Avaruus.fi - keskustelualue

Sain aktiiviselta harrastajalta vinkin tehdä äänestys säätilan vaikutuksesta havainto-olosuhteisiin viimeisten parin vuoden aikana.

Äänestyksen lisäksi voi halutessaan sanallisesti kertoa, miten harrastuksen sisältö tai painopiste on havainto-olosuhteiden vuoksi muuttunut (eli esim. oletko siirtynyt syvästä taivaasta planeettahavaitsijaksi), ja onko vastaaja optimistinen vai pessimistinen sään vaikutuksista havainto-olosuhteisiin seuraavien 2 vuoden kuluessa.

Suomesta on niin vaikea sanoa, kun joku vuosi saattaa olla säiden puolesta oikein loistavaa keliä, joku toinen vuosi aivan surkeaa ja sitten taas aivan loistavaa. Tulevan kahden vuoden ajalla säät kaiketi paranevat hieman, jos pakkanen jätetään pois luvusta, niin tällä kaudellahan on ollut aika paljon hyviäkin kelejä.

Pitäisi analysoida pitkältä ajalta El Ninon jälkeiset 2 vuotta ja katsoa olisiko mitään yhteneväisyyttä tuolla suuresti ilmavirtauksiakin muokkaavalla ilmiöllä ja meidän havaintokeleillä. 1998 oli edellinen todella voimakas El Nino ja nyt tänä talvena oli taas. Välttämättä tuon vaikutus ei niin järkyttävän suuri ole tänne meille, mutta mikä on vaikutus ilmiön jälkeisiin vuosiin on ainakin itselleni mysteeri.

Kesäkaudelta katsoin, että sade vaihtelee noi 40mm ja 450mm välillä riippuen vuodesta, eikä pitkällä ajallakaan tunnu olevan näkyvissä selvää trendiä, se vain vaihtelee, uskoisin saman tilanteen olevan talven öiden pilvisyydessä, siitä ei vain ole yhtä käteviä tilastoja tullut vastaan, tähtiharrastajat ovat ehkä kuitenkin niin pieni joukko, ettei moiseen tilastointiin ole nähty tarvetta.

Kyllähän tässä pessimismi alkaa valtaamaan mieltä, kun on liian kylmää luilleni tai sitten tulee pilviä/usvaa, tuskin seuraava vuosi sentään samanlainen on, varianssia on tämän maan säissä niin paljon, että aika mahdotonta tuntuu olevan tulevan arvioiminen, jopa ammatikseen moista tekeville.

En ole huomannut säässä mitään selvää trendiä. Säitä olen katsellut runsaat puoli vuosisataa ja enemmän tai vähemmän hämärästi muistan säitä vajaalta viideltäkymmeneltä vuodelta. Muistini mukaan 60-luvun puolivälissä oli joitain kylmiä ja lumisia talvia. Silloin piti koulun liikuntatunnilla käydä väkisinhiihtämässä meren jäällä. Silloin, tähtiharrastukseni alussa, opin pitämään itsestään selvyytenä että jos talvella näkyy tähdet, on myöskin kylmä. Tuo asia ei ole muuttunut siitä mihinkään.
Armeija-aikana 70-luvulla pahin uhka viikonloppulomille oli yhteysalus Porkkalan heikohko kyky liikkua jäissä. Isosaaren ulkopuolella oli vaikuttavan näköinen ahtojäävyöhyke kun etelätuuli toi Neuvosto Eestistä jäät Suomen puolelle. Leiriä pidettiin ja teltoissa asuttiin -25C pakkasessa ja kylmyys torjuttiin kaminalla ja liikunnalla.
Muutamien viimevuosien aikana olin toiveikkaana näkevinäni ilmastopelottelijoiden uhkakuvien toteutuvan. Uneksin ympärivuotisesta moottoripyöräily- ja veneilykaudesta. No tänä vuonna tuli sitten lunta tupaan oikein kunnolla. Olen asunut nykyisessä osoitteessa runsaat 20 vuotta ja nyt oli pihalla toiseksi eniten lunta tuon ajanjakson aikana.

Kaizu

Kaizu, kun sinulla on tuollainen pisempi kokemus, niin onko sinulla millainen hyvä käsitys tulevista talvista havainto-olosuhteiden osalta, vai onko yhtä hatara kuin omakin käsitykseni, että voipi olla hyvä, mutta voipi olla huonokin?

Eri säätyyppien jaksot tuntuvat pidentyneen viime vuosina (sadetta/pilvistä/selkeää ja kylmää/kämmintä/kuumaa).
Samaa sanovat viljelijäystäväni, jotka työskentelevät paljon enempi ulkona kuin allekirjoittanut.

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 15.03.2010, 23:28:25
Kaizu, kun sinulla on tuollainen pisempi kokemus, niin onko sinulla millainen hyvä käsitys tulevista talvista havainto-olosuhteiden osalta, vai onko yhtä hatara kuin omakin käsitykseni, että voipi olla hyvä, mutta voipi olla huonokin?

Sammakot ovat vielä talviunilla lehtikasojen sisässä ja ne puolestaan paksun hangen alla. Toukokuussa tilanne lienee jo toinen, silloin voi alkaa tekemään tarkempia ennusteita.

Kaizu

Säässä ja havaintojen teossa on sellainen trendi, että mitä enemmän yrität löytää tähtikelejä, niin sitä useammin törmäät näihin Suomen huonoihin ilmoihin  :angry: :grin:

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 16.03.2010, 07:58:38
Eri säätyyppien jaksot tuntuvat pidentyneen viime vuosina (sadetta/pilvistä/selkeää ja kylmää/kämmintä/kuumaa).
Samaa sanovat viljelijäystäväni, jotka työskentelevät paljon enempi ulkona kuin allekirjoittanut.

Merkillistä on näiden ääripäistymisilmiöiden lisäksi ollut myös se, että ainakin täällä Akaassa oli leutona talvena 2008-2009 havainnointia haittaamassa aina illalla sumua ja utua; erityisesti matalalla maan rajassa, vaikka korkeammalla olisi ollut selkeääkin (havaintopaikkani on 100 m merenpinnasta). Se oli aivan ennen kokematon ilmiö - kuin Englannissa olisi ollut. Varmaan maan routaantumattomuus nosti sumua? Sitten taas tänä talvena on ollut pilvistä, vaikka pakkasta on ollut reilusti - ja erityispiirteenä se, että kesken kovankin pakkasen on yhtäkkiä alkanut sataa lunta lähes kirkkaalta taivaalta ja hetken päästä taas pilviä.

Juuri tuo pilvisyyden yleistyminen - ja myös nopea pilvistyminen ihan selkeän kelin päälle - on tehnyt vähän pessimistiseksi. Jotenkin nuoruusvuosien havainnointiajoilta 1970 -luvulta on sellainen mielikuva, että pakkaseen "kuuluu" kirkas taivas ja havaintokelit. Hiipii mieleen harmillinen ajatus, että havainnointi näillä leveysasteilla käy vaan yhä vaikeammaksi.

Painopiste harrastuksessa on ainakin itsellä siirtynyt kirjallisuuteen ja verkkoon. Jotenkin surettaa, mutta ei sitä itselleen oikein osaa myöntää eikä eritellä. Odottaa vaan niitä parempia kelejä. Ja odottaa. Tuntui jotenkin haikealta kun oli pudotellut KuuMajan katolta lunta, ja meni sisälle harjalla vähän lattialle varissutta lunta sutimaan. Niin harvoin pääsee oikeasti kattoa availemaan.

... se on sitten advektiosumu (http://www.astro.utu.fi/zubi/weather/fog.htm) tuo, mistä on saanut "nauttia" silloin kun ei ole lunta. Eli lumettoman syksyn ja talven riesa. - Tuolla sivulla todetaan, että lumipeite vähentää sumua, "... vasta kovalla pakkasella säteilysumut yleistyvät uudelleen".

YLEn uutisen (http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/03/tiedemiehet_talven_aari-ilmiot_yhteydessa_ilmastonmuutokseen_2401325.html) mukaan ilmaston lämpeneminen johtaa haihtumisen kautta kosteuden lisääntymiseen ilmakehässä. Tämä sopii kyllä lähiajan talvien kokemuspiiriin; ellei ole lunta, on sumua. Ja luntahan nyt on riittänyt jo kahtena talvena.

Yksittäisistä vuosista ei voi paljoa johtopäätöksiä tehdä, mutta kovat ovat olleet kosteusprosentit, -30C ja 80% suhteellista kosteutta oli aika kylmän oloista.

Globaali lämpö on kuitenkin hyvin matala ollut nyt kun on ollut oikein kylmä täällä, kosteus ilmenee jälkeenpäin?

Oli se veikeää myös, kun oli -35C pakkasta ja päälle läjähti niin sakea sumu ettei nähnyt juuri tien toiselle puolelle, ei sekään kovin lämpöiseltä tuntunut, mutten hoksannut silloin katsoa kosteutta. Lunta kyllä aika mahdottomasti, ei ole oikein mihin sitä työntäisi ja kohta on vettä ihan koskeksi asti.

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 02.03.2011, 14:08:01
Globaali lämpö on kuitenkin hyvin matala ollut nyt kun on ollut oikein kylmä täällä, kosteus ilmenee jälkeenpäin?

Voisitko hieman selventää mitä tässä tarkoitit? Ainakaan minulle ei auennut.

Lainaa
Oli se veikeää myös, kun oli -35C pakkasta ja päälle läjähti niin sakea sumu ettei nähnyt juuri tien toiselle puolelle, ei sekään kovin lämpöiseltä tuntunut, mutten hoksannut silloin katsoa kosteutta. Lunta kyllä aika mahdottomasti, ei ole oikein mihin sitä työntäisi ja kohta on vettä ihan koskeksi asti.

Tuollaisissa oloissa pitää mennä kyttäämään haloja! Voi olla aika hurjat näytelmät tuommoisessa sankassa jääsumussa.

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 02.03.2011, 20:04:10
Voisitko hieman selventää mitä tässä tarkoitit? Ainakaan minulle ei auennut.

Tuollaisissa oloissa pitää mennä kyttäämään haloja! Voi olla aika hurjat näytelmät tuommoisessa sankassa jääsumussa.

No kun, jos kerta lämpimämpi globaali lämpötila (eli ilmaston lämpeneminen) saa aikaan suuremman kosteuden ja globaali lämpötila-anomalia on aika liki 0 ollut Tammikuussa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon, silti täällä kun on ollut kovinkin kylmää ja siltikin suuri kosteusprosentti, niin eihän tuo väittämä voi siis pitää paikkaansa kuin vain siten, että lämpimämmän ajankohdan ajalta kosteutta jäisi ilmakehään, jos ei lämpenemistä ole niin mistäs se kosteus sitten tulisi ja miten muka väitettyä tukisi havaittu reilu kosteus tämän talven pakkasten osalta, jos kerta ilmasto ei ole ollut lämmennessä tilassa vaan suhteellisen viileä kun on tuota kosteutta paljon ollut, pakko kai siinä jotain viivettä on silloin olla, että väittämää ko. ilmiö tukisi?


Haloja ei näkynyt, kun sumu oli ihan samanlaista kuin nollakelin sumukin, märkää, joka jäätyi kiinni ihan kaikkialle tehden aika veikeän näköistä kuorrutusta pintoihin. Mielestäni on sekin epäloogista, että sumu ei jäädy jääksi noissa lämpötiloissa, eihän se nyt voi olla mahdollista, eihän?

Mielestäni asioita laitetaan tuhran kärkkäästi ilmaston lämpenemisen piikkiin, jopa tienylläpidossa suolauksen määrää taannoin perustelivat ilmaston lämpenemisellä, menee vähän överiksi  :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 03.03.2011, 02:01:00
Haloja ei näkynyt, kun sumu oli ihan samanlaista kuin nollakelin sumukin, märkää, joka jäätyi kiinni ihan kaikkialle tehden aika veikeän näköistä kuorrutusta pintoihin. Mielestäni on sekin epäloogista, että sumu ei jäädy jääksi noissa lämpötiloissa, eihän se nyt voi olla mahdollista, eihän?

Kiteytyäkseen jääksi sumu tarvitsee kylmän lämpötilan lisäksi sopivia tiivistymisytimiä.

... tarkempaa tietoa kosteuden lisääntymisen ja ilmastonmuutoksen yhteydestä (http://www.sciencedaily.com/releases/2007/09/070918090803.htm), ja voimakkaan lumentulon (http://www.newsdaily.com/stories/tre72074l-us-climate-winter/) yhteydestä ilmiöön (sama uutinen johon YLE viittasi).

Ilmastonmuutoksesta en sano juuta enkä jaata, mutta sää kyllä muuttaa havainto-olosuhteita.
Mielestäni Kangasalla ei ole valosaasteen määrässä tapahtunut merkittäviä muutoksia noin viiteen vuoteen. Pidän havaintopaikkaani normaalioloissa varsin valosaasteettomana.
Sen sijaan runsas lumentulo on lisännyt valosaastetta kahtena viime talvena. Se näkyy etenkin dslr-kuvissa yli 30 sekunnin valotuksissa marras-maaliskuussa. Oranssi mössö pääsee kuviin, koska se heijastuu keinovalon alta valkoisesta hangesta. Siksi en ole tänä talvena pahemmin edes yrittänyt kuvata taivaalta sumumaisia kohteita.
Syksyllä ennen lumen tuloa ja huhtikuussa lumien sulamisen jälkeen taivas on erittäin kirkas eikä oranssihötöä näy kuvissa. Joten vähälumiset talvet ovat mielestäni paras sää tällä seudulla.

Jorma M.

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 03.03.2011, 12:24:04
Ilmastonmuutoksesta en sano juuta enkä jaata, mutta sää kyllä muuttaa havainto-olosuhteita.
Mielestäni Kangasalla ei ole valosaasteen määrässä tapahtunut merkittäviä muutoksia noin viiteen vuoteen. Pidän havaintopaikkaani normaalioloissa varsin valosaasteettomana.
Sen sijaan runsas lumentulo on lisännyt valosaastetta kahtena viime talvena. Se näkyy etenkin dslr-kuvissa yli 30 sekunnin valotuksissa marras-maaliskuussa. Oranssi mössö pääsee kuviin, koska se heijastuu keinovalon alta valkoisesta hangesta. Siksi en ole tänä talvena pahemmin edes yrittänyt kuvata taivaalta sumumaisia kohteita.
Syksyllä ennen lumen tuloa ja huhtikuussa lumien sulamisen jälkeen taivas on erittäin kirkas eikä oranssihötöä näy kuvissa. Joten vähälumiset talvet ovat mielestäni paras sää tällä seudulla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa säähän, ja sää vaikuttaa havainto-olosuhteisiin, joten ilmastonmuutos vaikuttanee havainto-olosuhteisiin? Meteorologiset makro- ja mikroilmastolliset kokonaisuudet ovat haastavia mallinnettavia, mutta yhteys kaiketi on olemassa.

Ajattelinkin tuossa lähinnä pilvisyyttä ja kosteuden tuomia sumuisia olosuhteita, en niinkään valosaastetta (lumen korostamana). Itselläni juuri vähälumisista talvista on omituisia kokemuksia (advektio)sumun ja udun myötä. Havaintopaikkani on noin 105 metriä merenpinnan yläpuolella; vaikuttaneeko tuo asiaan? Korkeammalla voisi mahdollisesti olla selkeämpää lumettomissakin olosuhteissa?

Suomen yli kulkee otsoniaukko.
Mahtaisiko vaikuttaa tähdellisen UV-säteilyn ilmakehän läpäisykykyyn havaittavissa määrin?
Ei nyt valtettavasti ole itsestä asiaa mittailemaan!

t:Tiukkis

Uutta tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta pohjoisnavan yllä pyörivään ilmavirtaukseen (polar vortex) (http://www.yle.fi/alueet/lappi/2011/04/napapyorteen_hairio_kiristaa_pakkasia_2536137.html).

Uutinen on sikäli mielenkiintoinen, että se näyttäisi avaavan selityksen paradoksaaliseen ilmiöön, jota arkijärjen on vaikea käsittää: mkä yhteys tiettyjen alueiden talvien kylmyyden lisääntymisellä on maapallon lämpenemiseen.

Mielenkiintoinen linkki, kannattaa lukaista...  :smiley:

Sumujen lisääntymistä odotettavissa, kertoo YLEn  uutinen (http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos_pidentaa_syksyja_luvassa_yha_harmaampaa_saata/7511814).

Ai se, että syksyllä esiintyy sumua on yllätys joillekin tahoille?

Yhdysvaltain avaruushallinto NASAn mukaan vuoden 2014 huhtikuusta syyskuulle ulottunut 6 kk ajanjakso on Maapallon mittaushistorian lämpimin (vertailukelpoiset mittaukset alkavat vuodesta 1880). Vain heinäkuu oli 4. lämpimin; muut ajanjakson kuukaudet olivat kukin mittaushistorian lämpimimpiä.

Asiasta  uutisoi  (http://yle.fi/uutiset/nasa_syyskuu_oli_maapallon_mittaushistorian_lampimin__kuin_myos_taman_vuoden_huhti-_touko-_kesa-_ja_elokuu/7528636)YLE. Ilmiön taustalla arvellaan olevan merien lämpeneminen ilmastonmuutoksen johdosta.

Myös lokakuu rikkoi globaaleja lämpöennätyksiä, kertoo YLEn  uutinen (http://yle.fi/uutiset/myos_lokakuu_rikkoi_globaalin_lampoennatyksen/7642640).

Itä-Suomen yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa on havaittu, että Suomen keskilämpötila on noussut kaksi kertaa nopeammin kuin muualla Maapallolla keskimäärin.

Maailmanlaajuisesti keskilämpötila on noussut sadassa vuodessa 0,75 Celsiusastetta. Suomessa keskilämpötila on noussut yli 2 Celsiusastetta 166 vuoden aikana. Keskilämpötilan nousu on ollut nopeinta 1960-luvun jälkeen, jolloin vuosikymmenittäin keskilämpötila on noussut 0,2-0,4 astetta. Suurin vuosittainen nousu on ajoittunut marras-, joulu- ja tammikuulle.

Tutkimuksesta  uutisoi (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_suomen_keskilampotila_nousee_muuta_maailmaa_nopeammin/7703063) YLE, ja sitä referoidaan myös  Suomen Luonto (http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/ennatyslammin-vuosi-euroopassa-suomen-lampeneminen-ollut-viime-vuosikymmenina-ennennakematonta/)- sivustolla.

Linkki tutkimukseen S. Mikkonen, M. Laine, H. M. Makela, H. Gregow, H. Tuomenvirta, M. Lahtinen, A. Laaksonen, 2014: Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013. Stoch Environ Res Risk Assess  (DOI 10.1007/s00477-014-0992-2) löytyy  SpringerLink (http://link.springer.com/article/10.1007/s00477-014-0992-2#page-1) -sivustolla.

Kesällä oli aurinkoisia päiviä niin että kaikkea auringosta kuvattua materiaalia ei ole viellä joutanut käsittelemään.
Eli  kesän havainto olosuhteet oli mitä mainioimmat, lukuunottamatta kesäkuun puolestavälistä heinäkuun puoleenväliin.

Lähtitähtemme Aurinko(kaan) ei ole liiemmilti viime aikoina ollut näkyvissä, kertoo YLEn  uutinen (http://yle.fi/uutiset/talvi_on_ollut_pimea__aurinkoa_alle_puolet_normaalista/7787294).

Golf-virrassa on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia,  uutisoi (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_gronlannin_sulaminen_hidastanut_golfvirtaa_jopa_viidenneksen/7887015) YLE.

Sääilmiöiden ääripäistyminen jatkuu. - Vuoden 2015 kesäkuu (sekä ensimmäiset puoli vuotta) oli globaalin 135-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Poikkeuksen muodosti Skandinavia, erityisesti Norja ja Suomi.

Asiasta  uutisoi (http://yle.fi/uutiset/kesakuu_oli_maailmanlaajuisesti_kuumin_sitten_tilastoinnin_aloittamisen/8169378) YLE.

"Pohjoisella napa-alueella poikkeuksellista lämpöä - myös Etelämantereen jää kutistuu", kertoo YLEn  uutinen (http://yle.fi/uutiset/3-9466389).

Arkiset havaintomme kotoisen heinäkuun säästä 2017 eivät kerro koko totuutta:  heinäkuu oli Maapallon mittaushistorian kuumin (https://yle.fi/uutiset/3-9779123), keroo YLEn uutinen. 

Nostetaan aihetta taas kerran esille: https://areena.yle.fi/1-50125474 (https://areena.yle.fi/1-50125474)

Vuosi 2020 jää sään puolesta lämpimiin kirjoihin.

YLEn uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-11710585

Mitä pikemmin vaihtaa näkökulmansa siitä, että "tämä vuosi oli mittaushistorian kuumin" siihen että "tämä vuosi todennäköisesti oli tulevan mittaushistorian viilein", sitä paremmin sitä sopeutuu tulevaan.

-Mikko

Helsingin kaupunki on optimistinen, odottaa isoja lumimääriä. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007641138.html