Törmäsinpä tämmöiseen artikkeliin tuossa äsken ja heti tuli mieleen voisiko tuo tekniikka soveltua myös kaukoputkiin?
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article513372.ece?s=r&wtm=-07102010 (http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article513372.ece?s=r&wtm=-07102010)
http://www.newscientist.com/article/mg20827806.000-scratched-glasses-give-perfect-vision-for-any-eyesight.html (http://www.newscientist.com/article/mg20827806.000-scratched-glasses-give-perfect-vision-for-any-eyesight.html)
Ja mikäli nuo linkit eivät jostain syystä satu joskus tulevaisuudessa toimimaan niin uutinen on luettavissa myös alta:
LainaaJos israelilaista tutkijaa on uskominen, kaksiteholasit ovat pian historiaa.
Zeev Zalevsky Bar-Ilan yliopistosta Israelissa on kehittänyt tekniikan, jonka avulla tavallinen linssi saadaan kohdistamaan valo tarkasti kaikilta etäisyyksiltä 33 senttimetrin ja horisontin välillä, NewScientist kirjoittaa.
Tekniikassa linssin pintaan uurretaan muutaman sadan mikrometrin kokoisia ja mikrometrin syvyisiä renkaita, joiden läpi kulkiessaan valonsäteiden vaihe muuttuu. Tämän seurauksena valonsäteistä muodostuu interferenssikuvio, jossa valon intensiteetti vuoroin sekä voimistuu että vaimenee.
Zalevsky määritti tietokonemallinnusten avulla renkaille optimaaliset koot ja sijainnit siten, että linssiin syntyy sitä vasten kohtisuorassa oleva vahvistava interferenssi kaikkiin linssin 25 renkaaseen. Näissä rengaskanavissa sekä kaukaisista että lähellä olevista kohteista tuleva valo on täydellisesti tarkennettuna.
"Yhden polttopisteen sijaan tuloksena on aksiaalinen tarkennusjana. Jos verkkokalvo on missä tahansa pisteessä tällä janalla, se näkee kohteet tarkennettuina", Zalevsky kertoo.
Linssi laittaa aivot koetukselle
Uraauurtavalla menetelmällä on kuitenkin haasteensa: interferenssikuviolla on taipumus vaimentaa osa linssin läpi kulkevasta valosta, mikä heikentää nähdyn kuvan kontrastia. Tämän seurauksena aivojen epäillään olevan haastavaa tulkita saatu näköinformaatio kuvaksi.
Zalevsky kuitenkin torjuu epäilyt toteamalla silmän olevan herkkä aistimaan pienitehoistakin valoa. Hänen mukaansa aivot kykenevät sopeutumaan muuttuneeseen aisti-informaatioon ja minimoimaan vähentyneen kontrastin vaikutuksen muutamassa sekunnissa.
Toinen ongelma seuraa silmän poikittaisista liikkeistä, jotka aiheuttavat tarkentavan ominaisuuden katoamisen renkaiden välissä. Zalenskyn mukaan aivot mukautuvat tähänkin täyttämällä renkaiden välit silmän liikkuessa renkaasta toiseen.
Kiikareitahan on olemassa ihan "normaalihintaisia" joissa ei ole tarkennusta vaan kuva näkyy yhtä terävänä joka matkalla, jos
tätä nyt voi verrata asiaan.
Lainaus käyttäjältä: Timi - 08.10.2010, 14:36:29
Kiikareitahan on olemassa ihan "normaalihintaisia" joissa ei ole tarkennusta vaan kuva näkyy yhtä terävänä joka matkalla, jos
tätä nyt voi verrata asiaan.
Luulisin että kiikareiden tapauksessa tarkennus on optisesti rakennettu niin että silmän omalla säädöllä voidaan fokusoida aika läheltä äärettömään. Kalliissa lintukiikareissa on tällainen ominaisuus, myös joissain merikiikareissa. Itselläni on joku kiinalainen vaakituskone, siinä taas syväterävyyttä ei ole ollenkaan, toisaalta ei sillä ole merkitystäkään.
Tuo Zeev Zalevskyn keksintö on erikoinen, varmaankin hyvin kallista optiikkaa lähinnä sotilaalliseen käyttöön