Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 14.09.2010, 10:43:54
Ei ole suomessa vielä kukaan järkkärillä taivasta kuvaava uskaltanut luopua tarpeettomasta peilikammiosta.
Jos ne peilittömät jutut on nin kertakaikkisen mainioita, niin eikö kannattaisi jo vähitellen itse ostaa joku näistä ja kokeilla?
Aihe jaettu kahteen ketjuun. Samsung ketju jätetty alkuperäiselle nimelle. Otsikon muokannut JK
Joo, en ole täysin ymmärtänyt tätä peilittömien kameroiden hypetystä varsinkaan kun niiden hinta on mielestäni ollut aika kova.
Jos kohina alkaa niissä olla kurissa niin kai niissä etuna on sitten tuo pieni koko/keveys (vaikka onko nykyiset järkkärit nyt siinä suhteessa olleet ongelmallisia tähtikuvauksessa ?)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 14.09.2010, 13:50:28
Jos ne peilittömät jutut on nin kertakaikkisen mainioita, niin eikö kannattaisi jo vähitellen itse ostaa joku näistä ja kokeilla?
Ei kannata.
On tossa peilillisen EOS 1Ds koneen vieterissä vielä 100 000 kuvaa kuvaamatta, joten uudisinvestointiin ei ole juuri nyt tarvetta... Ja muutenkin viimeiset taivaskuvani on kuvattu kemialla. Noita kauniita kuvia kun voi niin helposti katsella netistä, mutta ne fotonit, jotka saa taivaalta suoraan silmän pohjaan ovat ainutkertaisia. :grin:
jk
Valmistajien innostuksen peilittömyyteen on helppo ymmärtää -> se on kuin sataisi euroja suoraan yrityksen taskuun.
jk
Peili on kuitenkin korvattava (IMO) jollain, sinne tulee sitten pikkuinen lisänäyttö perinteistä kuvausasentoa varten. Minulle se on aivan sama kumpi on käytössä, sommittelua ja rennonpaa kuvausasentoa varten minä sen vain haluan. Tähtikuvaus on sitten ihan oma lukunsa, ja sitä harrastaa murto-osa kameran ostajista.
Kari
Minulla on sama syy kuin Meade-madilla pysytellä nykyisessä kalustossa. Olen kaivannut Canoniin käänneltävää näyttöä ja herkää live view toimintaa. Peilietsin on tähtikuvauksessa ollut melko tarpeeton. Jos nyt olisin hankkimassa kameraa, harkitsisin vakavasti peilitöntä järkkäriä.
Töissä keskustelin aiheesta parin puoliammattilais luonto-kuvaajan kanssa. Heidän näkemyksensä taas oli että peilietsin on järkkärin tärkein ominaisuus, vaihdettava optiikka tulee sen jälkeen. Yhtenä syynä oli nopea ja tarkka manuaalitarkennus. Nämä ovat sellaisia kavereita joilla mukana kulkee paljon optiikkaa ja jokaiseen objektiiviin on ruuvattu oma runko.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 14.09.2010, 18:35:57
Olen kaivannut Canoniin käänneltävää näyttöä ja herkää live view toimintaa. Peilietsin on tähtikuvauksessa ollut melko tarpeeton. Jos nyt olisin hankkimassa kameraa, harkitsisin vakavasti peilitöntä järkkäriä.
Kaizu
Heh, äkkiäkös tuon peilin nappaa irti, eikä ole edes tiukassa.
http://www.canonrumors.com/tag/mirrorless/ (http://www.canonrumors.com/tag/mirrorless/)
Jos huhut pitää paikkansa niin ensi keväällä 2011 olis tulossa Canon EIS järjestelmä, siihen sitten EF-EIS sovitin, kuten Sonyn NEX sarjassa.
Videokuvauksessa 3x3 = 9 pixelin matriisi luetaan yhdeksi ym.
Linkkejä löytyy Canon EIS 60 haulla.
Kokeilin tässä miltä tuntuu kuvata suoraan takanäytöltä.Tässä Canon IRcut filterillä peili on lukittu yläasentoon, jolloin af fokus ( kontrastiin perustuva ) toimii hieman hitaammin, mutta ponuksena voi valotuksen säätää takanäytöltä ennen kuvanottoa livenä oikein. ( esim. täysikuu horisontissa nousemassa )
Tässä modattu camera jossa Canon EFS tyyppiset objektiivit käy kuten ennenkin.
(http://avaruus.kuvat.fi/Kuvausvalineet/Canon550D-IRmod/slides/Canon-filter.jpg)
Veijo T
En ole kokenut peiliä niin haitalliseksi että alkaisin sitä poistaa varsinkaan kun kamera ei siitä enää pienene eikä kenno tule lähemmäs bajonettia.
Minulla on joitain valovoimaisia laseja joissa kuvataso on muutaman millin viimeisen linssin takana. Näitä haaveilen joskus käyttäväni tähtikuvauksessa.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.09.2010, 14:06:38
Joo, en ole täysin ymmärtänyt tätä peilittömien kameroiden hypetystä varsinkaan kun niiden hinta on mielestäni ollut aika kova.
Jos kohina alkaa niissä olla kurissa niin kai niissä etuna on sitten tuo pieni koko/keveys (vaikka onko nykyiset järkkärit nyt siinä suhteessa olleet ongelmallisia tähtikuvauksessa ?)
Olen itse hankkinut käyttööni (en taivaskuvaukseen, mutta kaikkeen muuhun) Sony NEX-3 -kameran. Olen siihen perhanan tyytyväinen. Voisin kuvitella sen toimivan tähtikuvauslaitteena mitä parhaimmin. Etuina on ainakin hyvät kohinaominaisuudet, pieni koko ja paino, ylöskääntyvä näyttöruutu sekä 7x/14x -kertainen näyttökuvan suurennus. Hinta on myöskin kohdallaan, sillä yhdellä objektiivilla varustettuna se saa hyppysiinsä noin 450-550 euron hintaan. Ai niin yhtenä miinuksena on kaukolaukaisimen käyttömahdollsiuuden puuttuminen. Noin satasta kalliimmassa NEX-5 .mallissa on sekin.
Tikkis
Olympus Pen E-P1:llä harjoittelen/aloittelen tähtikuvausharrastusta. Näppärän kokoinen ja kevyt kamera. Nyt kun adapterikin löytyy putkea varten, meneekin aika niitä tähtikirkkaita iltoja/öitä odotellessa. Lisää kommenttia kun on jotain parempaa näytettävää.
Kyllä nuo peilittömät mielenkiintoisilta vaikuttaa. Panasonicin GH2:ssa on Full HD kuvauksessa "Ex tele conv" ominaisuus, jota käytettäessä kennosta hyödynnetään keskeltä 1920x1080 pikseliä. Videon kuvanlaatua kehutaan aivan erinomaiseksi. Tuosta Full HD:n käsittelystähän löytyy täällä useampikin ketju. En ole kovin tarkasti lukenut, mutta ilmeisesti sen saa kätevästi muotoon jota vaikka registax ymmärtää.
Esim. panasonicin 100-300 millisellä MFT standardin linssillä saa Full HD videota jonka polttoväli vastaa kinokoossa 1560 millistä. Tuota olisi hauska päästä teerensoitimelle kokeilemaan.
Ja jos ihan asiassa pysytään, niin kameran kun laittaisi tähtikaukoputkeen kiinni, niin luulisi kuusta irtoavan yksityikohtaa ihan kivasti. Saattaisipa päästä käsiksi planeettoihinkin.
Petri
Harrastusta tosiaan vasta aloittelen, mutta täältä löytyy nyt jotain mitä tuon Olympus Pen EP-1 kennon kautta on tallentunut. http://space.pictures.fi/kuvat/
Kannattaa huomioida, että näiden kuvien käsittelyn suhteen olen vielä vasta-alkaja.
Lainaus käyttäjältä: TuomoL - 04.03.2011, 23:13:56
Harrastusta tosiaan vasta aloittelen, mutta täältä löytyy nyt jotain mitä tuon Olympus Pen EP-1 kennon kautta on tallentunut. http://space.pictures.fi/kuvat/
Kannattaa huomioida, että näiden kuvien käsittelyn suhteen olen vielä vasta-alkaja.
Varsin hyvältä näyttää toistaiseksi. Huomaat varmaan esim. noista kahdesta ensimmäisestä kuvasta että kontrastia venytellessäsi taustataivas on leikkautunut kokonaan mustaksi lukuunottamatta keskellä kuvaa näkyvää kirkkaampaa pyöreää aluetta. Tämä johtuu optiikkasi vinjetoinnista ja sen voit korjata kalibroimalla kuvasi tasoitusruuduilla eli flat-kuvilla. Kalibroinnin jälkeen kuva on kauttaaltaan yhtä kirkas ja voit huoletta venytellä kontrastia niin ettei osa kuvasta muutu erilaiseksi kuin joku muu osa ja saat kohteen parhaiten näkyviin.
Mm. nuo flatit unohtui ottaa, mutta pikkuhiljaa tässä opitaan. ;)
Kyllähän tuolla PENillä 70mm APOa käyttäen saa jonkinlaisia kuukuviakin. ;)
Jokos tästä viestiketjusta on kulunut näin paljon aikaa. No herättelen vähän käyttökokemuksilla noista Olympuksen Pen-rungoista, joihin itse olen ihastunut keveyden ja edullisemman hinnan puolesta.
Olen käyttänyt E-P1 runkoa jo vuosia, ja siihen olenkin ollut kohtalaisen tyytyväinen. Kamera ei ole säikähtänyt koviakaan pakkasia ja kameran säädöt ovat olleet helppo hoitaa parilla liikkeellä. Kamera on edelleen käytössä haasteellisemmissa olosuhteissa, vaikka nykyään jo kuvissa alkaa olla enemmän häiriöpikseleitä kuin uutena.
Kun sitten pari vuotta takaperin sattui E-PL1 saamaan alle 100eur hintaan, hankin sen ajatuksella, ettei ainakaan rahaa mene hukkaan. Mutta, mutta... Tämä Pen-sarjan huokein ei sitten toimi mm. Hähnelin kaukolaukaisijan kanssa yksiin, runko on muovinen, hallintanappulat/painikkeet ja toiminnat taas poikkeavat E-P1 mallista, jne. Jonkun tähtikuvan olen sitten kameran sisäisen ajastinlaukaisimen kanssa ottanut, ja kuvanlaatu ihan ok. Kamera jäänyt kuitenkin enemmän perus valokuvaukseen.
Tänä syksynä sitten hankin E-PM1 rungon. Taas oli hintalappu houkuttelevin, eli alle 100eur. Kamerassa on vihdoin Full HD videokuvaus. Kyseessä pienin Pen-runko, joten pisteet pienestä koosta ja keveydestä yhdistettynä metallirunkoon. Hallinta toimii valitettavasti monimutkaisen valikon takaa, ja taas kerran erilailla kuin muissa malleissa. Toki säätöjä voi näppäimille ohjelmoida oman maun mukaan ja onneksi Hähnelin kaukolaukaisin toimii tämän kanssa. Ärsyttävin ominaisuus on pimeässä silmiin käyvä kirkkaan sinisenä loistava ledi, joka osoittaa kamerassa olevan virrat päällä. Pakko kehitellä joku teippi tuohon päälle. :)
Tässä haaveilen, että joku päivä saisin käsiini joko OM-D E-M1 tai PEN E-P5:n.
Kyllä nuo peilittömät on ehdottomasti tulevaisuus ainakin harrastajapiireissä, jos nyt olisin uutta settiä ostamassa niin ehdottomasti tulisi sellainen. Vaihtoa haittaa 2x Nikon runkoja + kasa objektiiveja, objektiivien takia rungon päivittäminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin koko systeemin vaihtaminen. Nopeampiahan nuo perinteiset on (vielä) mutta tähtikuvaamisessa tarvitaan live-näyttöä ja siinä nuo peilittömät pesee perinteiset vehkeet.
Onko kukaan muu kokeillut viimeaikoina peilittömiä tähtikuvaukseen. Kuvauskelit ovat tätä talvena olleet vähissä, mutta muutaman kerran pääsin takapihalta kokeilemaan Olympuksen EM-5 järkkäriä. Muuhun kuvaukseen tosi hyvä kamera, mutta olen saanut käsityksen, että täyden kennon kamera olisi tähtikuvauksessa parempi. Jos näin on, täytyy miettiä hankintaa. Ratkaiseeko kennon koko kuitenkaan, jos kuva joutuu joka tapauksessa sitten croppaamaan? Croppikameralla esim OM-5 kuvahan on jo valmiiksi x2 cropattu. Koitan saada liitteeksi kokeilun M81 ja M82 galakseista. Objektiivina vanha Pentax 200mm f2,5 ja kuvia pari sataa pinottuna reilun minuutin valotuksina. Seurannassa Astrotrac. Kuvaa lopuksi cropattu noin 2,5 kertaisesti. Jos olen ymmärtänyt oikein niin täyden kennon kameralla olisi saman kuvaan tarvittu 400 mm objektiivi tai sitten 2 x 2,5 croppaus.
Lainaus käyttäjältä: ikalma-1 - 04.03.2015, 19:21:33
Onko kukaan muu kokeillut viimeaikoina peilittömiä tähtikuvaukseen. Kuvauskelit ovat tätä talvena olleet vähissä, mutta muutaman kerran pääsin takapihalta kokeilemaan Olympuksen EM-5 järkkäriä. Muuhun kuvaukseen tosi hyvä kamera, mutta olen saanut käsityksen, että täyden kennon kamera olisi tähtikuvauksessa parempi. Jos näin on, täytyy miettiä hankintaa. Ratkaiseeko kennon koko kuitenkaan, jos kuva joutuu joka tapauksessa sitten croppaamaan? Croppikameralla esim OM-5 kuvahan on jo valmiiksi x2 cropattu. Koitan saada liitteeksi kokeilun M81 ja M82 galakseista. Objektiivina vanha Pentax 200mm f2,5 ja kuvia pari sataa pinottuna reilun minuutin valotuksina. Seurannassa Astrotrac. Kuvaa lopuksi cropattu noin 2,5 kertaisesti. Jos olen ymmärtänyt oikein niin täyden kennon kameralla olisi saman kuvaan tarvittu 400 mm objektiivi tai sitten 2 x 2,5 croppaus.
Näiden pohtimisessa auttaa ajattelu filmi-aikakauden kautta. Optiikka piirtää kohteesta kuvan filmille tietyn kokoisena, käytetyn filminpalasen koolla ei ole merkitystä niin kauan kun kohde mahtuu sille kokonaisuudessaan. Kennon koon kasvattamisella ei siis itsessään ole muuta vaikutusta kuin laajempi kuvakulma. Täyden kennon kameroissa on tosin usein myös isommat pikselit, jolloin yhden pikselin pinta-alalle piirtyy isompi osa kohteesta => parempi signaali/kohinasuhde, mutta kasvaneen koon johdosta myös heikompi erottelukyky. Kohteesta kennolle saapuvien fotonien määrä pysyy vakiona.
Jos vaihdat optiikan vastaavaan mutta tuplasti pidempään (vain polttoväli muuttuu, eli aukkosuhde kasvaa samassa suhteessa), esim. 400/5,6, saat kyllä lisää erottelukykyä kohteeseen, mutta vastaavasti joudut valottamaan kohdetta n. neljä kertaa pidempään päästäksesi samaan signaali/kohinasuhteeseen. Kohteesta kennolle päätyvät fotonit ovat edelleen samat kuin lyhyemmällä linssillä, mutta ne vain hajautuvat isommalle pinta-alalle. Valovoima on valitettavasti näissä hommissa ylivoimaa. Toisaalta tämä on myös tasapainottelua "riittävän" kuvanlaadun kanssa, eli jos signaali/kohinasuhde on ollut lyhyellä polttovälillä hyvä, saattaa pidemmän polttovälin kanssa lopputulos olla mukavampi vähemmälläkin (alle nelinkertaisella) valotuksella kun yksityiskohdat erottuvat paremmin. Toisaalta pidempi polttoväli taas lisää seurannan tarkkuusvaatimuksia yms, eli mitään ei saa ilmaiseksi.
Hyötyä isommasta kennosta saa siis lähinnä, jos kohde on suuri ja esim. kahden kuvan mosaiikin sijasta voisi valottaa koko kohteen kerralla. Olettaen että kennojen ominaisuudet (herkkyys jne) ovat muuten samat. Toisaalta jo 200mm objektiivin täydellisessä hyödyntämisessä on tekemistä, jotta tarkennus ja seuranta ovat niin kohdallaan että kuva on katselukelpoinen 100% suurennuksella.
Lainaus käyttäjältä: ikalma-1 - 04.03.2015, 19:21:33
Onko kukaan muu kokeillut viimeaikoina peilittömiä tähtikuvaukseen.
Minulla on ollut 12 vuotta erilaisia Pentaxeja ja olen ollut hyvin tyytyväinen. Etenkin K-x ja K-5 ovat vähäkohinaisia ja soveltuvat hyvin tähtikuvaukseen.
Kuukausi sitten käsiin pyörähti kuitenkin Olympus Pen Mini E-PM2, ja yön pimetessä olen testaillut sitä. Viime yön revontulisatoa on Taivaanvahdissa:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41129 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41129)
Kuvattu kittizoomilla 25 s. ISO800. Olin aika hämmästynyt, kun komeat kuvat piirtyivät takapaneelin näytölle. K-5 jäi auton takapenkille, ja innostuin kuvaamaan Olympuksella.
Kirjoittelen lisää kokemuksia tänne jossain välissä. Tilasin Amazonista välirenkaan, jolla kameran saa kiinni OM-optiikkaan. Kolmen viikon odottelun jälkeen sitä ei ole kuulunut. Miljoonalaatikossa on filmiaikainen T2->Olympus -välirengas. Laitan Penin jossain välissä myös kaukoputken jatkeeksi.
Jorma M.
Kangasala
Lisään tänne toissaöisen kuvan Linnunradasta:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Lrata180815.JPG)
Yksittäiskuva kittizoomilla 60 s. ISO1600.
Ei tämä peilitön minijärkkäri ainakaan kovin kohisevainen ole.
Tilasin monta viikkoa sitten adapterin OM-optiikkaa varten, vaan eipä ole kuulunut. Pitänee alkaa kysellä Amazonista...
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 19.08.2015, 16:25:51
Lisään tänne toissaöisen kuvan Linnunradasta:
Ei tämä peilitön minijärkkäri ainakaan kovin kohisevainen ole.
Aika raju on kohinanpoisto.
Olikohan tämä kroppi kun vasemmassa ylänurkassa on aika tiukkoja tähtiä mutta oikeassa alanurkassa/oikealla aika pahoja ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 19.08.2015, 19:30:59
Olikohan tämä kroppi kun vasemmassa ylänurkassa on aika tiukkoja tähtiä mutta oikeassa alanurkassa/oikealla aika pahoja ?
Ei ole kropattu lainkaan - vain pienennös koosta 4608x3456 kokoon 800x600 pix.
JM
Vertailun vuoksi, sama kohde eri kameralla samalla valotusajalla ja ISO-herkkyydellä:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Lrata200815.jpg)
Pentax K-5 10/2,8 (himmennys 3,2) 60 s. ISO1600 + oGps1 Astrotracer.
Alla Oympuksen kuva kittizoomilla:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Lrata180815.JPG)
Molemmat kuvat kroppaamattomia, vain pienennetty nettikokoon ja tasoja vähän venytelty.
Olympuksen kuvan oikean laidan tähtien venyminen johtuu ilmeisesti liikkeestä 60 sekunnin aikana. Vasen reuna on lähempänä Pohjantähteä ja tähtien liike on siksi hitaampi.
Alkaahan tuossa eroja näkyä. Itse asiassa vertailu on vähän epätasainen. K-5 on parhaita kroppikennoisia kameroita, joka on monissa arvosteluissa saanut täydet 5 tähteä. Olympuksen pienemmän kennon vaikutus näkyy myös. Toisaalta sen ansiosta kamera on näppärän pienikokoinen verrattuna digijärkkäreihin.
Jorma M.
Kangasala
Itsekin näitä mielenkiinnolla seuraan kun on tuon MFT-järjestelmän runko ja objektiiveja. Astrobinissä ainakin näkyy varsin makoisia kuvia otettuna Olympuksen EM-1 ja EM-5 rungoilla. Mahtaako tuossa pen-sarjan joissain rungoissa olla sama kenno?
Jos kaikki ei maksaisi niin olisi hauska kokeilla kaikenlaista. Metabonesin speed boosteri olisi mielenkiintoinen testattava. Saisi noihin runkoihin kiinni canonin lasin ja valovoimaa aukon lisää. Ilmeisesti teoriassa ja ainakin mainospuheissa tuo boosteri jopa parantaa optiikkaa.
T. Petri
aps- koon nex 3 ostettu, halvalla lähti kun oli salama rikki ja sehän sopii tähän käyttöön just eikä melkein :grin:
tässä lähiviikkoina tarkoitus laittaa osiksi ja hankkia sumuystävällisempi ir-suodin, jos kamera sen jälkeen vielä käynnistyy niin talvella nähdään miten toimii...
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 20.08.2015, 11:33:35
Toisaalta sen ansiosta kamera on näppärän pienikokoinen verrattuna digijärkkäreihin.
Mutta kun kuitenkin pidät mukana jalustan ja muuta oheissälää, mitä hyötyä on pienuudesta, kun se usein vielä yhdistyy hankalampaan käytettävyyteen.
Kuvasin tänään Aurinkoa, jossa on suuri pilkkuryhmä AR2403:
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41334
(https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41334)
Laitoin Penin adapterilla SW ED80-kaukoputken jatkeeksi. Baaderin aurinkokalvo oli putken edessä.
Samalla tuli kirkkaassa auringonpaisteessa testattua peilittömyyttä. Vaikka kamera on pieni, takapaneelin näyttö on iso ja kirkas. Manuaalitarkennus onnistui varsin hyvin. Otin 7 kuvaa, joista paras on Taivaanvahdissa.
Näissä Pen-malleissa on sama CMOS-kenno kuin Olympuksen OM-D-järkkäreissä.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 21.08.2015, 14:12:05
Mutta kun kuitenkin pidät mukana jalustan ja muuta oheissälää, mitä hyötyä on pienuudesta, kun se usein vielä yhdistyy hankalampaan käytettävyyteen.
Auton takakontissa tai varustelaatikossa ei varmasti olekaan väliä. Mutta kuvatessa, onhan se keveämpi jalustan kantaa, kuin toista kiloa painava peilijärkkäri. Paljon paremmin siitä takanäytöltä näkee tarkentaa kuin prisman läpi, minä ainakaan etsimestä näe yhtään mitään. Miten se on hankalampi käyttää, astrokuvauksessa laitetaan virta päälle ja valotusajaksi ehkä asetetaan bulb? Vai sääteleekö joku jotain muuta suoraan kamerasta?
Lainaus käyttäjältä: kurja - 21.08.2015, 23:23:39
Auton takakontissa tai varustelaatikossa ei varmasti olekaan väliä. Mutta kuvatessa, onhan se keveämpi jalustan kantaa, kuin toista kiloa painava peilijärkkäri. Paljon paremmin siitä takanäytöltä näkee tarkentaa kuin prisman läpi, minä ainakaan etsimestä näe yhtään mitään. Miten se on hankalampi käyttää, astrokuvauksessa laitetaan virta päälle ja valotusajaksi ehkä asetetaan bulb? Vai sääteleekö joku jotain muuta suoraan kamerasta?
Tarkennus tehdään peilikamerallakin näytöltä, eli siinä ei eroa. Etsimen hyöty vain on se, että siitä näkee myös sommitella, jota ei digietsimestä pimeässä oikein näe. Ja maisemakuvauksessa tulee kyllä säädettyä, tieteellisemmässä kuvauksessa säätöjä ei hirveästi tarvitse tosiaan tehdä.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 22.08.2015, 17:17:49
Tarkennus tehdään peilikamerallakin näytöltä, eli siinä ei eroa. Etsimen hyöty vain on se, että siitä näkee myös sommitella, jota ei digietsimestä pimeässä oikein näe. Ja maisemakuvauksessa tulee kyllä säädettyä, tieteellisemmässä kuvauksessa säätöjä ei hirveästi tarvitse tosiaan tehdä.
Riippuu järkkärin etsimestä. Hyvällä pentaprismaetsimellä pystyy tarkentamaan esim. Bahtinovin maskin avulla kirkkaat tähdet kohdalleen. Sitten lukitaan tarkennus ja siirrytään himmeään kuvauskohteeseen. Halvempien digijärkkärien pentapeilietsimillä tarkennus on vaikeampaa.
Täällä on keskustelua aiheesta:
http://www.dpreview.com/forums/post/36649886 (http://www.dpreview.com/forums/post/36649886)
Tavallisessa maisema- ja mummo/lapset -synttärikuvauksessa etsinten eroa ei juuri huomaa, mutta tilanne on eri kun mennään himmeisiin kohteisiin.
Kuvasin eilen Kuuta Penillä, kuva on Taivaanvahdissa:
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41341 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41341)
Kuva on ihan kelvollinen, mutta piti ottaa useita ennen kuin tarkennus osui täsmälleen kohdalleen. Hieman sama ongelma oli aurinkokuvauksessa. Häikäisevä paiste vaikeutti tarkennusta, Kuun kuvauksessa taas matalalla ollut himmeä kohde. Kyllä hyvä optinen etsin on rahan arvoinen. Silti Penin takapaneelin näyttö on mielestäni varsin hyvä.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 22.08.2015, 17:17:49
Tarkennus tehdään peilikamerallakin näytöltä, eli siinä ei eroa. Etsimen hyöty vain on se, että siitä näkee myös sommitella, jota ei digietsimestä pimeässä oikein näe. Ja maisemakuvauksessa tulee kyllä säädettyä, tieteellisemmässä kuvauksessa säätöjä ei hirveästi tarvitse tosiaan tehdä.
Melkein kaikessa paitsi tähtitaivaan kuvauksessa toki tulee säädeltyä mutta kaiketi tässä oli kyse nimenomaan siitä tähtitaivaan kuvaamisesta ;)
Joillain peilikameroilla siitä näytöltä näkee jotain vasta kun on otettu kuva, kaikilla peilittömillä se ns etsinkuva näkyy siinä näytöllä "livenä", ketterämpi on säädellä, tätä tarkoitin. Pentaprismaetsimiä olen kokeillut muutamaakin, ehkä sitten katsojassa vika kun en niiden läpi niin hyvin näe että voisin tähteen tarkentaa tai sitä mustaa taivasta jotenki sommitella. Olen siksi ottanut näitä tarkoituksia varten noin viiden sekunnin mittaisia valotuksia ja säädellyt fokusta ja sommittelua sen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 23.08.2015, 08:38:09
Joillain peilikameroilla siitä näytöltä näkee jotain vasta kun on otettu kuva, kaikilla peilittömillä se ns etsinkuva näkyy siinä näytöllä "livenä", ketterämpi on säädellä, tätä tarkoitin.
Tuota vajausta ei ole missään mallissa ollut lähes kymmeneen vuoteen ainakaan niistä mitä minä tiedän.
Lainaus käyttäjältä: kurja - 23.08.2015, 08:38:09
Pentaprismaetsimiä olen kokeillut muutamaakin, ehkä sitten katsojassa vika kun en niiden läpi niin hyvin näe että voisin tähteen tarkentaa tai sitä mustaa taivasta jotenki sommitella. Olen siksi ottanut näitä tarkoituksia varten noin viiden sekunnin mittaisia valotuksia ja säädellyt fokusta ja sommittelua sen mukaan.
Tarkennus ei etsimestä onnistukaan, mutta sommittelu paremmin kuin näytöltä.
Otin Olympus Penillä pari syvän taivaan kuvaa, M2 ja M27:
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41437 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41437)
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41436 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/41436)
Kaukoputki oli SW ED80+WO:n 0,8x reduseri. Tarkentaminen peilittömällä kameralla oli yllättävän helppoa Bahtinov-maskin kanssa.
Kuvat ovat ihan kelvollisia, ne on pinottu DSS:lla, joka tunnetusti ei ole hyvä värikuvien käsittelyssä. Olympuksessa tuntuu olevan aika kova kohinanvaimennus, joka niin ikään näkyy lopputuloksessa.
Vertailun vuoksi, sama kohde ja sama putki CCD-kameralla vuonna 2009:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/M27-160909.jpg)
Sama kohde kuvattuna Pentax K-x:llä 2013, tosin isompi kaukoputki:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/M27-280813.JPG)
Jorma M.
Kangasala
Itse kuvannut yli 20 vuotta harrastuksena ja molemissa on hyvät ja huonot puolet. Peilikoneet "perinteiselle" kuvaajalle varmaan helpompia/tutumpia työkaluja, napppulat ja nupikat oikeilla paikoilla ja pystyy käyttämään vaikka rukkaset kädessä, on oikeat etsimet mistä tihrustella, ovat myös isompia ja raskaampia pääasiallisesti. Peilittömät taas omalla tavalla "monipuolisempia" on kääntyvää näyttöä, saa otettua ihan erinlaisia kuvauskulmia, rungot kevyitä ja löytyy eri kokoista ihan pienoismallista normi kokoiseen runkoon. Edellinen runko oli Nikon D300 pystykahvalla, iso ja painava, pystyi käyttämään vaikka nyrkkeilyhanskat kädessä :) nyt E-PL7 joka, tulitikkuaskin kokonen, voi ne hanskat unohtaa. Mutta paljon monipuolisempi käyttää tai sanotaan joustavampi kuvautilanteissa ja tekee parempaa jälkeä ehdottomasti. (on toki uudempaa tekniikkaa)
Taivaan kuvaamiseen itse ottaisin mahdollisimman pienen ja kevyen, koska kuvaan polttotasolta jos kuvaan, pelkällä kameraoptiikalla en ole koskaan innostunut kuvaamaan jostain syystä. Joskin newtonin kanssa tuo focuserista kuvaaminen tuntuu kohtuu työläältä, on peilin siirtoa ja sitten okulaarit kaipaa jatkokappaleita ja systeemistä tulee kohtuu hankala käyttää tai likaa turaamista omaan makuun, linssiputki oli helpompi. Mutta onko peilittömistä mihinkään, on niistä. Saman työn ne hoitaa kun peilikone, mutta hieman eri tavalla.
Lainaus käyttäjältä: jperala - 01.10.2015, 07:51:20
Peilittömät taas omalla tavalla "monipuolisempia" on kääntyvää näyttöä, [...]
Taitaapi kääntyvät näytöt kuulua yhtälailla myös peilijärkkäreiden ominaisuuksiin nykyisin.
Lainaus käyttäjältä: kvahlman - 01.10.2015, 09:27:21
Taitaapi kääntyvät näytöt kuulua yhtälailla myös peilijärkkäreiden ominaisuuksiin nykyisin.
Totta, on vain vähemmä kuvannut uusimilla peilikoneilla niin tuli pieni lapsu, elän vielä menneessä :cheesy: