahdollisesti vaativa, esimerkkikoodeja kuitenkin saatavilla.
-Sähköisen iriksen ohjaus.
Helppo
-Havaintosuojan ohjaaminen, luukut, kierto.
Logiikka selväksi, pitäisi olla osastoa helpohko.
Tämä aloitusteksti on luokkaa low level, mutta kyllä tätä on pähkäilty jo riittävästi ja todettu ettei yksin ole paukkuja edes näin simppeliin asiaan. Oikeastaan eniten potuttaa se ettei keksi enempää hyödynnettäviä ominaisuuksia monipuoliselle pikku aparaatille.
Katsotaan lähteekö tämä käyntiin, olisi mukava saada DIY-projekti josta olisi iloa mahdollisimman monelle, ja mikä tärkeintä, että se olisi helppo tehdä. Tähän asti listatut asiat ovat pääpiirteittäin helppoja, sekä testattujakin osittain.
Kari
EDIT. Toiveena ketjuun kirjoittamisessa olisi että kirjoittajalla on realistinen näkemys toteuttamiskelpoisista asioista, siis myös kokemusta ko. laitteen mahdollisuuksista. Toki saa visioida, mutta järki käteen.
:azn:
Viimeaikoina olen testaillut mikrokontrollerilla PWM-ohjausta flättikalvon invertterin säätämiseen, ja ainakin 32kHz ja 4kHz PWM-taajuuksilla sain flättikalvon himmennettyä varsin nätisti. Invertterille menevän virran ajamiseen käytin N-kanava-FETtiä (IRF540N), tosin ohjausjännite taitaa olla hieman liian pieni sillä FET tuntuu lämpenevän turhan paljon. Lisäksi kokeilin FTDI:n FT323R-piirin käyttöä juttelemaan sarjaliikennettä uC:n ja PC:n välillä, sekin näytti toimivan kivasti ja 1-wire lämpötila-anturin (muistaakseni DS18S20) tiedot siirtyivät koneelle katsottavaksi.
Loppukesästä koodasin testimielessä ASCOM-kompliantin focuser-ajuristubin Pythonilla, rivejä kertyi noin 250 kaikkien parametrien ja funktioiden läpäistessä ASCOM-testin.
Oma projektini on ATMega88P:llä ohjata max kolmea lämppäriä, flättikalvoa ja kunhan mekaniikan keksin, myös bahtinov-maskia putken eteen ja pois. Focuserin kohdalla en ole varma haluanko tehdä sitä itse vai luotanko jonkun muun tekemiin algoritmeihin esim lämpötilakompensoinnin suhteen.
Tuon hiiren voisi korvata modernilla magneettisella mikrometrinauhalla, jolla saavuttaa noin 5 micronin tarkkuuden suhteellisen edullisesti eikä tarvitse pelätä mekaanista luistoa.
-Antti
Itseltä löyttyy tuo arduinon uusin versio mikä on arduino uno se muistuttaa aika paljon tota arduino duemilanove. Olen miettinyt, että hyödynnän tota arduinoa tähtitornin ohjauksessa, kun rakennan ensi kesänä tähtitornin. Esimerkiksi laitan torniin kosteus mittarin joka mittaa kosteutta ja sen perusteella ohjaa muutamia tuulettimia. Yhteys olisi omaan koti koneeseen varmaan WLANin yli tai ethernet kaapelia käyttäjen. Arduinolla varmaan onnistuisi aika helposti tehdä järjästelmäkameralle ohjain jota voisi käyttää tietokoneella.
Lainaus käyttäjältä: mickut - 22.10.2010, 10:24:23
Tuon hiiren voisi korvata modernilla magneettisella mikrometrinauhalla, jolla saavuttaa noin 5 micronin tarkkuuden suhteellisen edullisesti eikä tarvitse pelätä mekaanista luistoa.
Hiiren käyttö itsessään on tarpeetonta jos muita ratkaisuja löytyy, muttaa saahan siitä sentään 3 nappia luettavaksi.... niinkuin ei ennestäänkin olisi jo pinnejä tarpeeksi, heh...
Löytyykö tuosta mikrometrinauhasta jotain dataa? Jaa, no KVG:N kautta ainakin.
Fokusoinnin ajattelinjatkossakin tehdä manuaalisesti, mutta koskettamatta putkeen, sekä seuraamalla fokuserin liikettä jotta voi hahmottaa position, hienosäätöä vaikka mikroni kerrallaan. Käsin kun ruuvaa, tuppaa menemään crayfordillakin epämääräisesti edes takaisin parhaan kohdan ympärillä.
Jos olisi tietoa/taitoa, oli seurannassa mukava käyttää PHD-guidingia antamaan parametrit, jotka sitten itse johdatteleen käytössä olevia keinoja hyödyntäen kontrollerille, osaat ilmeisesti rajapintoja ohjelmoida?
Kari
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 22.10.2010, 10:54:27
Itseltä löyttyy tuo arduinon uusin versio mikä on arduino uno se muistuttaa aika paljon tota arduino duemilanove. Olen miettinyt, että hyödynnän tota arduinoa tähtitornin ohjauksessa, kun rakennan ensi kesänä tähtitornin. Esimerkiksi laitan torniin kosteus mittarin joka mittaa kosteutta ja sen perusteella ohjaa muutamia tuulettimia. Yhteys olisi omaan koti koneeseen varmaan WLANin yli tai ethernet kaapelia käyttäjen. Arduinolla varmaan onnistuisi aika helposti tehdä järjästelmäkameralle ohjain jota voisi käyttää tietokoneella.
Hyviä lisäkohteita! Tuo kameran sekvenssiohjaus piti olla muuten alkuperäiselläkin listallani, kiitos kun palautit sen mieleen!
Kari
Tähän väliin kysymys, joka liittyy tähänkin projektiin, mutta on optinen.
Otetaan esimerkkiputkeksi SW 80ED. Minulla on sähköinen iris, joka pitäisi sijoittaa toimivalle etäisyydelle polttotasosta, mikä se mahtaa olla? Vaikuttaako siihen kennon koko? Iris on vanhasta videokamerasta ja toimii taidoillani jotenkuten, tuon ohjaaminen on kuitenkin jälleen yksi helpoista osista tässä projektissa.
Kuustakin saisi aika paljon tarkempaa jälkeä kun aukkoa saa fyysisesti pienemmäksi, onhan yksi vaihtoehto tietysti tukkia linssin edestä maisemaa tai käyttää harmaasuotimia, mutta mieluummin teen sen projektin nimissä elektronisesti.
Kari
Oikea paikka on objektiivilinssin kohdalla tai mahdollisimman lähellä sitä. Taaemmas tuotuna himmennin rajoittaa myös kuvakenttää.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 24.10.2010, 18:58:31
Oikea paikka on objektiivilinssin kohdalla tai mahdollisimman lähellä sitä. Taaemmas tuotuna himmennin rajoittaa myös kuvakenttää.
Kaizu
Vinjetointi on tietysti riskinä, mutta kun siinä on sitä turhaa aluetta ympärillä, niin kropataan. Paras tapa tässäkin on suorittaa kokeilu kantapään kautta. Jos kuitenkin muita ideoita tulee mieleen, lisäoptiikkaakin voi harkita.
Kari
Sallin sinun kokeilemalla päätyä samaan lopputulokseen. :angel:
Objektiivin kohdalla himmennin vaikuttaa jokaiseen kuvakennon pisteeseen tulevan valon määrään eli siellä se toimii oikein.
Jos asetat himmentimen heti kuvakennon eteen pääsee kuvakennolle täydestä aukosta valoa sille osin jota himmennin ei varjosta.
Jos himmentimen aukko on isompi kuin kuvakenno, ei himmentimellä ole vaikutusta. Kun aukkoa pienentää, varjostaa himmennin ensin kuvakennon kulmat ja lopulta kuvakennosta on käytössä himmentimen minimireiän kokoinen alue keskellä.
Kuvassasi oleva himmennin näyttää kovin pieneltä 80mm:n objektiiville. Himmentimen aukon tulisi avoimena olla 80 mm.
Kaizu
Jep, se ei käy tarkoittamallasi tavalla lainkaan, objektiivin eteen sopivaa iristä ei ole nurkissa pyörimässä. Siksi tutkin muita ratkaisuja sekä sijainteja. Yksi linssisessä putkessa ei valolla ole juurikaan muuta suuntaa kuin se polttotaso, joten kikkailu ei esimerkkiputkella onnistu. Perinteisessä kameran objektiivissa sen sijaan valo tuntuu kiepsahtelevan ympäri ja ämpäri, ja iriksen sijainti on takimmaisen linssin etupuolella, siksi tässä mietin myös lisälissien merkitystä, voisi jopa miettiä okulaarin osuutta asiaan.
Aina kun tulee uusi asia eteen, eikä ole heti kirjallisuutta tarjolla, maalaisjärki tekee niitä omia päätelmiään, usein kuitenkin täysin todellisuutta vastaan. Homma kuitenkin etenee...
Kari
Maalaisjärjellä ajateltuna ja muutaman käppyrän piirrelleenä tuo rajaisi myös ennen okulaaria sijoitettuna kuvakenttää. Oikean käyttötarkoituksen sille saisi tosiaan vain objektiivin edessä.
Maalaisjärjellä ajateltuna, tämän aiheen voisi itseasiassa jättääkin pois tästä ketjusta. Se on kuitenkin optiona mukana sähköisessä toiminnassa, toteutustapa on siten ihan oma tarinansa, mahdollisesti...
Kari
Olen joskus törmännyt noihin isompiin iiris -tyyppisiin säätölaitteisiin tuolla ilmanvaihtolaiteiden puolella. Nopea haku tuotti esim. tämän.
http://www.flaktwoods.fi/erityisosaamisemme/oman-kodin-ilmanvaihto/venttiilit/ilmavirran-mittaus-ja-saatolaite/ (http://www.flaktwoods.fi/erityisosaamisemme/oman-kodin-ilmanvaihto/venttiilit/ilmavirran-mittaus-ja-saatolaite/)
Näitä löytyy varmaan sähköisesti ohjattuinakin. Hinnoista minulla ei ole mitään käsitystä, mutta saattaisi olla ihan toimiva myös muissa yhteyksissä.
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 25.10.2010, 11:56:34
Olen joskus törmännyt noihin isompiin iiris -tyyppisiin säätölaitteisiin tuolla ilmanvaihtolaiteiden puolella. Nopea haku tuotti esim. tämän.
http://www.flaktwoods.fi/erityisosaamisemme/oman-kodin-ilmanvaihto/venttiilit/ilmavirran-mittaus-ja-saatolaite/ (http://www.flaktwoods.fi/erityisosaamisemme/oman-kodin-ilmanvaihto/venttiilit/ilmavirran-mittaus-ja-saatolaite/)
Näitä löytyy varmaan sähköisesti ohjattuinakin. Hinnoista minulla ei ole mitään käsitystä, mutta saattaisi olla ihan toimiva myös muissa yhteyksissä.
Jep, jatketaan tästä aiheesta toisaalla. Kiitos kuitenkin vinkistä. Tuo näyttää olevan kirkasta peltiä, joten se pitäisi purkaa ja pinnoittaa ainakin toiselta puolelta...
:wink:
Kari
Tuolla varmaankin onnistuisi ohjata esimerkiksi havaintosuojan luukun avaavaa mekaniikkaa?
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 25.10.2010, 13:03:57
Tuolla varmaankin onnistuisi ohjata esimerkiksi havaintosuojan luukun avaavaa mekaniikkaa?
Tottakai.
Kari
Käväistessäni YE:ssä, kyselin myyjältä mikrometrinauhasta. Eipä hän osannut siitä mitään sanoa, mutta antoi kullan arvoisen vihjeen digitaalisista työntömitoista; niistä voi lukea sarjamuotoisena mittaustietoa. Onko kenelläkään kokemusta asiasta? Minulla oli käsissäni Lidlistä ostettu kympin mauseri, ja kuinka ollakaan, pienen luukun alta paljastui myyjän mainitsemat neljä pinniä josta homma hoituu. Hoituuko? Nyt googlettamaan, laitan tähän vielä kuva tuosta.
Kari
YES!
http://www.compendiumarcana.com/caliper/
Saisikohan tuosta tarpeeksi alkutietoa? Jos lisää löytyy niin infotkaa ihmeessä. Tuon kun saisi mukaan fokusointia avustamaan niin sadasosamillimetri on jo (teoriassa, kiinnitykset, välykset...) enemmän kuin riittävä.
Kari
EDIT. Netti on näköjään pullolaan aiheesta, ei eli se nyt niin ihmeellinen juttu sitten ollutkaan...
Ihan vinkkinä että kannattaa ottaa sarjatuotantoon soveltuvuus huomioon jo suunnittelussa. Vaikuttaa sen verran pätevältä ainakin näin ideavaiheessa että ostajia valmiille tuotteelle olisi. Vai meinaatko ihan jonkun public lisenssin tyylisesti jakaa lopputuloksen kaikille?
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 29.10.2010, 13:37:49
Ihan vinkkinä että kannattaa ottaa sarjatuotantoon soveltuvuus huomioon jo suunnittelussa. Vaikuttaa sen verran pätevältä ainakin näin ideavaiheessa että ostajia valmiille tuotteelle olisi. Vai meinaatko ihan jonkun public lisenssin tyylisesti jakaa lopputuloksen kaikille?
Totta hemmetissä!!!
Kari
Heippa Kari.
Olikos siinä mittakellohäristimessä mahdollisuus ulosottoihin? Oletko keriinnyt tutkimaan ja soveltuisikos se tarkentimen osaksi?
Terveisin Antti
Moi
Astrduinoprojekti kuulostaa todella hyvältä ja tälläista viestiketjua jo vähän odottelinkin.
Tuossahan tuo arduino pöydällä mötköttää, joitakin ledejä tökittynä kiinni. Siihen taisi jäädä oma osaaminen tuon kanssa.
Ohjelmointikoodin tuottaminen on itselle se ongelma.
Itsellä yhtenä Most Wanted projektina olisi tehdä arduinoon perustuva:
-Pilvianturi (cloud sensor), joka ilmoittaisi sitten vaikka PC:n kautta milloin on tullut pilviä ja milloin taas olisi selkeää rakoa taivaassa tarjolla.
Ilmaisu tapahtuisi käyttäen IR-lämpöanturia ja mittaamalla taivaan lämpötilaa. Jos on selkeää, taivas=kylmä, jos tulee pilviä lämpötila nousee maasta pilviin heijastuvan IR säteilyn takia. Jotenkin noin se voisi toimia, voisiko..?
Anturina esim. MLX90614 (http://interface.khm.de/index.php/lab/experiments/infrared-thermometer-mlx90614/) ja sen dataa verrattaisiin ympäröivään lämpötilaan. Lisäksi mukaan voisi liittää muitakin antureita esim. observatorion sisälämpö, peilin tai vaikka huurrelämmittimen lämpötila.
Ongelmana voi olla IR anturin kotelointi Suomen talvi olosuhteisiin. Miten estää jäätyminen ja lumeen peittyminen ilman anturin kotelon lämpöä nostamatta.
Ja tottakai vaikka PC:n tai Ethernet shieldin kautta tallennetaan logia nettiin omalle sivulleen tai vaikka ilmaiselle Pachube (http://www.pachube.com/) sivustolle.
-Toisena projekti haaveena olisi aikaisemmin jo mainittukin observatorion luukkujen (itsellä pelkän katon) ohjaus esim. PC:n välityksellä.
Mitens tällaiset projektit?
-Antti
Antti,
En ole löytänyt helppoa tapaa ottaa siitä mittaustuloksia ulos, joten se tekee sitä mihin se on tarkoitettukin, sorvissa apuna.
:azn:
Librari,
Tuollaiset projektit ovat tottakai mukavia, miksei tuo pilvisyyden mittaaminen voisi olla mukana, sikäli kun siitä saisi ensin erillisen toimivan projektin, ja vaikkapa valmiin kirjaston jonka sitten ymppää mukaan tähän muuhun.
Varmaa on, etten saa tätä kaikkea yksin toimimaan, ainakaan nopealla aikataululla, joten jos osasovelluksia kiinnostaa koodailla, voisi ottaa vaikka minuun yhteyttä. Voisi vähän koordinoida ja optimoida.
Mielestäni tällainen projekti kannattaa ilman muuta tehdä kaikille saatavaksi, ilman että välissä on joku het ietsimässä tienestin paikkaa, sellainen vähän ärsyttää vaikka olenkin yksityinen elinkeinon harjoittaja sekä toimitusjohtaja... BUAHHAHHAA... aina se kuulostaa yhtä hauskalta. Persaukinen ikuisesti, mutta kädet kyynärpäitä myöten ja onnellisesti kaikenlaisessa näpertelyssä ja harrasteissa.
Jos pääkaupunkiseudulla on joku reipas ja ennakkoluuloton porukka näiden kanssa väkertelemässä, niin mielelläni tutustuisin ja ottaisin osaa.
Kari
Muokkasin hieman alkuperäistä listausta. Tutkin pikaisesti ST4-portin toimintaa, ja sehän vaikuttaa pyörääkin helpommalta toimintansa puolesta. Eli seurannan hienosäätö ilman muuta sen avulla. Myös digitaalisen työntömitan sarjaportin lukeminen lisätty, ja korvaamaan hiiri mittaustehtävissä fokuksen osalta. Nyt tietysti pukkaa pintaan ajatus miksei fokusointi tapahtuisi ohjelmallisesti... mutta kun ei osaa, niin jätetään tästä projektista pois.
Kari
EDIT. Ja tuon ST4-portin tulemisen myötä ASCOM-rajapinta jää unholaan?
Miten meinasit hyödyntää ST4-liitintä ellet ASCOM-rajapinnan kautta? Jotenkinhan guidaussofta on saatava ymmärtämään että sen on juteltava arduinon kautta jalustalle.
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 29.10.2010, 16:54:44
Jos pääkaupunkiseudulla on joku reipas ja ennakkoluuloton porukka näiden kanssa väkertelemässä, niin mielelläni tutustuisin ja ottaisin osaa.
Helsingissä vaikuttaa ainakin Helsinki Hacklab (http://www.hacklab.fi/)-yhdistys jolla on puuhailutilat ja paljon samansuuntaista porukkaa jäsenenä. Järjestävät myös avoimia iltoja jolloin toimintaan voi käydä tutustumassa.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 31.10.2010, 14:40:29
Miten meinasit hyödyntää ST4-liitintä ellet ASCOM-rajapinnan kautta? Jotenkinhan guidaussofta on saatava ymmärtämään että sen on juteltava arduinon kautta jalustalle.
ASCOM ei tarvitta jos käytössä on ST4 portillinen seurantakamera, koska ST4 toiminta periaatteessa vain "ohjauskapulan" (tässä tapauksessa arduinon?) suuntanappien painelua oikeaan suuntaan, oikean aikaa. Esim. guidaussoftassa (PHDGuiding) valittuna sitten: On-camera.
Katso lisää vaikka http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6967.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6967.0)
Voin kertoa, että toimii ;)
-Antti
Lainaus käyttäjältä: Librari - 31.10.2010, 17:01:24
ASCOM ei tarvitta jos käytössä on ST4 portillinen seurantakamera, koska ST4 toiminta periaatteessa vain "ohjauskapulan" (tässä tapauksessa arduinon?) suuntanappien painelua oikeaan suuntaan, oikean aikaa. Esim. guidaussoftassa (PHDGuiding) valittuna sitten: On-camera.
Katso lisää vaikka http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6967.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6967.0)
Voin kertoa, että toimii ;)
-Antti
Joo, tiedän toki, olen itsekin guidannut paljon ST4-portilla. Jujuhan on nyt vain se että jotenkin tietokoneelta pitää saada se guidauskäsky menemään ST4-porttiin ja sitä varten pitää olla joko ST4-portillinen kamera jota guidaussofta ymmärtää tai sitten joku mystinen musta laatikko joka muuttaa USB:n ST4-kaapeliksi. Ymmärsin että Karin idea oli nyt tehdä Arduinosta tällainen musta laatikko? Mitä asetuksia esim. PHD:lle silloin pitäisi kertoa saadakseen guidauskäskyt perille, ellei aio koodata laatikolleen ASCOM-ajuria?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 31.10.2010, 18:47:57
Joo, tiedän toki, olen itsekin guidannut paljon ST4-portilla. Jujuhan on nyt vain se että jotenkin tietokoneelta pitää saada se guidauskäsky menemään ST4-porttiin ja sitä varten pitää olla joko ST4-portillinen kamera jota guidaussofta ymmärtää tai sitten joku mystinen musta laatikko joka muuttaa USB:n ST4-kaapeliksi. Ymmärsin että Karin idea oli nyt tehdä Arduinosta tällainen musta laatikko? Mitä asetuksia esim. PHD:lle silloin pitäisi kertoa saadakseen guidauskäskyt perille, ellei aio koodata laatikolleen ASCOM-ajuria?
Kamerana QHY5. Eikös sillä pitäisi saada homma hoidettua? Eli PHD lähettää korjauskäskyt ST4-porttiin jota luen Arduinolla, joka ohjaa seurantaa. Jotenkin ymmärsin että tuon pitäisi olla varsin suoraviivaista, mutta ainahan tässä tulee uutta ja ällistyttävää (ärsyttävääkin) vastaan kun yrittää kehitellä itselleen mukavaa... Tämä projekti on hyvin pitkälti itseoppimistapaus, tarkoitus on soveltaa opittua myöhemmin toisaalla. Tämä on vain aiheena kohtuullisen tehtävissä olevan tuntuinen.
Mielellään otan vastaan maanpinnalle palautusta jos näyttää siltä että puhun puutaheinää, ei nimittäin ole ollenkaan kiva olla "siinä luulossa että näinhän sen piti mennä"...
Kari
Aah eli sulla on siis jalusta jossa ei ole ST4-liitintä. No sittenhän asia on selvä kuin pläkki.
Yleensä murehditaan sitä ettei tiedetä miten tietsikalta saisi ST4-signaalia pihalle, mutta nyt olikin piuhan toisessa päässä ongelma. Silloin ei tosiaan välttämättä tarvitse ascom-leikkejä.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 31.10.2010, 22:35:52
Aah eli sulla on siis jalusta jossa ei ole ST4-liitintä. No sittenhän asia on selvä kuin pläkki.
Yleensä murehditaan sitä ettei tiedetä miten tietsikalta saisi ST4-signaalia pihalle, mutta nyt olikin piuhan toisessa päässä ongelma. Silloin ei tosiaan välttämättä tarvitse ascom-leikkejä.
Juuri näin, en vain osannut kertoa asiaa oikein.
:azn:
Kari
Minulla on tuo Yongnuo-ohjain. Liiketunnistinta siinä ei ole mutta muutoin sillä saa aikaan haluamasi toiminnot. Näyttää olevan suora kopio Canonin omasta värkistä. Shopping.com:ista näyttäisi saavan vielä n.150$:lla. Omaani en ole avannut mutta en mitenkään hämmästyisi jos sisältä löytyisi vaikkapa Arduino.
Kaizu