Tässä havaintokautta aloitellessa törmäsin taannoin seuraavanlaiseen ongelmaan. Vaikka kuinka koitin saada tarkennuksen kohdalleen, niin aina tähdet näyttivät sirpeiltä valokuvissa. Ensimmäisenä tietysti tuli mieleen, että kollimointi on pielessä. Kollimointia aikani hierottua ja mielestäni sen aika hyvin kohdalleen saaneena eikun uudestaan vermeitten kanssa pihalle. Ja taas lopputulos sama. Joten nyt kun taivas kirkastui täällä pirkanmaan suunnalla 26.9. niin äkkiä ulos webbikameran kanssa ja tähtitestiä tekemään.
Laitteistona minulla on Celestronin Astromaster 130 kutakuinkin tehdas kunnossa. Näissä kuvissa ihan perus webbikamera primefokuksessa. Testistä olisi varmaan saanut vielä enemmän irti barlow:n kanssa, mutta valitettavasti kunnollista ei juuri nyt ollut käytettävissä.
Oheisessa kuvassa kohteena on ollut kaksi tähteä: ylempi Polaris ja alempi Vega. Ilmakehä oli aikas rauhaton 26.-27.9 välisenä yönä, joten mitään kovin tarkkoja kuvia ei oikein saanut aikaiseksi, mutta se oleellisin ilmaantui molempien kohteiden kohdalla.
Kuvassa vasemmalta lukien lähestytään fokusta sisästä päin. Fokuksen kohdalla kohteet ovat selkeästi sirppimäisiä (tarkennus tehty bahtinovin maskilla). Vegan osalta kuvat ovat selvästi kauempana fokuksesta kuin Polariksen kuvat tähden kirkkaudesta johtuen.
Tässä omia mietteitäni kuvista.
- kollimointi vaikuttaisi olevan aika hyvin kohdallaan, koska kaikissa kuvissa näkymät ovat hyvinkin samankeskisiä ja missään ei näy selkeitä "tiivistymiä"
- sekundääri peilin kannakkeet ovat aivan liian vahvat (3,5 mm :shocked:) kun muodostavat noinkin selkeän kertaantuvat diffraktio kuvion.
- ja sitten se tärkein. Tämän perusteella sanoisin, että pääpeilin kiinnikkeet painavat tai vääntävät peiliä. Pahin on tuo kuvassa vasemmalle osoittava piikki.
Olenko aivan hakoteillä tulkintojeni kanssa?
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 27.09.2010, 19:21:23
- kollimointi vaikuttaisi olevan aika hyvin kohdallaan, koska kaikissa kuvissa näkymät ovat hyvinkin samankeskisiä ja missään ei näy selkeitä "tiivistymiä"
- sekundääri peilin kannakkeet ovat aivan liian vahvat (3,5 mm :shocked:) kun muodostavat noinkin selkeän kertaantuvat diffraktio kuvion.
- ja sitten se tärkein. Tämän perusteella sanoisin, että pääpeilin kiinnikkeet painavat tai vääntävät peiliä. Pahin on tuo kuvassa vasemmalle osoittava piikki.
Olen samaa mieltä ajatuksistasi eli päätelmät näyttävät oikeilta. Pääset ilmeisesti modaamaan putkeasi lähiaikoina tai ainakin tarkistamaan sen pääpeilin pitimen säädöt ja kiinnitykset. Vinkkinä sen verran, että saat selville virheen sijainnin heiluttelemalla kättäsi (tai muuta esinettä kuten taskulamppua) putken suuaukon eri puolilla ja katsomalla samaan aikaan okulaariin. Valon kulkutielle ilmestyvät esteet aiheuttavat oman virheensä tuohon diffraktiokuvioon ja näin virheen sijainti selviää helpolla.
Huh! Tuossa on pahin tähtitesti mitä olen ikinä nähnyt.
Pitäisi saada itse omin silmin nähdä ja fokuseria säätää, mutta sinulla on luultavasti jotain seuraavista:
-Putki/peili on lämmin ja ilma kylmä. Onko tuo pitkulainen piikki vasemmanpuoleisissa kuvissa putken yläpinnalla ja taas samoin oikealla tuo "kuoppa" samalla puolella (voi testata laittamalla käden putken eteen kun tähti ei ole fokuksessa, jolloin käden kuva tulee noiden kuvailemieni muotojen päälle)
Jos on niin viittaisi siihen, että lämmin ilma nousee putken yläpintaa ylös ja kylmä virtaa sisälle putken alapinnalla. Jos ei ole niin apupeili tai pääpeili on puristuksissa tai se on muotoiltu täysin päin ******.
Ainakin pääpeili on "undercorrected" onko tämä siis peilin muotoilun viime vaiheissa (joka säätää peilin muodon pallopinnasta paraabeliksi?) tehtävässä toimenpiteessä tullut virhe. Joku tietäjä voi valaista mutta tästä linkistä voi vähän selventää asiaa http://ffden-2.phys.uaf.edu/211_fall2002.web.dir/MikeKudenovWebProject%20Folder/mirrordesign.htm Samalla jäähtyvä peili voi näyttää "alikorjattua" kuvaa, kun peilin reunat ovat jäähtuneet(kutistuneet) enemmän kuin keskiosa.
Ekana siis huolehdi, että putki ja peili ovat jäähtyneet ja jos vielä tähtitesti on huono, niin tarkasta ovatko peilit puristuksissa. Apupeili on usei liimattu kaksipuoleisella teipillä, joka voi vääntää pahasti sitä mutkalle. Tämä näkyy astigmaattisuutena kuvassa, eli tähden yli ja ali fokusoidut kiekot ovat soikioita ja kääntyvät fokuksen jälkeen 90 astetta.
Voi tuo olla kiinni peilin kiinnityksestäkin mutta yhtä hyvin myös hionnasta. Apupeilikin voi olla syyllinen. Minulla on yksi apupeili jossa on selkeä taite. Se aiheuttaa vastaavanlaisen efektin. Taitos löytyi ronchi-testillä.
Kaizu
Kiitoksia kovasti kommenteista.
Tässä hieman lisää tietoa aiheesta:
- Putki oli ulkona n. 3,5 h ennen ensimmäistä testiä (Polaris). Vein putken ulos n. 17:00 aikoihin. Tosin ilma kllä jäähtyi tuossa välissä aika nopeasti, joten saattaa hyvinkin olla, että putki ei vielä ollut kunnolla jäähtynyt.
- Oheisessa kuvassa olen yrittänyt rekonstruoida havainto tilanteen putken asennon ja kuvan suhteen että siitä käy ilmi mahdolliset haittatekijät (mittasuhteet eivät ole kohdallaan)
- Astigmaattisuutta en mielestäni havainnut, koska "kolmio" pysyi samassa asennossa fokuksen mollemmin puoli.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.09.2010, 19:49:16
Apupeilikin voi olla syyllinen. Minulla on yksi apupeili jossa on selkeä taite. Se aiheuttaa vastaavanlaisen efektin. Taitos löytyi ronchi-testillä.
Tuossa Kaizun kommentissa saattaa piillä vinha totuus tässä asiassa. Ei vaan ensin tulut mieleen. Apupeilin ulompi reuna (fokuserista päin katsottuna) on kiinnitetty jonkinlaisella "klipsillä", joka ulottuu myös peilin päälle. Kiinnitys on apupeilin taustan sivusta melkein samassa linjassa apupeilin ristikon kanssa ja muodostaa ihan reilun ulokkeen valon kulkureitille. Tuo saattaa omalta osaltaan vaikuttaa tuohon "diffraktiopiikkiin".
Noh, joka tapauksessa tänään irtoaa putkesta ainakin pääpeili ja tarkistan tuennat. Tutkailen myös josko tuon apupeilin varmistus klipsin voisi poistaa siksi aikaa, että voi tehdä uuden kokeen. Toivottavasti vain kelit pysyy hyvinä.
Apupeilin klipsi pois ja silikonitippa apupeilin alle kiinnitykseen, niin suurin osa häiriöstä häviää. Tuollaiset ulokkeet ovat todella suuri häiriöiden aiheuttaja, kun katsotaan Airy diskiä. Seuraavana tulevat lämpöongelmat, kuten tuolla Pekan linkittämällä sivulla (ks. Performance) todetaan:
"Air turbulence within a telescope's optical system is the number one killer of optical performance for a perfectly collimated telescope. This air turbulence is caused when a telescope is brought from a warm environment to a cold one or vice versa. When the telescope is brought from the warm to the cold, the air inside the tube is cooling down, but it is cooling down unevenly. Air in the top region of the tube near the sides will get cold and become denser, moving down to the bottom region. This cycle continues and the end result is that, when one looks at a planet or star, it will look blurry and detail-less."
Ai niin, ei kait se fokkariputki työnny valon kulkutielle, sekin voi aiheuttaa tuon häiriön...
Nyt sain taas tehtyä uuden testin.
Tässä välissä tapahtunutta:
- pääpeilin tuennan tarkastus. Tuenta on mielestäni hieman kehno vaikka kyseessä on pieni peili. Peili on kannatuksissa vain kolmesta pisteestä peilin reunoilta. Peili puristetaan kumityynyjen väliin. Löysäsin kiinnitystä niin paljon, että peili pysyy vielä paikoillaan putkea käännellessä.
- Apupeilin klipsun poisto. Mystinen klipsu on vain lisävarmistuksena apupeilin kiinnitykselle. Tosin sen teho hieman kyseenalainen, koska toisessa reunassa ei vastaavaa klipsua ole.
Uusintatesti 30.9.
Kuvassa on taas sama järjestys kuin aikaisemmasssa testissä Polaris yllä ja Vega alla. Polariksen kaappaukset on suurennettu kaksinkertaiseksi. Vasemmalta oikealle fokuksen sisäpuoli, fokus ja kaksi fokuksen ulkopuolelta. Kollimointi vaikuttais olevan hieman sivussa, mutta en alkanut sitä säätämään kun oli kuitenkin aikas lähellä.
- Aikaisemmassa testissä näkynyt "piikki" on hävinnyt (ilmeisesti juuri tuon apupeilin klipsin aikaan saannosta)
- fokuksen ulkopuolella näkynyt "monttu" hävinnyt (veikkaan syyksi samaa apupeilin klipsiä)
- fokuksessa tähtien airydisk lähempänä pyöreää
- tuo oikean alareunan "patti" (n. klo 5) oli putken yläreunassa, joten veikkaan, että tuo johtunee putken virtauksista. Tällä kertaa putki kerkesi olemaan pitempään jäähtymässä ennen testiä ja vaikutuksen kyllä huomasi selvästi kuvioiden rauhallisuudesta.
- Näiden testien perusteella olen kallistumassa siihen päätelmään, että suurin aberraatioiden aiheuttaja tässä putkessa on nuo "ylisuuret" apupeilin kannattimet. Ilmiön huomaa ehkä parhaiten tuosta Vegan fokus kuvasta ja Polariksen ensimmäisestä extra-focal kuvasta. Vahvat kannattimet muodostavat kansinkertaiset diffraktiopiikit.
Noista muotopuolista tähden kuvista lisäkysymys: näkyykö tuo vääristymä keskimäärin koko ajan samassa paikassa tähden kuvaa? Varmistelen tällä vain, ettei ole kyse seeingin vääristämästä tähdestä.
Ja hyvä että edistystä on tullut jo. Tällaista pikkuhiljaa, asia kerrallaan tapahtuvaa parantumista se säätäminen on.
Tuennasta löytyy asiaa esim. täältä: http://www.davidlewistoronto.com/plop/design.htm (http://www.davidlewistoronto.com/plop/design.htm)
Kolmen pisteen tuennalla paras tuenta saavutetaan kun ne kolme pistettä ovat ympyränkehällä, joka on 0.4 etäisyydellä peilin keskustasta. (Sivuilla "the best support radius is .401" teksti kertoo tämän.)
Vielä tarkemmin löydät tuon tuennan oikeaoppisen anatomian peilisi paksuuden suhteen näiden sivujen kautta: http://www.atmsite.org/contrib/Holm/Plop_optimized_cells/ (http://www.atmsite.org/contrib/Holm/Plop_optimized_cells/)
(Kirjoitin tästä aiheesta ketjun aloitusviestin tänne (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.0). Kannattaa lukea, vaikka tämä onkin "hifistelyä" noin pienellä peilillä kuin omasi on...)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.10.2010, 19:33:44
Noista muotopuolista tähden kuvista lisäkysymys: näkyykö tuo vääristymä keskimäärin koko ajan samassa paikassa tähden kuvaa? Varmistelen tällä vain, ettei ole kyse seeingin vääristämästä tähdestä.
Kyllä tuo vääristymä pysyi hyvinkin samassa paikassa ja kuva oli koko ajan varsin stabiili, joten en usko, että kyse olisi seeingin aiheuttamasta vääristymästä. Ja tuo vääristymä oli nimenomaan putken yläosassa, siksi epäilen lämpövirtauksia. Ja se näytti hieman lieventyvän illan mittaan. Valitettavasti oli työaamu edessä, niin en voiniut jäädä pitemmäksi aikaa testailemaan. Noissa aikaisemmissa kuvissa n. klo 8 kohdalla oleva vääristymä intra-focal kuvissa osoittautui todellakin apupeilin varmistusklipsin aikaan saamaksi ja se monttu n. klo 2 paikkeilla extra-focal puolella.
Täytyypi katsoa tuo tuenta noista laittamistasi linkeistä, mutta seuraava "tuunaus" tulee olemaan apupeilin tuentaristikon päivittäminen ohuemmaksi (alustavat suunnitelmat jo tehty :grin:). Hifistelyä tai ei, niin kyllä tämän kaltainen säätäminen on osa tämän harrastuksen suolaa.
Kiitokset jälleen kerran kommenteista.
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 03.10.2010, 19:52:46
Kyllä tuo vääristymä pysyi hyvinkin samassa paikassa ja kuva oli koko ajan varsin stabiili, joten en usko, että kyse olisi seeingin aiheuttamasta vääristymästä. Ja tuo vääristymä oli nimenomaan putken yläosassa, siksi epäilen lämpövirtauksia.
Kokeile laittaa puhallin putken alapäähän imemään ilmaa putkesta pois (jos putkesi on sellainen riittävän avoin malli takaa, että ilmavirta pysyisi stabiilina (=ylhäältä-alas) putkessasi). Tästä on todella hyviä kokemuksia itselläni eli tuo vakauttaa kuvaa selvästi.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.10.2010, 20:07:58
Tästä on todella hyviä kokemuksia itselläni eli tuo vakauttaa kuvaa selvästi.
Minkälaista tuuletinta olet käyttänyt?
Olen kyllä mietiskellyt tuulettimen asentamista, mutta se on lähinnä jäänyt pohtimisen asteelle, kun tuulettimen aiheuttamat tärinät ovat arvelluttaneet. Tilaa kyllä tuulettimelle olisi ja pääpeilin ja putken reunojen välillä on n. 15mm rako ja peilin takana vielä enemmän, joten luulisin, että ilmavirtaukset olsivat suht stabiilit.
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 03.10.2010, 20:25:21
Minkälaista tuuletinta olet käyttänyt?
Olen kyllä mietiskellyt tuulettimen asentamista, mutta se on lähinnä jäänyt pohtimisen asteelle, kun tuulettimen aiheuttamat tärinät ovat arvelluttaneet. Tilaa kyllä tuulettimelle olisi ja pääpeilin ja putken reunojen välillä on n. 15mm rako ja peilin takana vielä enemmän, joten luulisin, että ilmavirtaukset olsivat suht stabiilit.
Tietokoneen kotelotuuletin voisi olla oiva tuohon tarkoitukseen. Suuret kotelotuulettimet pyörivät aika pienillä kierroksilla, ollen näin hiljaisia, ja tuskin juuri tärinääkään aiheuttavat.
Tuulettimen voi myös pysäyttää havainnoinnin ajaksi :rolleyes:
Tuuletin on parhaimmillaan kun tasataan peilin, putken ja ulkoilman lämpötilaeroa. Kun tuulettimen laittaa imuriksi, voi olla hyödyllistä peittää newton putken etupää suodatinpaperilla tuuletuksen ajaksi. Ohutta suodatinpaperia löytyy esimerkiksi AllAway -tuotemerkillä keskuspölynimureihin tarkoitettuna esisuotimina.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 04.10.2010, 12:11:36
Tuulettimen voi myös pysäyttää havainnoinnin ajaksi :rolleyes:
Ohops, eipä tullut heti mieleen (ihan oikeasti) :oops:. Ja tuo suodatin on varmaan ihan ehdoton tuossa hommassa, täytyy tutkailla mitä nurkista löytyy. Mikäli oikein muistan pitäisi jossain pyöriä jonkinlaisia esisuodatimia.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 04.10.2010, 10:54:31
Tietokoneen kotelotuuletin voisi olla oiva tuohon tarkoitukseen.
Täytyy tonkia noita romujäämistöjä, sieltä varmaan löytyy joku sopiva tuuletin.
Kiitokset jälleen kerran. Eiköhän tuosta AstroMasterista vielä kaukoputki tule :wink:
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 04.10.2010, 12:42:12
Kiitokset jälleen kerran. Eiköhän tuosta AstroMasterista vielä kaukoputki tule :wink:
Kiitokset itsellesi, olen seurannut tätä ketjua suurella mielenkiinnolla vaikken ole ehtinyt osallistumaan eli esim. ottamaan oman astromasterin tähtitestikuvia. Peilin kiinnityksiä kyllä jo vähän löysäsin. Laitathan sitten kuvasarjan apupeilin pidikkeen rempasta!
Mitään asiasta tietämättä kysyn että kuinkahan pahoja ja pitkäkestoisia 13 sentin peilin putkivirtaukset ovat ?
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 03.10.2010, 11:57:31
Nyt sain taas tehtyä uuden testin.
Tässä välissä tapahtunutta:
- pääpeilin tuennan tarkastus. Tuenta on mielestäni hieman kehno vaikka kyseessä on pieni peili. Peili on kannatuksissa vain kolmesta pisteestä peilin reunoilta. Peili puristetaan kumityynyjen väliin. Löysäsin kiinnitystä niin paljon, että peili pysyy vielä paikoillaan putkea käännellessä.
- Apupeilin klipsun poisto. Mystinen klipsu on vain lisävarmistuksena apupeilin kiinnitykselle. Tosin sen teho hieman kyseenalainen, koska toisessa reunassa ei vastaavaa klipsua ole.
Uusintatesti 30.9.
Kuvassa on taas sama järjestys kuin aikaisemmasssa testissä Polaris yllä ja Vega alla. Polariksen kaappaukset on suurennettu kaksinkertaiseksi. Vasemmalta oikealle fokuksen sisäpuoli, fokus ja kaksi fokuksen ulkopuolelta. Kollimointi vaikuttais olevan hieman sivussa, mutta en alkanut sitä säätämään kun oli kuitenkin aikas lähellä.
- Aikaisemmassa testissä näkynyt "piikki" on hävinnyt (ilmeisesti juuri tuon apupeilin klipsin aikaan saannosta)
- fokuksen ulkopuolella näkynyt "monttu" hävinnyt (veikkaan syyksi samaa apupeilin klipsiä)
- fokuksessa tähtien airydisk lähempänä pyöreää
- tuo oikean alareunan "patti" (n. klo 5) oli putken yläreunassa, joten veikkaan, että tuo johtunee putken virtauksista. Tällä kertaa putki kerkesi olemaan pitempään jäähtymässä ennen testiä ja vaikutuksen kyllä huomasi selvästi kuvioiden rauhallisuudesta.
- Näiden testien perusteella olen kallistumassa siihen päätelmään, että suurin aberraatioiden aiheuttaja tässä putkessa on nuo "ylisuuret" apupeilin kannattimet. Ilmiön huomaa ehkä parhaiten tuosta Vegan fokus kuvasta ja Polariksen ensimmäisestä extra-focal kuvasta. Vahvat kannattimet muodostavat kansinkertaiset diffraktiopiikit.
Noita tähtitestikuvista päätellen peilissä tai peileiisä on muutakin vialla, kuin vain lämpöasiat.
Tähtitestistä selviää että kyseessä on joko paha "alikorjattu/undercorrected" peili tai siinä on alaspäin kääntynyt reuna. Parempaa termiä en tälle tiedä, peilintekijät jne voivat valaista asiaa. Efektinä tällä on se, että valonsäteet eivät kohtaa yhdessä pisteessä. Tässä sinun tapauksessa ei lähelläkään.
Samalla peili on pahasti Astigmaattinen. Tämän huomaa SELVÄSTI tuossa kuinka yli/ali fokuksen kuva kääntyy 90 astetta. Tämä voi myös johtua, siitä että jompi kumpi (tai molemmat) peili(t) on/ovat puristuksissa. Tai luultavimmin näitä molempia ongelmia on putkessasi. Eli peili(t) ovat astigmaattisia, jotka ovat puristuksissa.
Nyt minun silmään näyttää siltä, että vaikka lämpöasioista olisi huolehdittu ja peilien tuennat olisivat mallikkaat, ei putkesta saa täyttä irti. Toivotaan että olen väärässä.
Pitäisi itse päästä kokeilemaan, että osaisin sanoa paremmin, koska olen paininut samojen ongelmien kanssa ja saanut ne jopa korjattua :smiley:
Taipuneen reunan voi maskata pois ja tehdä testin sen jälkeen uusiksi. Mustaan kartonkiin reikä joka on pari senttiä peiliä pienempi ja teippaa sen peilin päälle.
Kaizu
Pekalta tuli taas ripakopalla asia kommentteja, kiitoksia.
Olen Pekan kanssa samaa mieltä siitä, että nuo lämpöongelmat eivät tässä putkessa ole se ensisijainen ongelma.
Tuon apupelin tuennan pävityksen myötä ainakin saa muutaman mahdollisen ongelmakohdan vaikutukset minimoitua. Myös tuon apupeilin mahdollisen puristuksen. Klipsu on tosiaan poistettu ja sen vaikutus kyllä näkyi. Samassa yhteydessä kiinnitin huomiota, että apupeili on asennettu jonkinlaiseen syvennykseen, joten se saattaa edelleen olla puristuksissa.
Kiinnitin itse myös huomiota tuohon astigmaattisuuteen videoita läpi kelatessa. Koska kyseinen ilmiö voi todellakin johtua useammastikin seikasta, tarkoituksena on poistaa häiriötekijät yksi kerrallaan. Lopuksi sitten jäävät peilien muotovirheet.
Tuon taipuneen reunan maskaus (kuten Kaizu mainitsi) on myös listalla yhtenä testauskohteena.
Joka tapauksessa lisää testejä on luvassa.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 04.10.2010, 14:24:06
Kiitokset itsellesi, olen seurannut tätä ketjua suurella mielenkiinnolla vaikken ole ehtinyt osallistumaan eli esim. ottamaan oman astromasterin tähtitestikuvia. Peilin kiinnityksiä kyllä jo vähän löysäsin. Laitathan sitten kuvasarjan apupeilin pidikkeen rempasta!
Olisi ihan mielenkiintoista saada lisä referenssiä. Jos vaan mahdollista, niin laittaisitko kuvia omastasi kun saat tehtyä. Juu ja ilman muuta laitan kuvia "modauksesta" kun pääsen siihen vaiheeseen.
Lainaus käyttäjältä: einari - 04.10.2010, 15:22:31
Mitään asiasta tietämättä kysyn että kuinkahan pahoja ja pitkäkestoisia 13 sentin peilin putkivirtaukset ovat ?
Tuohon paha antaa mitään yksiselitteistä vastausta. Virtausten voimakkuus ja kesto, käsitykseni mukaan, riippuvat pitkälti putkessa olevien osien ja ilman lämpötilaerosta. Mitä suurempi lämpötilaero sitä voimakkaammat ja pitkäkestoisemmat virtaukset.
Hiljaa hyvä tulee tai ihan kokonaan uusi :rolleyes:
Tuon sivun lopussa on hyviä referenssikuvia, joilla voi yrittää analysoida omaa peiliä.
http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm
Ohjelmalla aberrator voi simuloida itse erilaisia virheitä, kuten putkivirtaukset, astigmaattisuus, yli/alikorjauksen, puristetuksissa olevat peilit ja vielä ilmakehän väreilyn. Ohjelman löytää googlella.
Itse simuloin äskön ja totesin, että luultavasti on kyse juurikin astigmaattisuudesta, puristuksissa olevasta optiikasta ja vakavasta alikorjauksesta. Mutta paremmin tietää, jos itse pääsee testaamaan.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 04.10.2010, 12:11:36
Tuulettimen voi myös pysäyttää havainnoinnin ajaksi :rolleyes:
Tuuletin on parhaimmillaan kun tasataan peilin, putken ja ulkoilman lämpötilaeroa. Kun tuulettimen laittaa imuriksi, voi olla hyödyllistä peittää newton putken etupää suodatinpaperilla tuuletuksen ajaksi.
Oma ajatus oli enemmänkin tuulettimen käytöstä havaintojen aikana. Kirjoitin tästä muutaman viestin Cloudy Nightsin foorumille ks. linkki (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Board/atm/Number/4022895/page/1/view/collapsed/sb/5/o/o/fpart/all). Tuolta kannattaa lukea ne ketjussa linkitetyt lisäkeskustelut, mutta jottei mennä liian sivulle pääasiasta, niin huomasin omassa putkessani sellaisen, että havaintojen aikana päällä pidetty tuuletin parantaa reaaliajassa seeingiä. Laitan vertailukuvat tähdistä tähän alle ennen ja jälkeen tuota tuulettimen suunnan vaihtoa. Aiemmin puhallin puhalsi peiliä (sen pohjaa) vasten ja nyt se imee ilmaa peilistä/putkesta pois. Puhaltimen kuvaa parantava vaikutus on nyt selvä itselleni ihan visuaalisestikin, mutta tämä edellyttää että puhallin on kytketty putkeen täysin resonoimattomasti, jotta värinät eivät välity kuvaan. Kolmas kuva näyttä putkeni peräpään, jossa tuo tuuletinrakennelma nyt on. Itselleni tämä "putkesta tuulitunnelin teko" oli uutta ajatusmaailmaa, enkä ollut tähän aiemmin uskonut. Nyt uskon :)
Tästä ei tietysti ole hyötyä, jos putken peilit ovat laadultaan sutta ja sekundaa. Mutta viilattaessa niitä viimeisiä parannuksia hyväoptiikkaiseen peilikaukoputkeen tämä on hyvinkin hyödyllistä.
Muistelen S&T:ssä olleen jokunen vuosi sitten artikkelin, jossa joku asensi isohkoon Dobsoniinsa(?) erilaisia tuuletinratkaisuja, joista viimeisessä versiossa putken kyljessä, pääpeilin yläpuolella, oli tuuletin ja vastapuolella ilma-aukko ja lopulta taisi olla kaksi tuuletinta vastakkaislla puolilla. Nämä sitten kierrättivät ulkoilmaa suoraan pääpeilin pinnan yli pyyhkien ja kaveri sitten raportoi kuinka Saturnuksen(?) näkyminen parani dramaattisesti. Siinäkin tuulettimilla oli suodattimet, ettei puhalla siitepölyä tms. peilin pintaan.
Tämä jäi itseäni kiehtomaan ja ajattelin että joskus kun joutaa, niin voisi kokeilla. Artikkelissa arvelivat, että tällä konstein saa pakotettua peilin päällä olevan ilmakerroksen laminaariseksi ja siksi auttaa niin paljon. Ja puhaltimet oli tietenkin asennettu värinänvaimentimien varaan. Lienee kyse samasta kuin Timpen havainnossa. Mutta vaikuttaako tuo jotenkin esim. huurtumiseen suuntaan tai toiseen? Ja päteekö ilmiö yhä jos optiikkaa on jäähdytelty kunnolla tuntitolkulla?
Putkivirtaukset sekä peilipinnan väreily eivät ole ongelma sitten kun putki ja peili ovat asteen tai alle päässä ympäröivästä ilmasta. Jos peili tai putki omaa suuren massan, joka jäähtyy hitaasti, on tuulettimet oltava päällä kokoajan. Tällä varmistetaan putkisysteemin lämpötilan pysyminen lähellä ympäröivää ilmaa.
Oma d130mm Celestron ei tarvi minkäänlaisia tuulettimia. 10" putkeni, jossa on 43mm paksu peili, on siinä rajalla että tuuletin olisi hyvä ainakin ennen havainnointia. 18" putkeni, jossa on myös 43mm paksu peili on samassa tilanteessa 10" putken kanssa. Itselläni on tuuletinratkaisut mietinnän alla, jos saan hyvät systeemit tehtyä ilmottelen niistä kyllä.
Minulla on myös tuollainen lähes viisi senttiä paksu peili. Syksyn ja kevään aikana ympäristön lämpötilamuutokset ovat sen verran isoja että peili on jatkuvassa liikkeesää juuri kun sillä pitäisi havaita. Eilen illalla lämpötila tipahti parissa tunnissa +13 => +2 asteeseen. Paksu peili ilman tuuletusta vääntelehtii vielä tunnin verran tämän jälkeen. Täytyy tuohon newtoniin kokeilla tuota etupinnan tuuletusta. Ajattelin tehdä sen niin päin että imen ilman ulkopuolelta suodattimen läpi ja puhallan peilille pölytöntä ilmaa. Vastapuolelle pitänee laittaa poistoimuri.
Kaizu
Nämä testit ovat nyt hetken jäissä.
Pääsi nimittäin käymään niin, että apupeiliä irrottaessa reunasta lohkesi pieni palanen :embarrassed:. Nyt sitten uutta apupeiliä hommaamaan. Samaan yhteyteen tulee nyt sitten tuo apupeilin ristikon ja apupeilin kannakkeen uusiminen. Tuossa AstroMasterissa tosiaan tuo apupeili on asennettu varsin syvään ja tiukan oloiseen syvennykseen.
Uuden ristikon ja apupeilin kannakkeen suunnitelmat on viimeistelyä vaille, joten pian pääsee sitä askartelemaan niin ei käy aika pitkäksi.
Heittelen sitten uuden ristikon suunnitelmat tuonne ATM osioon.
Ohessa astromasterin tähtitesti. Käytin peilin taannoin irti ja löysäsin vähän pidikkeitä, kollimoitaessa kajottu vain pääpeiliin ja siihenkin aika karkeasti. Fringet näyttää paremmilta kuin aiemmin, luulisin, mutta kuva fokuksessa oli huonompi kuin ennen jopa visuaalisesti (aiemmin virheet ovat näkyneet kunnolla vasta kuvissa). No ei sillä seeing oli kyllä mitä oli.
Heips taas,
Kiitos Ketarax noista kuvista. Kumpi fokuksen ulkopuolisista kuvista on fokuksen sisäpuolella?
Alkoi iskemään vieroitusoireet niin pahasti, että oli pakko tehdä jotain, että pääsee yöksi pihalle.
Sain tänään viriteltyä uuden apupeilin modattuun vanhaan kannakkeeseen (uusi ei vielä ole valmis). Vanhasta apupeilinkannakkeesta on nyt poistettu reunukset, joilla peili oli kiinnitetty. Tilalle on liimattu tasainen alusta, johon apupeili on kiinnitetty kolmella silikoni tipalla. Peilin taakse jätetty ilmarako, joka on noin 2mm. Asensin myös TDE maskin pääpeiliin. Maski peittää nyt aluksi sentin peilin reunoista.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 13.10.2010, 12:38:11
Ohessa astromasterin tähtitesti. Käytin peilin taannoin irti ja löysäsin vähän pidikkeitä, kollimoitaessa kajottu vain pääpeiliin ja siihenkin aika karkeasti. Fringet näyttää paremmilta kuin aiemmin, luulisin, mutta kuva fokuksessa oli huonompi kuin ennen jopa visuaalisesti (aiemmin virheet ovat näkyneet kunnolla vasta kuvissa). No ei sillä seeing oli kyllä mitä oli.
Tuossa näyttää olevan aikalailla samoja ongelmia kuin Markolla. Astigmaattisuutta ja muotoiluvirhettä ainakin. Mitenkäs te otatte nämä tähtitestikuvanne? Pokkarilla vai jollain vähän paremmalla systeemillä?
Omani olen ottanut webbikameralla prime fokus menetelmällä, ilman ylimääräistä lasia (kameran IR suodin on tosin paikoillaan vielä).
Tuossa minun putkessa ilmiöt on havaittavissa myös okulaarin läpi, joten en usko, että kuvausmenetelmä on aiheuttanut nuo virheet.
Päivitys:
Nyt on uudet kuvat otettu.
Nyt on tehty seuraavat toimenpiteet:
- Apupeili kiinnitetty silikonilla tasaiselle alustalle
- pääpeiliin asennettu TDE maski 1cm
Kollimointi hieman pielessä, mutta juuri nyt se ei rassaa yhtään :rolleyes:
Todella selkeää parannusta havaittavissa. Seuraava koe on sitten uudestaan ilman TDE maskia. Peili on under corrected ja sille ei juuri nyt ole mitään tehtävissä.
Alkaa aika vahvasti tuntua siltä, että syypää ongelmiin on ollut todellakin tuo apupeili ja sen kiinnitys.
Jos ei muuta niin ainakin oppii tuntemaan putkensa ihan läpikotaisin tässä touhussa.
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 13.10.2010, 15:10:35
Kiitos Ketarax noista kuvista. Kumpi fokuksen ulkopuolisista kuvista on fokuksen sisäpuolella?
Oikeanpuoleinen on sisäpuolella.
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 13.10.2010, 18:29:50
Tuossa näyttää olevan aikalailla samoja ongelmia kuin Markolla. Astigmaattisuutta ja muotoiluvirhettä ainakin. Mitenkäs te otatte nämä tähtitestikuvanne? Pokkarilla vai jollain vähän paremmalla systeemillä?
Järkkäri + ir-laukaisin, 2x barlow eli polttoväliä ~1300mm.
Lainaus käyttäjältä: MarkoT - 13.10.2010, 18:37:45
Todella selkeää parannusta havaittavissa.
Todella!
Astigmaattisuus ei ole enään ongelma, mutta tuolle alikorjatulle muodolle on paha tehdä mitään ilman peilin muotoilua osaavaa peilintekijää.
Olen jostain lukenut varsin villejä "korjaus" -menettelyjä noihin under-/over-corrected ongelmiin. Suurimmassa osassa peilin taakse on kiinnitetty kierreholkki tai vastaava, jolloin ruuvilla pystyy joko vetämään tai työntämään peilin keskustaa tarpeen mukaan. Ongelmaksi näissä on useimiten muodostunut astigmaattisuus, kun peili joutuu jännitykseen.
Kaikkea sitä ihmiset kokeilee. Itse en kuitenkaan moisiin viritelmiin aio ryhtyä, koska tuo korjausvirhe vaikuttaisi olevan ihan siedettävissä rajoissa.
Moi,
mikähän mahtanee olla kun linssiputki equinox 120ed antaa T:n muotoisia tähtiä fokuksessa koko kuvakentällä. Valokimpun edessä ei pitäisi olla yhtikäs mitään.
Teen startestin heti kun pilvet häipyy hetkeksi.
Kuva on otettu suoraan polttotasolta.
Molskis,
Noin äkkiseltään katsottuna veikkaisin, että kyseessä on astigmatismi, koska kuvassa näkyy selvästi neljä diffraktiopiikkiä, joita ei pitäisi linssiputkessa ilmetä. Myös kollimointi on mahdollisesti myös hieman pielessä jolloin nuo vaakatasoiset piikit eivät ole keskellä. Tuo astigmatismi saattaa johtua puristuksissa olevasta objektiivista.
Käy vilkaisemassa täällä http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm (http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm) referenssi kuvia.
Tosin tuo virhe toistuu melko tasaisesti koko kuva-alalla. Kyseessä on ilmeisesti croppi kuvan keskivaiheilta. Olen itse huomannut, että kollimoinnin aiheuttamat vääristymät pahenevat reunoja kohden riippuen siitä mihin suuntaan kollimointi on pielessä.
No astigmatismiltahan tuo vaikuttaa. Joskus ihmettelin samaa astigmaattisuutta visuaalihavainnoinnissa, mutta ajattelin sen johtuvan kulmapeilistä tai omista silmistä.
Johtunee kuitenkin optiikasta. Voiko tuota korjata mitenkään? Tämän tasosesta putkesta on mielestäni kohtuullista vaatia pyöreitä tähtiä.
Näyttää siltä, että tähtien muoto säilyy aikalailla samanlaisena koko kuvakentällä niin ettei se reunoja kohti pahene. Toisaalta, saavuttaako 40D:n croppikenno koko kuva-alaa?
Pilvien häipymistä odotellen...
Lainaus käyttäjältä: Tonike - 03.11.2010, 16:08:43
No astigmatismiltahan tuo vaikuttaa. Joskus ihmettelin samaa astigmaattisuutta visuaalihavainnoinnissa, mutta ajattelin sen johtuvan kulmapeilistä tai omista silmistä.
Onko tuo kuvattu kulmapeilin kanssa vai ilman? Kannattaa ensin kokeilla vaikka toisella kulmapeilillä ennen kuin alkaa miettimään muita toimenpiteitä.
En tunne tuota pääobjektiivin kiinnitys mekanismia, joten en ala arvuuttelemaan mitä sille voisi tehdä.
Yleensä tuon kaltaiset virheet ainakin peiliputkissa käsittääkseni johtuvat puristuksissa olevasta optiikasta (kuten tästä säikeestä on mahdollista päätellä :wink:)
Ei siis ole kuvattu kulmapeilin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Tonike - 02.11.2010, 22:13:34
mikähän mahtanee olla kun linssiputki equinox 120ed antaa T:n muotoisia tähtiä fokuksessa koko kuvakentällä. Valokimpun edessä ei pitäisi olla yhtikäs mitään.
Vertailun vuoksi vastaava ihmettely SW100ED:n diffraktiokuvioista, joita ihmettelin aikoinaan omasta linssiputkestani:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5104 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5104)
Tuollaisten synty ei tarvitse kummoistakaan peittoa optiikan eteen, joten tsekkaa vielä linssielementtien kiinnitykset, jottei siellä ole mitään vian aiheuttajaa. Astigmaattisuus tai noin pahoin puristuksissa oleva optiikka olisikin jo pahempi juttu, jota voisi yrittää takuun piiriin myyjäliikkeen kautta.
Lainaatsekkaa vielä linssielementtien kiinnitykset, jottei siellä ole mitään vian aiheuttajaa.
Olen lukenut tuon aiheen pro-sarjan 100ED:stä.
Linssielementtien kinnitykset on katsottu on moneen kertaan. Equinox-sarja näyttää olevan vähän erilailla rakennettu, ettei noita kynsiä linssielementtien väliin/eteen/taakse ole jäänyt.
Huolestuttavaa on, ettei tämä näytä olevan ainoa 120ED, jolla tätä vaivaa esiintyy;
http://www.telescopereviews.com/ubbthreads/showflat.php/Number/2966980 (http://www.telescopereviews.com/ubbthreads/showflat.php/Number/2966980)
Suosittelempa muitakin kyseisen putken omistajia tarkistamaan optiikan virheettömyys.
Yritän vielä tehdä sitä tähtitestiä vaikka keinotekoisella tähdellä, ennenkun palautan putken takaisin.
Voisikos tuolle tehdä Ronchi -testin? Se antaisi yksiselitteisen vastauksen objektiivin laadusta? Testausmahdollisuutta ja hintaa voisi kysellä vaikka Teknofokuksesta.
jk
LainaaVoisikos tuolle tehdä Ronchi -testin? Se antaisi yksiselitteisen vastauksen objektiivin laadusta? Testausmahdollisuutta ja hintaa voisi kysellä vaikka Teknofokuksesta.
Otin yhteyttä Teknofokuksen Hannuun ja voi sille tehdä ronchin testin. Taidan lähettää putken sinne testattavaksi.
Edit: testitulokset http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4124.msg69446#msg69446 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4124.msg69446#msg69446)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.10.2010, 23:22:33
Muistelen S&T:ssä olleen jokunen vuosi sitten artikkelin, jossa joku asensi isohkoon Dobsoniinsa(?) erilaisia tuuletinratkaisuja, joista viimeisessä versiossa putken kyljessä, pääpeilin yläpuolella, oli tuuletin ja vastapuolella ilma-aukko ja lopulta taisi olla kaksi tuuletinta vastakkaislla puolilla. Nämä sitten kierrättivät ulkoilmaa suoraan pääpeilin pinnan yli pyyhkien ja kaveri sitten raportoi kuinka Saturnuksen(?) näkyminen parani dramaattisesti. Siinäkin tuulettimilla oli suodattimet, ettei puhalla siitepölyä tms. peilin pintaan.
Tämä jäi itseäni kiehtomaan ja ajattelin että joskus kun joutaa, niin voisi kokeilla. Artikkelissa arvelivat, että tällä konstein saa pakotettua peilin päällä olevan ilmakerroksen laminaariseksi ja siksi auttaa niin paljon. Ja puhaltimet oli tietenkin asennettu värinänvaimentimien varaan. Lienee kyse samasta kuin Timpen havainnossa. Mutta vaikuttaako tuo jotenkin esim. huurtumiseen suuntaan tai toiseen? Ja päteekö ilmiö yhä jos optiikkaa on jäähdytelty kunnolla tuntitolkulla?
Em. Alan Adlerin artikkeli oli Sky&Telescopen January 2002 numerossa. Tein sen innoittamani omaan 20cm itse tehtyyn Dobsoniin samanlaisen systeemin. Peilin eteen vas. puolen kaksi 50mm laitetuuletinta päällekkäin ja toiselle puolen saman pinta-alan omaavan suorakaiteen muotoisen reiän. Tuulettimet 12V ostin netistä, SP-elektroniikasta Oulusta, joissa oli valmiina kaksi eri nopeutta 100/50mA, jotka otin käyttöön vipukytkimen avulla. Tärinän poistoa varten laitoin ihan tavallisesta 2mm kumilevystä palat tuulettimien alle. Kehitin sen verran systeemiä, että ulostulopuolen aukon saa "räppänällä" kiinni, jolloin tuulettimet jäähdyttävät halutessani peilin lisäksi myös putken sisäpintaa. Peilinä Teknofokuksesta 10 vuotta sitten hankittu 20cm F5 pääpeili, noin 4cm paksu. Virtalähteenä 12V 5mAh lyijyhyytelöakku joka toimi kovillakin pakkasilla hyvin ja jonka itsepurkautuvuus on todella pieni. Mistään vastakkaisilla puolilla olevista tuulettimista ei tässä artikkelissa tietääkseni puhuta mitään.
Käytännössä en ainakaan näin visuaalisesti katsoessa huomannut mitään eroa kuvassa tuulettimien ollessa katselun aikana päällä tai pois. Ilmeisesti hyviä tuulettimia kun mitään tärinääkään ei ilmennyt, vaikka pidin tuulettimia katselun aikana sekä puoli- että täydellä teholla. Peilin jäähtymisaika tällä systeemillä nopeutui, laitoin mittarin anturiin peiliin ja vertasin sitä ulkoilman lämpötilaan. Pieni ero tuulettimilla nopeasti jäähdyttäessä oli, lämpötila laski ulkona hieman nopeammin kuin peilin lämpötila. Ilmeisesti systeemiä pitää vielä testata suuremmilla suurennoksilla, 200x on suurin suurennos jonka okulaareillani ja Barlovillani tällä hetkellä tällä putkellani saan. En osaa sanoa onko tästä systeemistä mitään hyötyä? Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että putket voivat aina olla autokatoksessa jäähtymässä, tätä pidän parhaana menetelmänä tällä hetkellä. Isommassa 27cm putkessa on normaalit pohjassa olevat tuulettimet mutta en käytä niitäkään kun putket ovat ulkona koko ajan. Samoin isommassa putkessa on suodatinmatot putken päässä sekä alhaalla, tässä "sivutuuletus systeemissä" ei suodattimia ole ja peili pölyyntyy nopeasti eli siihenkin pitäisi suodattimet laittaa.
Joten jaa-a, tätä asiaa pitäisi tosiaa tutkia valokuvaamalla ja muutenkin tarkemmin, visuaalisesti en siis huomannut mitään eroa tuulettimet päällä tai pois katselussa.
Pekka
GSO 150/750 peiliputken flokkauksen yhteydessä otin peilit pois ja pesin ne. Pääpeilin otin irti pitimestään, jossa se kelluu vapaasti vain kolmen kumiklipsin estäessä putoamista. Apupeiliä en irroittanut pitimestään, käytännössä vain huuhtelin sen kylkiasennossa. Irroitin sen toispuoleisen klipsin pesun ajaksi. Kootessani tarkistin, että pääpeilin klipsit jäivät löysälle (kevyt kontakti), mutta apupeilin klipsin taisin laittaa kunnon kontaktiin ennen ruuvin kiristystä. Kokoaminen ja kollimointi cheshirellä tapahtuivat noin +15C:ssä ja nyt putki on pakkasessa -15C:ssä.
Eilen ja toissapäivänä otin kuvia ja ihmettelin, että tähdet ovat oudon muotoisia (liitteinä). Otin eilen kameran pois ja tarkistin kollimoinnin uudestaan cheshirellä. Kollimointi oli täysin kunnossa, mutta silti tähdet olivat kummallisia. Voisikohan tämä aiheutua pelkästään klipsin painamasta apupeilistä? Lämpötilamuutoksilla taitaa olla tässä myös osuutensa. Putki oli ollut jäähtymässä yli vuorokauden ennen oheisten kuvien ottamista. Yritän löysäillä peilejä tänään tuolla pakkasessa.
Kuvista: ensimmäinen fokuksen sisäpuolella, keskimmäinen fokuksessa (onpa ruma!), alin fokuksen ulkopuolella.
Onko astigmaattisuuden suunta riippuvainen apupeilin tai pääpeilin asennosta? Kääntyykö kuvio jos pyöräyttää pääpeiliä toiseen asentoon?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Make - 29.11.2010, 08:51:19
...löysälle (kevyt kontakti), mutta apupeilin klipsin taisin laittaa kunnon kontaktiin ennen ruuvin kiristystä... (clip)
Eilen ja toissapäivänä otin kuvia ja ihmettelin, että tähdet ovat oudon muotoisia...
Voisikohan tämä aiheutua pelkästään klipsin painamasta apupeilistä?
Käsittääkseni tuollainen astigmaattisuus voisi hyvinkin ollla tuosta kiinni. Apupeilin kiinnityksessä ei taida vieläkään olla taustan silikonitäpän/täppien voittanutta menetelmää, joten hankkiutuisin itse samanlaisessa tapauksessa eroon koko kiinnitysklipseistä (jotka sitä paitsi pilaavat apupeilin muodon, kun tekevät ylimääräisiä ulokkeita apupeilin profiilin päälle pääpeilistä katsoen).
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 29.11.2010, 19:18:29
Onko astigmaattisuuden suunta riippuvainen apupeilin tai pääpeilin asennosta? Kääntyykö kuvio jos pyöräyttää pääpeiliä toiseen asentoon?
Kokeilin tehdä tuon "lennosta" eli seurannan ollessa päällä otin pääpeilin pitimineen pois paikaltaan, pyöräytin 1/3 kierrosta irroittamatta peiliä ja pulttasin takaisin paikalleen. Otin heti sen jälkeen kuvan, joka oli paljon pahempi kuin edellisellä sivulla näyttämäni. Kollimointihan oli tietenkin täysin pielessä eli se, että en koskenut kollimoinnin lukitusruuveihin, ei taannut kollimoinnin säilymistä. En viitsinyt alkaa kollimoida, vaan otin putken alas terassille ja pääpeili uudestaan ulos. Vasta sitten huomasin, että pääpeilin klipsit olivat todella kireällä (vaikka sisätiloissa jätin ne todella löysälle). Kolmenkymmenen asteen lämpötilaero vaikuttaa näköjään aika paljon. Vapautin peilin siten, että joka klipsin alle saa laitettua helposti paperinpalan ja sivusuunnassakin peili pääsee liikkumaan puoli milliä. Apupeiliin en koskenut. Kokosin, kollimoin ja kauniit tähdet tulivat takaisin!
Onko teillä muilla tapahtunut näin, että sisällä lämpöisessä peilin kinnikkeet ovat löysällä, mutta kovassa pakkasessa ne ovat vahvassa kontaktissa? Nytpä tiedän, että sisälämpötilassa putkea kootessa klipsit täytyy jättää selvästi "ilmaan" eli klipsin ja peilin välissä täytyy olla reilu rako (ainakin 1 mm). Huomasin, että olen jo ennenkin pähkäillyt samaa asiaa eri ketjussa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=194.msg18601#msg18601). Pääpeiliä on näköjään GSO:n putkessa syytä aina epäillä. Toisaalla kehotetaan myös tutkimaan apupeiliä: http://www.iceinspace.com.au/63-206-0-0-1-0.html (http://www.iceinspace.com.au/63-206-0-0-1-0.html).
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.11.2010, 22:32:29
Käsittääkseni tuollainen astigmaattisuus voisi hyvinkin ollla tuosta kiinni. Apupeilin kiinnityksessä ei taida vieläkään olla taustan silikonitäpän/täppien voittanutta menetelmää, joten hankkiutuisin itse samanlaisessa tapauksessa eroon koko kiinnitysklipseistä (jotka sitä paitsi pilaavat apupeilin muodon, kun tekevät ylimääräisiä ulokkeita apupeilin profiilin päälle pääpeilistä katsoen).
Täytyy varmaan muuttaa tuo apupeilin tuenta klipsistä silikoniin. Onko ehdottaa tököttiä, joka selviää hyvin talven lämpötilaeroista?
Olen menestyksellä käyttänyt Sikaflexia. Taisi olla Sikabond, samaa jolla liimasin kokoon alumiiniveneen takakajuutan.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Make - 30.11.2010, 11:14:01
Täytyy varmaan muuttaa tuo apupeilin tuenta klipsistä silikoniin. Onko ehdottaa tököttiä, joka selviää hyvin talven lämpötilaeroista?
Itse olen käyttänyt ihan kylpyhuonesilikonia puhdistetuille pinnoille. Hyvin on toiminut kaikissa mun putkissa.
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 30.11.2010, 19:50:48
Itse olen käyttänyt ihan kylpyhuonesilikonia puhdistetuille pinnoille. Hyvin on toiminut kaikissa mun putkissa.
Minulla on myös ihan tavallinen saniteettisilikoni toiminut ihan hyvin. Muista jättää pieni rako peilin ja kannakkeen väliin.
Miltä näyttää canon ef 100-400 L is usm tähtitesti?
Tässä kuvaa hieman epäfokuksessa ja toiseen suuntaan kun fokusoi yli niin soikio muutti suuntaa poikittain.
(https://lh4.googleusercontent.com/-skAyDN7QxSY/VScAX_M4s8I/AAAAAAAABCo/2hPj4kBApes/w481-h436-no/t%C3%A4htitesti3.png)
Tässä suurennosta melkein keskeltä kuvaa, vähän alaspäin keskeltä:
(https://lh5.googleusercontent.com/-dT3yJsUWipU/VScAYP1N4HI/AAAAAAAABCw/IOeE872xaqQ/w765-h519-no/t%C3%A4htitesti.png)
Tässä samasta kuvasta vasen ylänurkka.
(https://lh3.googleusercontent.com/-fcOkxxkooYE/VScAYG8sh3I/AAAAAAAABC0/ojLRYy-kUAo/w751-h529-no/t%C3%A4htitesti2.png)
Ostin tämän objektiivin vähän yli viikko sitten rajalasta käytettynä ja kuntoluokituksena oli uutta vastaava. Joku entinen omistaja vissiin tiputellut tätä?
No lähetin tänään takas tuon objektiivin. Mietityttää vaan että eikö ne testaa ollenkaan noita vai luuleeko ne ettei ihmiset ymmärrä jos joku vikana.
Edit. tässä samasta kuvasta vasempaan alanurkkan suunnasta suurennos, mutta ei ihan nurkasta.
(https://lh5.googleusercontent.com/-J3k-GvLrT4o/VSe27Z-FNMI/AAAAAAAABD8/uh9QDuMgxEQ/w899-h553-no/t%C3%A4htitesti4.png)
Varmaan ei normaalissa päiväkuvauksessa tuollaisesta ei olisi mitään haittaa mutta tähtikuvaus vaan paljastaa pienetkin optiikan puutteet armotta.
Empä kumminkaan noin huonoksi ajatellut kallista L linssiä. Johan 600d:n mukana tullut kittilinssikin piirtää tähdet paremmin.
EF100-400L:n vanhempi malli ei nyt ole ollut Canonin L-parhaimmistoa muutenkaan eli se on 4x zoomausalueen pumppumallinen tele-zoomi monenlaiseen päiväkäyttöön. Jos haluat tähtikuvaukseen sopivaa L-teleä, niin unohda Canonin zoomit (http://www.fredmiranda.com/reviews/showcat.php/cat/27/page/2/sort/7/perpage/20/stype/) ja katsele kiinteä polttovälisiä (http://www.fredmiranda.com/reviews/showcat.php/cat/2/page/2/sort/7/perpage/20/stype/) L-putkia, joilta voit olettaa saavasi niin moitteetonta piirtoa kuin se on teknisesti tähtikuvissa mahdollista (esim. kuva-alan kaareutuminen pehmentää noissakin nurkkia hitusen). Zoomeissa on näet liikaa liikkuvia optisia osia, jotka heiluvat liiketoleranssiensa varassa säätökerrasta toiseen hiukan eri tavalla ja tähtitesti kertoo tämän seikan armottomasti.
Toimiessaan tuollaisen zoom-objektiivin nurkkapiirron tulisi silti olla samalla tavoin (tasaisesti) vinksallaan kaikissa nurkissa ja tarkennuksen voi olettaa vaihtuvan kuva-alalla keskustan ja nurkkien välillä. Tässä malliksi JAS Tekniikan huoltaman EF24-70/2.8L ykkösversion tähtiä hitusen huolimattomasti tarkentaen 30mm polttovälillä: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_0708_EF24_70_2_8L_28s_F3_2_30mm.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_0708_EF24_70_2_8L_28s_F3_2_30mm.jpg/_full.jpg)
Kohtuullisen hyvät tähdet täyskennoisella rungolla (5D Mk III) ja aukolla F3.2 kun jätetään kulmat ja hitusen heikosti tehty tarkennus huomiotta, mutta huomaa silti kuva-alalta löytyvät tarkennuserot ja kuvalaadun heikkous suhteessa prime-teleeseen (vrt. EF300/2.8L täällä (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/M31_300mm_22102011_-018L_1x1_120s_good.jpg/_full.jpg), tosin pienemmällä KAF8300 kennolla). Tällainen laaja-alainen normaalizoomi on kai lähinnä pahinta mitä tähtikuviinsa voi käyttää, mutta huollon jälkeen tuo zoomini on nyt kai niin hyvä kuin se voi olla suunnittelunsa mukaan. Lensrentals.com on kirjoittanut hyvän artikkelin tällaisten EF24-70/2.8L objektiivien yksilöeroista: http://www.lensrentals.com/blog/2011/10/the-limits-of-variation (http://www.lensrentals.com/blog/2011/10/the-limits-of-variation)
Ja tuolta löytyy myös hyvä syy laatuvaihteluihin saman objektiivityypin sisällä iän myötä (ja miksei myös tehtaalta tullessaan). Ja jos kiinnostusta riittää, niin tässä on seuraava artikkeli jatkona edelliseen: http://www.lensrentals.com/blog/2011/10/notes-on-lens-and-camera-variation (http://www.lensrentals.com/blog/2011/10/notes-on-lens-and-camera-variation)
Summa summarum: tuossa saattaa olla kyse zoomin mekaanisten osien kulumisesta ja väljentymisestä (kyseessä pumppuzoomi, jossa raskaita linssejä liikkumassa). Jos Rajalan kuntoluokitus on "uutta vastaava", niin tähän voisi vedota ja pyytää tarkistamaan ko. objektiivi huollossa. Huollossa luultavasti toteavat, ettei tuo ole optisilta ominaisuuksiltaan uutta vastaavassa kunnossa, eikä Canonin omien laatuvariaatioiden sisällä (ts. Rajala on harhauttanut kuluttajaa tässä asiassa ja joutuisi näin ollen maksamaan huollon). Tuon jälkeen zoomisi olisi ainakin teknisesti kunnossa, mutta loppukuvalaatua tähtikuvissa ei voi ennustaa testaamatta (ennuste on silti hitusen heikko tuolle objektiivityypille suhteessa prime-teleisiin). :huh:
Timpeltä erinomainen ohjeistus kameraobjektiiveja tähtikuvaukseen aikoville.
Kiitos Timpelle vastauksesta. Hommasin tuon pääasiassa kesäksi päiväkuvaukseen, linnut jne. Mutta olin myös uskossa, että tuolla tähtiä voisi kuvata. Ja tosiaan tuo ei vastaa uutta(kuvanlaadussa), niinkuin luvattiin, niin rajala saa pitää objektiivinsa.
Itse olen jotenkin karsastanut ajatusta käyttää halvempaa tai keskihintaista pelkkää kameraoptiikkaa tähtikuvaukseen ollenkaan, eikö noita pikku ED-APOJA saa kuiteski jo sen verran "halvalla" että kannattaako lähteä leikkimään kameraobiskoilla jos parempaa tulosta kaipaa, tosin tähtikuvausharjoittelun aloittamiseen hyvä vaihtoehto kameralinssit.
Aiheeseen tämän vuoden puolella kirjoitetut vastaukset liittyvät enemmän järkkäri objektiiveihin kuin peilikaukoputkiin. Ehdotan että ylläpito siirtää nämä oikeaan paikkaan niin että jälkipolvetkin löytävät tämän mielenkiintoisen keskustelun.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Timi - 11.04.2015, 12:19:24
Itse olen jotenkin karsastanut ajatusta käyttää halvempaa tai keskihintaista pelkkää kameraoptiikkaa tähtikuvaukseen ollenkaan, eikö noita pikku ED-APOJA saa kuiteski jo sen verran "halvalla" että kannattaako lähteä leikkimään kameraobiskoilla jos parempaa tulosta kaipaa, tosin tähtikuvausharjoittelun aloittamiseen hyvä vaihtoehto kameralinssit.
Tämäkin on hyvä pointti eli kiinnostuksen mukaan tällaiset optiikkahankinnat. Kiinalaisen pikku-ED/APO:n saa noin 600-700 eurolla ja jos lasketaan tuon päälle muuta roipetta (tasoitinta/lyhennintä yms.), niin päädytään 800-1000 euron hintaluokkaan. Tästä hintaluokasta löytyy Canonille esim. EF300/4L joko vakaajalla tai ilman TAI sitten EF400/5.6L. Näissä piirto on asiallisella tasolla tähtikuvissakin. Lyhyempi EF200/2.8L pikkutele on jo tätä selvästi halvempi (700 euroa), EF135/2L sen sijaan samassa 800 euron hintaluokassa (kaikki käytettynä siis). Canonin L-televalikoimat taisivat olla tuossa, jos haetaan selvää verrokkiputkea kiinalais pikku-ED/APO:lle, jonka polttoväli pyörii 450...600mm välissä ja valovoima F6:n tienoilla.
Samaa mieltä Kaizun kanssa eli tähtikuvausobjektiivi-keskustelu omaksi aiheekseen tai jatkoksi johonkin olemassa olevaan ketjuun. :wink:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.04.2015, 16:50:57
Canonin L-televalikoimat taisivat olla tuossa, jos haetaan selvää verrokkiputkea kiinalais pikku-ED/APO:lle, jonka polttoväli pyörii 450...600mm välissä ja valovoima F6:n tienoilla.
Mites ne extenderit noihin teleihin jatkona vaikuttanee kuvanlaatuun tähtikuvaushifistelyssä, valovoima hieman tippunee mutta muuten?
En ole kokeillut telejatkeita, mutta oma luuloni on että kuvalaatu tippuu näillä liikaa suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Se mikä päiväkäytössä on ok, ei ole enää ok tähtikäytössä, jossa pienikin virhe näkyy päiväkuvia selvemmin (esim. astigmaattisuus näkyy tähdissä selvästi). Tietääkö joku muu tästä asiasta lisää?
Kyllähän ne heikentävät kuvanlaatua. Optiikan omat virheet suurentuvat ja päälle tulee telejatkeen omat epätäydellisyydet. Esimerkkikuvaa ei nyt tähän hätään ole, mutta ainakin 200L + Kenkon 1,4x tuotti vaihtelevan määrän lokkitähtiä kohti croppikennon reunoja, keskellä kuva oli about ok.
Tuossa yksi oma kuva telejatkeella
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=33.msg99652#msg99652
tuossa naaviksen M31
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=253.msg80402#msg80402
eli komatähtiä tulee telejatkeella...
Jep, näin on. Reunoja kohden tähtien laatu huononee ainakin Canonin 1.4x-jatkeella.
Osaisiko joku kertoa syyn tälle tähden muodolle. Alkuun ajattelin että se olisi seurannasta. Mutta nyt kävin miettimään, voisiko tuo johtua puristuksessa olevasta pääpeilistä? Yksittäiskuvassa näkyy tuollaista muotoa ja pinotuissa kuvissa tulee selvästi esiin. Vaikka miten kollimoin tai epätasapainotan jalustaa tai säätelen guidaus asetuksia, niin aina tuo muoto tulee. Ja lähinnä tuo näkyy vain kirkkaimmissa tähdissä.
Koska isossa tähdessä soikeus on suunnilleen samassa suhteessa kuin pienissä, en kyllä osaa sanoa mitään. Jos pääpeili olisi pinteessä, pitäisi soikeuden mielestäni näkyä enempi pienissä tähdissä.
Vaikea noiden kuvien perusteella on sanoa mitään varmaa mutta jos ilmiö esiintyy vain kirkkaimmissa tähdissä niin se voisi aiheutua seurannasta, pääpeilin puristuminen näkyisi parhaiten jos otat tämän viestiketjun ensimmäisen viestin tapaisia epäfokuksessa olevia kuvia kirkkaasta tähdestä, niiden perusteella analyysin tekeminen helpottuu huomattavasti eikä arvailuille jää paljon mahdollisuuksia.
Tällä hetkellä ei ole kuvaa kunnon tähtitestistä. Tuossa ekassa kuvassa on suurrennos melkein keskeltä kuvaa. Tässä suurennos keskeltä alareunaan yksittäisvalotuksesta, jossa on samanlaisia tähtiä.
En osaa sanoa johtuuko tuo seurannasta. Guidaan etsimellä ja sen pidike ei ole hirveän tukeva ainakaan. Yleensä kun aloitan guidaamisen niin käyrä on rauhallinen ja vähän ajan päästä kun tulen katsomaan saattaa siinä olla isokin muutos. En tajua mikä siinä mättää.. Otin eilen pari kuvaa kännykällä tuosta käyrästä, jos joku osaisi sanoa siitä jotain.
Olen joskus saanut Newtonista vähän tuon tapaisia tähdenmuotoja ja tällöin syynä olivat putken lämpövirtaukset. Onhan putki kunnolla temperoitunut, kun kuvasit noita testikuvia? Jos on kyse putkivirtauksista, kuvan ilmiö katoaa kun kuvaat suoraan zeniittiin. Toisaalta nuo näyttävät hiukan kolmioilta ja peilin tuennasta löytyy luultavasti kolmella pisteellä tehtyjä tuentoja (apupeili/pääpeili?), jolloin syyllinen löytyisi sieltä suunnalta. En oikein uskoisi seurantavirheeseen, koska sieltä tulee enempi soikeita tähtiä jomman kumman akselin (tai molempien) suhteen.
Voi hyvinkin olla mahdollista ettei putki ollut jäähtynyt tarpeeksi(oli varmaan tunnin ollut autossa ennen kuvausta ja apupeili meni huuruun 20min kuvauksen aikana). Näinköhän muuten tuosta muovisesta suihkuhatusta pääpeilin puolella on enemmän haittaa vai hyötyä kun ilma ei pääse kiertämään sieltä? Kokeilin sitä ekaa kertaa.
Meinaan tänään irroittaa tuon peilin ja katsoa kiinnitystä. Jos googlaat 200mm explorerin kuvia, niin tässä ei ole pääpeilin takana minkäänlaista tukea, vaan peili on reunoista pelkästään kiinni jotenkin. Apupeili on siinä "tapissa" jollain kaksipuolisella teipillä kiinni.