Tervehdys
Olen hankkimassa uutta putkea katseluun ja kuvauksen harjoitteluun digijärkkärillä.
Kumpaa konkarit suosittelevat? Ja miksi näin?
Celestron C8-N GT:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3421&show=all
Sky-Watcher Skyliner-200P Flextube Synscan Goto :
http://ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=290&ID_ASIAKAS=1215358242
Kovasti kiitoksia etukäteen vinkeistä.
Visuaalikäyttöön voisin suositella Skylineria sen helppokäyttöisyyden ja siirrettävyyden vuoksi. Digijärkkärillä kuvaamista kannattaa harjoitella ensin järkkärin omilla objektiiveilla. Esimerkiksi tuon Celestronin seurantajalustan ja teleobjektiivin kanssa on mahdollista saada jo ihan mainioita kuvia syvästä taivaasta. Kaukoputken läpi digijärkkärillä kuvaaminen on molemmilla vaihtoehdoilla lähes yhtä tyhjän kanssa, siinä ei muuta kuin turhaudu ja lopeta harrastusta heti alkuunsa. :wink:
Ihan vaan näistä kahdesta myyjäpuolesta kommentti: Ursan kautta saat takuuvarmasti putken sovitussa ajassa, Villenkellon suhteen asia on taas niin tai näin... Odottelen edelleen 1.8. tilattua kollimaattoria, olen kysellyt tuotteen perään, luvattu toimitusaika venyy, venyy, venyy.... :realmad: Viikon vielä venttailen, sitten perun tilauksen.
Kyllä C8-NGT:llä kuvailee niin digijärkkärillä kuin myös ihan tarkoitukseen tehdyllä CCD-kameralla. Seurantaputkella lisää mukavasti valotusten pituutta, eli se kannattaa mukaan ottaa mikäli kuvata meinaa. Mitä toimittajiin tulee niin omani ostin Ylvalta. Villen kellolla tosiaan noi ajat tuppaa venymään.
-Timo
Täällä kallistellaan Skylinerin puoleen, paitsi että Ursasta niin myös kun mainitsit visuaalihavainnoimisen ensin kannatan tätä lämpimästi jotta saat taivaalta tukevasti kaikki haltuun. Ehdottomasti Dobson, kolmijalan tukevuus on alle 1/4 osan Dobsonin tukevuudesta.
Ihmettelen sitä, että melkein kaikki puhuvat aloitellessa kuvaamisen aloittamisesta. Eihän siinä mitään pahaa ole ja se on hienoa kun nykypäivänä digi on tuonut avaruuden kaikkien ulottuville. Mutta minusta kuvaaminen ja katseleminen ovat sen verran eri maailmasta ja vaativat erillaisen lähestymiskulman asioihin. Oikeasti kumpikaan putki ei toimi kunnolla kuvaamisessa, kuvaus vehkeet on erikseen.
Taivaan maistelu goto-dobsonilla on varmaan vertaansa vailla kun se on sitä täysin manuaalisellakin. Kunnon näkymät laatuputkella ja okulaareilla saa kuvaamiset unohtumaan.
Sky-Watcher Skyliner-200P Flextube Synscan on perus-Dobson ja ei sellaisenaan sovellu kentän kiertymisen johdosta pitkiin valotuksiin.
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 14.09.2010, 19:22:50
Sky-Watcher Skyliner-200P Flextube Synscan on perus-Dobson ja ei sellaisenaan sovellu kentän kiertymisen johdosta pitkiin valotuksiin.
Tuossa on kuitenkin seuranta? Eikö se olekaan hyvä?
Rajoitus johtuu jalustan rakenteesta joka aiheuttaa sen että pidemmillä valotuksilla (luokkaa 30s) kuvissa alkaa näkyä tähtien kiertymistä reunoilla.
Ekvatoriaalisella jalustalla ei tätä ongelmaa ole.
Lainaus käyttäjältä: Oret - 15.09.2010, 10:09:06
Tuossa on kuitenkin seuranta? Eikö se olekaan hyvä?
Niin, tuossa S-W Skylinerissä EI ole seurantaa, vaan "lihas"goto. Auttaa kohteiden löytymisessä ja on hyvä
kehitysaskel Dobsoneissa. Visuaaliputkena erinomainen. Kuvaamisen voi unohtaa yli 2 sekunnin valoituksilla.Hieman varauksin on myös tuon Celestronin C8-N GT:n kuvauksetkin. Jalusta on todellakin heppoinen, eikä
siedä yhtään tuulta. Kohde häviää helposti kentästä. Lisäksi jalusta vaatii jonkin guiderin esim. Orion SSAG,
LVI yms. jotta kuvaaminen ylipäätänsä onnistuisi. Portti guiderille jalustassa on ja seuranta. 1000mm polttoväli
on jalustalle aika paljon ja lisättynä guiderilla ja digikameralla tilanne vain huononee... Painoa kertyy mielestäni
liikaa.
En tiedä, millä budjetilla nimim. kasetti liikkuu, mutta visuaaliseen havaintotyöhön kumpikin paketti riittää.
Kuvaamiseen Celestronin osalta varauksin. Jos visuaalihavaintoja teet, niin S-W dobson. Kuvaamisen kannalta
pitäisi harkita muitakin vaihtoehtoja.
t.Jyrki
Jyrki, kyllä siinä oikeasti nykyään on moottoreilla tapahtuva goto ja seuranta.
Uusimmassa T&A:ssa tätä mainostettiin kanssa.
Höh, tuli virheellistä tietoa. Eli tuossa S-W Dobsonissa onkin seuranta.. Taas on tullut
kehitystä lisää. Siitäpä ei ole allekirjoittaneella kokemusta. Tarkkuudesta ym ym.
t.Jyrki
Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 15.09.2010, 11:13:47
Hieman varauksin on myös tuon Celestronin C8-N GT:n kuvauksetkin. Jalusta on todellakin heppoinen, eikä
siedä yhtään tuulta. Kohde häviää helposti kentästä. Lisäksi jalusta vaatii jonkin guiderin esim. Orion SSAG,
LVI yms. jotta kuvaaminen ylipäätänsä onnistuisi.
Ei CAM ole kovin heppoinen, vaan pikemminkin kokoluokkansa tukevimmasta päästä? En tiedä miten se toimii 20cm putken kanssa, mutta ainakin omalla 13-senttisen newtonin ympärille kasatulla n. 8kg kuvauskalustolla en ole vielä törmännyt mihinkään ongelmaan jalustan kantavuuden tai tukevuuden kanssa (tai sitten en vain tunnista sitä). Minuutin valotukset onnistuvat hyvällä prosentilla, mutta sitä pidempiin guideria tarvittanen, joskin omasta jalustastani on vielä välykset tarkistamatta ja rasvat vaihtamatta. Olen kuitenkin saanut kourallisen onnistuneita 4min valotuksia 1300mm polttovälillä (ilman guidea). Yleensä PE (? tai jokin muu luisu?) kuitenkin pilaa jo 2min valotuksen.
Foorumilla on näkynyt todella erinomaisia guidatulla CAM:lla otettuja kuvia, joten omasta puolestani uskon jalustaan myös kuvauskäytössä -- varmaan päälle lastatun kaluston paino on kuitenkin oleellinen rajoittava tekijä.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 15.09.2010, 11:46:13
Ei CAM ole kovin heppoinen, vaan pikemminkin kokoluokkansa tukevimmasta päästä? En tiedä miten se toimii 20cm putken kanssa, mutta ainakin omalla 13-senttisen newtonin ympärille kasatulla n. 8kg kuvauskalustolla en ole vielä törmännyt mihinkään ongelmaan jalustan kantavuuden tai tukevuuden kanssa (tai sitten en vain tunnista sitä). Minuutin valotukset onnistuvat hyvällä prosentilla, mutta sitä pidempiin guideria tarvittanen, joskin omasta jalustastani on vielä välykset tarkistamatta ja rasvat vaihtamatta. Olen kuitenkin saanut kourallisen onnistuneita 4min valotuksia 1300mm polttovälillä (ilman guidea). Yleensä PE (? tai jokin muu luisu?) kuitenkin pilaa jo 2min valotuksen.
Foorumilla on näkynyt todella erinomaisia guidatulla CAM:lla otettuja kuvia, joten omasta puolestani uskon jalustaan myös kuvauskäytössä -- varmaan päälle lastatun kaluston paino on kuitenkin oleellinen rajoittava tekijä.
No se on hienoa, että olet onnistunut jopa 4 minuuttisissa valoituksissa. Hyvä suoritus. 13-senttisen ero 20-senttiseen on painossa ISO, joka on varmasti
tuolle jalustalle haaste (puhumattakaan guideputken ja kameran painonlisäyksestä).
Myös jalustan suuntaus on kuvatessa tärkeää ja polar finderi tuohon jalustaan on enemmän kuin pakko ostaa. Tuo finderiasia on hyvä kysyä,
ennenkuin tekee kaupat. Ei ne guideritkaan ihmeisiin pysty, jos suuntaus mättää pahasti..
t.Jyrki
Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 15.09.2010, 13:02:47
No se on hienoa, että olet onnistunut jopa 4 minuuttisissa valoituksissa. Hyvä suoritus. 13-senttisen ero 20-senttiseen on painossa ISO, joka on varmasti
tuolle jalustalle haaste (puhumattakaan guideputken ja kameran painonlisäyksestä).
Myös jalustan suuntaus on kuvatessa tärkeää ja polar finderi tuohon jalustaan on enemmän kuin pakko ostaa. Tuo finderiasia on hyvä kysyä,
ennenkuin tekee kaupat. Ei ne guideritkaan ihmeisiin pysty, jos suuntaus mättää pahasti..
t.Jyrki
Noiden N-GT jalustojen välillä saattaa olla eroja. Itselläni on kokoonpanossa C8-NGT, Canon 1000D, kaukofokuseri ja guidausputki + Orion SS. Valotusajat liikkuvat siinä 2-4min välillä. Pidempiäkin aikoja olen kokeillut, mutta noilla ajoilla ei tarvitse stressata. Putki minulla on tosin seinien sisäpuolella joka vähentää tuota tuulen vaikutusta.
Täältä löytyy esimerkiksi yksi ottamani kuva http://tipirska.kuvat.fi/kuvat/Astronomy/NGC7331_3h30m30s_final.jpg sekä muutama lisää.
Näyttää tulevan ääniä kummankin putken puolesta. Budjetti on max 1000 €. Jos jollakin on muita ehdotuksia kuin nuo kaksi mainitsemaani, niin otan vinkkejä ilomielin vastaan. Kohta rahat kasassa. Himo on hirveä.
Lainaus käyttäjältä: TiPi - 15.09.2010, 13:45:02
Noiden N-GT jalustojen välillä saattaa olla eroja. Itselläni on kokoonpanossa C8-NGT, Canon 1000D, kaukofokuseri ja guidausputki + Orion SS. Valotusajat liikkuvat siinä 2-4min välillä. Pidempiäkin aikoja olen kokeillut, mutta noilla ajoilla ei tarvitse stressata. Putki minulla on tosin seinien sisäpuolella joka vähentää tuota tuulen vaikutusta.
Täältä löytyy esimerkiksi yksi ottamani kuva http://tipirska.kuvat.fi/kuvat/Astronomy/NGC7331_3h30m30s_final.jpg sekä muutama lisää.
Tuo on hyvä käyttäjäkommentti. On hieno kuva TiPi ja putken suojaaminen tuulelta tärkeää.
Lainaus käyttäjältä: kasetti - 15.09.2010, 13:49:57
Budjetti on max 1000 €. Jos jollakin on muita ehdotuksia kuin nuo kaksi mainitsemaani, niin otan vinkkejä ilomielin vastaan. Kohta rahat kasassa. Himo on hirveä.
Heh, tuo kuume kuulostaa vaaralliselta. Toivottavasti keskustelusta on jotain hyötyä, jotta raha ei menisi hukkaan. Tuo C8 N GT voisi toimia
hyvinkin kuvauskäytössäkin, kuten käyttäjät ketjussa kertovat. Guideri lisää hankintakustannuksia 280-400 euroa, mutta kannattaa. Toki heti
sitäkään ei tarvitse ostaa. Opettelet käyttämään ensin laitteistoa ja myöhemmin investoit guiderin. YLVAn M.Sikkilä opastaa varmaan mieluusti
hankinnassasi. Itse olen erittäin tyytyväinen saamaani palveluun.
Yritin hakea teknistä tietoa ja YLVAn sivulta löytyi jalustalle kantavuus-suositus, joka on 10-12 kg. Putken OTA-paino oli jotain 9 kg. Guideputki ja kamera
tuovat helposti 2-3 kg lisää. Monessakin yhteydessä jalustojen tarkkuuden säilyttämiseksi ei tulisi suositusta ylittää. Mieluummin reilusti alittaa.
Koko jalustan paino ylittää 30 kg ja aika raahattava kilometrien päähän havaintopaikalle. Kiinteä asennus helpottaisi kovasti, mutta vaatii lukittavaa tilaa.
t.Jyrki
Mikäli jalustaa käyttää kuvaamiseen, niin tuo minun kokoonpano on tosiaan maksimi. Itse poltin paljon aikaa tasapainotukseen ja muuhun viilaamiseen. Piakkoin on tarkoitus vaihtaa jalusta CGEM:iin ja jollain aikataululla newton vaihtuu 11"-12" SC putkeen.
Kannattaa miettiä mihin harrastusta meinaa tulevaisuudessa viedä. Jos siihen liittyy kuvaaminen niin silloin tuolla C8-NGT:llä pääsee alkuun, mutta jos haluaa tehdä visuaalihavainnointia niin silloin kannattaa harkita 12" dobsonia.
Jos pystyt jossain käymään kokeilemassa putkia niin se varmasti auttaa hahmottamaan millainen kokoonpano sinun tarpeisin on sopiva.
-Timo
Lainaus käyttäjältä: kasetti - 15.09.2010, 13:49:57
Näyttää tulevan ääniä kummankin putken puolesta. Budjetti on max 1000 €. Jos jollakin on muita ehdotuksia kuin nuo kaksi mainitsemaani, niin otan vinkkejä ilomielin vastaan. Kohta rahat kasassa. Himo on hirveä.
Huom, minun ääneni ei ole välttämättä CAM:n (ekvatoriaalijalustan) puolesta -- mutta jos ekvatoriaalisen päädyt, niin sitten voin CAMia suositella ensijalustaksi.
Seurannalla varustettu GoTo-dobson kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta -- ja niinhän se tavallaan onkin, koska kuvakentän kiertyminen käytännössä estää pitkät syvän taivaan valotukset. Lyhyet valotukset (30s-1min) kuitenkin vois onnistua, ja Kuu-/planeettakuvauksessa tuon täytyy olla suorastaan riemastuttava. Foorumilta selviää että 30s - 1min valotuksillakin voi saada pöyristyttävän hienoa jälkeä aikaiseksi!
Kuvaus on ansa. Kun nyt muistelen omia alkuperäisiä päämääriä, niin olen nyt pikkuhiljaa päässyt niihin (ts. pystyn ottamaan kohtuullisen viiruttomia kuvia ainakin Messier-tason kohteista). En vain meinaa muistaa olla tästä tyytyväinen (tai *ottaa niitä kuvia*), vaan virittelen laitteistoa, säästän rahaa, pyörittelen koko ajan mielessäni miten pääsisi parempaan, miten (kamera) näkisi syvemmälle, .... Euroja on mennyt suunnilleen tuplasti alunperin asetetusta kokonaisbudjetista, ja lisää tulee menemään. En ole katkera tai pahoillani, päin vastoin innostus harrastukseen on suurempi kuin koskaan ja edelleen nousussa, mutta varoitanpa kuitenkin: kuvaus on ansa. Mutta onneksi pohjalle asti ei tarvitse langeta ihan heti, vaan sinne pääsee pikkuhiljaakin :laugh: Kumman sitten valitsetkin niin olen melko varma että luvassa on hieno ja antoisa kausi -- kumpikaan paketti ei ole huono. Varaudu käyttämään ainakin pari satasta erilaisiin lisävarusteisiin (soviterenkaat, kameran akut/virtalähde, ... lista on lähes loputon).
Oman ansani syvyyttä kuvastaa ehkä parhaiten se, että etsin käytettyä autoa, jotta pääsisin valosaastetta karkuun. Tämä siis 20v käytännöllisen JA periaattellisen autottomuuden jälkeen! :rotfl:
Luulen että lopputuleman on se, että saat vinkin aloittaa kunnon jalustasta ja helposta lyhyestä putkesta. Minä en tätä sano, mutta joku varmaan kohta kuitenkin. :wink:
Eli, minimi HEQ-5 tai EQ-6 tasoinen jalusta, ja sen päälle mukava halpa 150/750 F5 newton. Et varmasti kadu, korkeintaan sitä kadut että et käytä sitä. Kunnon jalusta ikävä puoli on sen massiivisuus, oliko tarkoitus siirrellä? En enää muista miten ketju alkoi.
Jos aiot kuvata, investoi heti alkuun jalustaan. GOTO-jalustan hyvä puoli on se että sen avulla pääset "liian" helpolla kohteesta toiseen, muuta hyötyä siitä en keksi.
Putkia voi sitten päivitellä aikanaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että ostat niitä LISÄÄ erilaisiin tarkoituksiin.
Kari
Lainaus käyttäjältä: kasetti - 15.09.2010, 13:49:57
Näyttää tulevan ääniä kummankin putken puolesta. Budjetti on max 1000 €. Jos jollakin on muita ehdotuksia kuin nuo kaksi mainitsemaani, niin otan vinkkejä ilomielin vastaan. Kohta rahat kasassa. Himo on hirveä.
Lihavoituna tuo näemmä melkein tärkein detalji, eli sillä budjetilla ei kannata vielä kuvaukseen kovin haikailla. Ota ihmeessä 200:nen Go-To Dobsoni, sillä pääsee taivaan makuun ja sen anti kestää vaikka loppuiän. Himmeli vehkeillä (kevyet kolmijalat) ei tule kun rupia sinne. Jos oikein kunnolla alkaa kuumottamaan niin sitten myöhemmin investoit kunnon kuvauskalustoon. Kuume lievittyy kunnon live sessiolla visuaalisesti :cool:
Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 15.09.2010, 11:13:47
Kuvaamisen kannalta pitäisi harkita muitakin vaihtoehtoja.
Olen kaiketi kysyjän kanssa melkein samassa veneessä. Oma dobsoni lähti kiertoon ja olen kovasti nyt harkinnut tuota Celestronia. Tarkoitus on päästä kuvaamisessa pieneen alkuun (planeettoja ensin, syvää taivasta myöhemmin kun tietää asioista taas hitusen enemmän).
Mitä muita vaihtoehtoja kuvaamisen aloitteluun on tuossa hintaluokassa? Mitä olen nettiä selaillut, niin aika moni on tuohon Celestronin pakettiin ollut tyytyväinen eikä vähiten hinta/laatu-suhteen takia. Ja jalustanhan saa vaihdettua myöhemmin, jos sikseen tulee.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 15.09.2010, 11:46:13
Olen kuitenkin saanut kourallisen onnistuneita 4min valotuksia 1300mm polttovälillä (ilman guidea).
Olisiko laittaa yhtä tällaista 4 minuutin valotusta tänne näytille?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 18.09.2010, 12:50:46
Olisiko laittaa yhtä tällaista 4 minuutin valotusta tänne näytille?
Okei -- liioittelin -- onnistuneita 4-minuuttisia löytyi pikaisesti hakemalla vain yksi (etsin ainoastaan syyskuun kuvista). Loput "pitkät" onnistumiset (sinne n. kouralliseen asti) oli 2- ja 3-minuuttisia. Klikkaamalla .CR2 (varoitus, á 10MB).
(http://rubor.org/IMG_2977.thumb.jpg)4min (http://rubor.org/IMG_2977.CR2)
(http://rubor.org/IMG_2978.thumb.jpg)4min, epäonnistunut (http://rubor.org/IMG_2978.CR2)
(http://rubor.org/IMG_2981.thumb.jpg)3min (http://rubor.org/IMG_2981.CR2)
"Onnistuminen" on tässä tapauksessa suhteellista -- minusta valotus onnistui, jos seurantavirhettä ei erota putkeni muista kuvausvirheistä :grin: Näitä kuvia edelsi pari tuntia driftausta, jonka lopussa tähdet pysyi hiusristikon viivan alla jopa 20-30min.
Napasuuntaus on ilmeisen onnistunut koska virheet ovat RA-suunnassa. Celestronin CG5:n, jolle tuokin jalusta on sukua, tyypillinen jakollinen virhe on kaariminuutin luokkaa (+/- 30"). Siinä valossa tuo jälkimmäinen neljä minuuttia on sellainen kuva kuin tuolla jalustalla pitääkin tulla, seurantavirhe valotuksen aikana on ollut n.20". Tuo ensimmäinen pitkä valotus taas kertoo että matoruuvin 10 minuutin jaksossa löytyy ainakin yksi neljän minuutin pätkä jossa virhe on vain pari kaarisekuntia. Suosittelen PE-korjausta, jalustan voi saada seuraamaan hyvinkin jos jaksolliset virheet eivät ole yhtäkkisiä.
Kiinteä asennus olisi paikallaan, minua ainakin harmittaisi purkaa noin hyvin onnistunut napasuuntaus muutaman tunnin session jälkeen.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 19.09.2010, 12:03:27
Napasuuntaus on ilmeisen onnistunut koska virheet ovat RA-suunnassa. Celestronin CG5:n, jolle tuokin jalusta on sukua, tyypillinen jakollinen virhe on kaariminuutin luokkaa (+/- 30"). Siinä valossa tuo jälkimmäinen neljä minuuttia on sellainen kuva kuin tuolla jalustalla pitääkin tulla, seurantavirhe valotuksen aikana on ollut n.20". Tuo ensimmäinen pitkä valotus taas kertoo että matoruuvin 10 minuutin jaksossa löytyy ainakin yksi neljän minuutin pätkä jossa virhe on vain pari kaarisekuntia. Suosittelen PE-korjausta, jalustan voi saada seuraamaan hyvinkin jos jaksolliset virheet eivät ole yhtäkkisiä.
Kiiiiiitos näistä tiedoista! Kokemusteni valossa asia on juuri niin kuin päättelet, eli siellä on pidempi "tarkka" pätkä -- jo useampaan kertaan on muutaman valotuksen ajan vaikuttanut siltä että nyt rupesi irtoamaan, kunnes taas seuraava "luiskahdus" palauttaa maan päälle. Jalusta ei valitettavasti tue PE-korjausta, joten asia on hoidettava guidaamalla. Hyvällä tuurilla pääsen guidausta kokeilemaan jo seuraavilla kirkkailla säillä.
Alkuperäinen CG-5 on todellakin hyvin läheistä sukua nykyisin myytävälle CAM-versiolle, säädöt ja rasvaus (http://www.astronomyboy.com/cg5/) pitäisi onnistua alkuperäisen version ohjeilla.
Lainaa
Kiinteä asennus olisi paikallaan, minua ainakin harmittaisi purkaa noin hyvin onnistunut napasuuntaus muutaman tunnin session jälkeen.
Säilytän jalustaa paikoillaan parvekkeella ja tyynellä säällä suuntaus säilyykin. Valitettavasti kovemmat tuulet tarttuu sen verran eq-pään suojana olevaan muovipussiin että esim. noiden kuvien aikainen suuntaus oli seuraavalla havaintokerralla muuttunut (kapulan lukemien perusteella) parisenkymmentä kaariminuuttia. Tai sitten puoliso on kunnioitettavan kekseliäs suutuspäissään :grin:
Minä olen vielä sen verran noviisi että driftaaminenkin on jokseenkin miellyttävää. Ja kun kuitenkin ollaan jo aloittaessa suunnilleen kohdillaan niin suurin vaiva suuntauksen korjauksessa on pitkä odottelu. Varmaan kuitenkin jossain vaiheessa hankin tolppajalustan, tai kehittelen jonkinlaiset jarrut kolmijalalle. Viime talvena pidin jalustaa paikalleen jäädytetyillä reikätiilillä, mutta en edes tiedä oliko tästä sen kummempaa hyötyä, kun keskityin silloisen jalustan vajavaisuuksien takia lähinnä Kuuhun (enkä niin välittänyt napasuuntauksesta).
Eikös jalustan jaloille voisi laittaa askelmerkit niin pikkuisen voisi suuntaus helpottaa ?
PE:n mittaaminen kotikonstein (siis ihan oikeasti kotikonstein ilman muita välineitä kuin jalusta, putki ja järkkäri) onnistuu näin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg42181#msg42181
Suosittelen kokeilemaan vaikka nyt tulevan täydenkuun aikana, niin ymmärrys oman jalustan tempuista syvenee ja voi oppia tekemään jotain hyödyllisiä peliliikkeitä valotuksen valinnan suhteen.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.09.2010, 18:09:13
PE:n mittaaminen kotikonstein (siis ihan oikeasti kotikonstein ilman muita välineitä kuin jalusta, putki ja järkkäri) onnistuu näin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg42181#msg42181
Kiitos, ketju oli kyllä entuudestaan tuttu, mutta en ole ehtinyt/muistanut tuota vielä mitata. Jos nuo pilvet vielä hälvenee niin mittaan tänään. Tulin nimittäin ajatelleeksi, että mitäs siitä jos jalusta ei PECiä tue, kai nyt jollain (millä?) softalla voi ohjata seurantaa niin että nopeutta säädellään PE-käyrän mukaan? Tietokone on joka tapauksessa tulossa mukaan havaintovälineistöön päivänä minä hyvänsä ...
Jalustathan harvemmin itsessään PEC:iä tukevat vaan tuki on esim. ohjauskapulassa. Jos ohjauskapulan korvaa tietsikalla niin esim. EQMOD-yhteensopiville jalustoille tarjoutuu hyvinkin sivistyneitä PEC-algoritmeja.
Eikös tuo CG-5 ole sama jalka kuin EQ5? Sille tuleva gotopaketti aiheuttaa EQMOD-yhteensopivuuden ja mulla on ollut vaikka kuinka pitkään sellainen käsitys että EQMOD osaisi ohjata myös noita jalustoja vaikka lukeekin kyljessä Celestron. En tosin tiedä onko käsitykseni totta, kun en ole paljon nähnyt aiheesta juttua. Mikäli on mahdollista, niin EQMOD pesee kyllä satavarmasti ihan kaikki muut tavat käyttää tuota jalustaa tietokoneella.
Edit: Toisaalta löydettyä: "Although the mounts are the same, the motor control boards and handcontrol protocols are different." eli valitettavasti EQMOD ei toimi. Onkohan jotain muita PEC-softia, tai muita fiksuja juttuja osaavia?
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.09.2010, 20:49:22
Jalustathan harvemmin itsessään PEC:iä tukevat vaan tuki on esim. ohjauskapulassa. Jos ohjauskapulan korvaa tietsikalla niin esim. EQMOD-yhteensopiville jalustoille tarjoutuu hyvinkin sivistyneitä PEC-algoritmeja.
Celestronilla löytyy PEC-tuki suoraan isommista jalustoista, ja se on moottorin kontrollerilla (näissä on kaksi cpu:ta, yks kapulassa ja toinen moottorillla).
Lainaa
Eikös tuo CG-5 ole sama jalka kuin EQ5? Sille tuleva gotopaketti aiheuttaa EQMOD-yhteensopivuuden ja mulla on ollut vaikka kuinka pitkään sellainen käsitys että EQMOD osaisi ohjata myös noita jalustoja vaikka lukeekin kyljessä Celestron. En tosin tiedä onko käsitykseni totta, kun en ole paljon nähnyt aiheesta juttua.
Minullakin on tästä vähän epäselvä kuva. Ilmeisesti mekaniikka on sama, jotkut on esittäny että Celestronilla olisi Syntan suuntaan tiukemmat laatukriteerit. Firmwaret sen sijaan on kai koodattu kummassakin talossa itsenäisesti, ja näin ollen EQMOD ei ole CG-5 -yhteensopiva (en ole kokeillut, vain googlettanut).
Celestron myy, tai ainakin möi, etäohjausta varten omaa softaansa, NexRemotea (http://www.nexstarsite.com/PCControl/NexRemote.htm). Tämä lisäksi saatavilla on PECTool (http://www.nexstarsite.com/OddsNEnds/PECTool.htm), joka kuitenkin vaatii yllämainitun moottorisoftan jalustassa. Ehkä tässä on ihan tietoisesti laitettu CG-5:een pieni "vika" siinä toivossa että edistyneempi harrastaja (tai perfektionisti) ostaa jonain päivänä jonkun CG-5:n isosiskoista...
No mutta. Guidaus onnistuu, ja ASCOM-driverikin löytyy. Toistaiseksi selvitykseni ovat jääneet suunnilleen tähän, sillä ASCOM pakottaa windowsiin, ja minä taas pyrin viimeiseen asti kasaamaan jalusta-pc:n linuxille. Open PHD Guiding (http://code.google.com/p/open-phd-guiding/) on jo pitkällä, mutta minulta puutuu vielä kunnon kamera seurantaan ..
Edit: käsittääkseni ASCOM:n avulla voisi tehdä itse PE-korrektorin, jos sellaista ei vielä ole? Ja CG-5:n manuaalista löytyy RS232-komennot, mm. "send any track rate through rs232 to the hand control", joten pakon edessä korrektorin voisi tehdä vaikka kermitiä skriptaamalla ... kai.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 20.09.2010, 01:57:25
Minullakin on tästä vähän epäselvä kuva. Ilmeisesti mekaniikka on sama, jotkut on esittäny että Celestronilla olisi Syntan suuntaan tiukemmat laatukriteerit.
Oheisen linkin perusteella asia näyttää olevan juuri päinvastoin eli se mitä ei kehtaa myydä Syntan nimellä menee vielä Celestronina.
http://demeautis.christophe.free.fr/ep/pe.htm (http://demeautis.christophe.free.fr/ep/pe.htm)
Kaizu