Pankaas tulemaan mitä suotimia meitsi tulee tarviimaan, kun päällimmäisenä kiinnostuksen kohteena on - ainakin vielä, kun putki on vasta liukuhihnalla - aurinkokunta ja komeetat. Sumuille tietenkin tarvitaan O-III, mutta mites nää edellämainitut. Sinistä? Punasta? Mitä? Asun lisäksi valosaastaisella alueella. Toki käyn myös pimeässä mutta ajattelin tehdä suurimman osan havainnoistani kotipihalla.
Suosittelen tietysti suoraan että teet suurimman osan havainnoistasi pois kotipihalta niin jaksaa harrastaa enemmän ja kauemmin :) Sumuille hankkisin O-III sijaan mielummin UHC filtterin - molemmat tietysti mielummin jos hiluja löytyy. Valosaastesuodatinta ei kannata turhaan hankkia ja värifilttereistä en tiedä tuon taivaallista joten joku planeettamies voi kertoilla lisää niistä ;D
/Jake
Auh. Luulin, että O-III on ollut sumubongaajien ykkösvaihtoehto jo vuosia. Vieläkö nykypäivinä joku pystyy tekemään parasta parempaa avaruustekniikkaa... wow. No sallinette tämän kommentin. Tämähän tulee aloittelijan aivoista. :)
UHC:llä on enemmän käyttöä kuin O-III:lla sumujen suhteen, mutta alkutaipaleella pärjää parhaiten ilman suotimia. Ja jos tosiaan meinaat havaita enemmälti valoisalta kotipihalta niin siinä tapauksessa älä koskaan katso putkeen oikeasti pimeässä paikassa...kun sen kerran tekee, siitä ei ole paluuta enää kotipihalle..ikinä. Nimim. kokemusta on.
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 28.12.2006, 22:22:11
älä koskaan katso putkeen oikeasti pimeässä paikassa...kun sen kerran tekee, siitä ei ole paluuta enää kotipihalle..ikinä.
Allekirjoitan tämän ;D
UHC:stä olen tämän päivän ajan lueskellut ainakin minun ostosluiskaltani löytyy vastaava.
Ja vielä olen Iiron kanssa samaa mieltä, että aluksi pärjää vallanmainiosti ilman suotimiakin, lisämausteen ne kyllä tarjoavat.
Saturnukseen sinistä suodinta? Näin jostain muistan lukeneeni..
Toki pyrin henkilökohtaiset planeetta- ja komeettakokemukseni hankkimaan pimeässä ja se on helppo järjestää. Mutta ajattelin esitellä maailmankaikkeuden ihmeitä myös naapureilleni joita ei aina saa houkuteltua parin oluen jälkeen kävelemään 1.5km pimeyteen punaisen ledivalon loisteessa. Kyllä näistäkin asioista saa illanviettoon puheenaihetta, mutta on hyvä tietää mistä itse puhuu ;)
Myönnetään ettei naapureilta kyllä pisteitä heru, jos sanoo "Kyllä minä sen itte maaseudulla käydessä näin." No-jaa. Mikä sen valosaastesuotimen nimi taas olikaan. :D
Iiro puhuu painavaa asiaa. Mikään suodin ei korvaa pimeää paikkaa. Mitä tulee noihin O-III ja UHC-suotimiin, niin UHC on monikäyttöisempi, O-III on selkeästi parempi vain harvoihin sumuihin. Jos aurinkokunta on päällimmäinen kiinnostuksen kohde, niin esim Baaderin Moon & Skyglow on hyvä valinta. Se parantaa kontrastia aika kivasti. Syvän taivaan kohteissa se ei niinkään auta, hivenen ehkä.
Mitä taas tulee värisuotimiin, niin Telescope-Servicen suodinsivuilta (http://www.telescope-service.com/filters/start/filtersstart.html#colour) saa mukavasti lisätietoa. Lisäksi kannattaa katsoa kattavampi kokoelma värisuotimista (http://sciastro.net/portia/advice/filters.htm).
Onko perää, että UHC-S toimisi yleisenä valosaastesuotimenakin paremmin kuin Deep Sky- ja Skyglow-suotimet, jotka ovat erisyisesti valosaasteen suodattamiseen tarkoitettuja? (Entäs tuo LPR?) Tämä ajatellen esimerkiksi pallomaisten tähtijoukkojen ynnä muiden ei-sumumaisten kohteiden havainnointia?
-- Markus
pientä hämmenystä herättää tämä....siis, onko UHC suodin sama asia kuin UHC-S suodin (mikä on myytävänä villestarilla)....ja jos näillä on jotain eroa, niin joku asiasta tietävä minua valaiskoon..? näin tuumailee suotimista tietämätön :)
-HH-
Hei!
Jos olet todella ALOITTELIJA, niin mielestäni et todellakaan tarvitse ensimmäistäkään suodinta. Ne ovat todella kauan aikaa havaintoharrastusta tehneen välineitä.
Ensimmäiseksi sinun kannattaa opetella tuntemaan tähtitaivas, tärkeimmät tähdistöt ja tähdet. Sinun kannattaa opetella löytämään tärkeimmät planeetat. Esim. että planeetta Saturnus näkyy koko kevään Leijonan tähdistössä. Se on yhtä kirkas kuin kirkkaimmat tähdet. Sitten sinun kannattaa käyttää kiikaria ja käydä lähimmässä tähtitornissa tähtinäytännöissä.
Sitten kannattaa opetella käyttämään omaa kaukoputkea. Se ei ole helppoa. Kannattaa käydä Ursan yhden päivän mittaisella kaukoputkikurssilla. Kaukoputken käyttö on yhtä vaikeaa kuin autolla ajo. Pitää käydä autokoulu.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: HH - 29.12.2006, 10:39:28
pientä hämmenystä herättää tämä....siis, onko UHC suodin sama asia kuin UHC-S suodin (mikä on myytävänä villestarilla)....ja jos näillä on jotain eroa, niin joku asiasta tietävä minua valaiskoon..? näin tuumailee suotimista tietämätön :)
-HH-
Tässä on jotain keskustelua UHC-S suotimesta ;D
http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=37.0
Lainaus käyttäjältä: althus - 29.12.2006, 11:37:04
Tässä on jotain keskustelua UHC-S suotimesta ;D
http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=37.0
Kiitos toveri....!
Samaa mieltä Linnaluon kanssa, ensin perusasiat ja sitten vasta hypeä. Jos kaiken makean saa heti ei kakku kauaa kiinnosta. Varsinainen ja pitkään kestävä kehitys taivaan periaatteiden tuntemuksessa ja aurinkokunnan mekaniikasta antaa paljon. Kaukoputki ja varsinkin se suurin mitä saa voi olla pettymyskin jos ei tiedä miten ja mistä kannattaa katsoa. Mahdollisimman pimeät olosuhteet ja tietotaito tuo esiin miljoonittain mahdollisuuksia ennen ensimmäistäkään suodinta.
Sumujen ja ds kohteiden tutkiminen on nostettu samalle tasolle kun lintumaailmassa bongaus eli se kuka eniten kerää lintuhavaintoja ja saa pinnoja. Moni joka jahtaa niitä ei tiedä lintujen biologiasta ja niiden elintavoista mitään. Sama tauti voi tulla tähtien tutkimisessakin vastaan, pelkkää pintaa raapaisemalla, eli vaikka Messierin luettelon läpikäyminen ei avarra niiden maailmasta muuta kun se että ne on olemassa.
Jep, yhdyn edellisiin kirjoittajiin. Perusasioista liikkeelle, tähtitaivaan tuntemusta ja opettelua. Sitten jos esim. planeetat alkavat kiinnostaa enemmän, voi harkita vaikka jotain värisuodinsarjaa. Mutta jos taas himmeät DS-kohteet vievät sydämesi, UHC-suodin voisi olla hyvä valinta. Mutta tosiaan noita suotimia kannattaa harkita vasta, kun on jo ehtinyt jonkin aikaa harrastaa.
Uskotaan, uskotaan. Kai nyt sentään Kuusuodin? Ja sininen Saturnukseen? :D
Viittauksena alkuperäiseen kysymykseen lyhyt lainaus 'Ihmeellinen Luonto' -sarjan kirjasta 'Tähtitaivas'. S.56: "Kuun ja kirkkaiden planeettojen havaitseminen on aivan yhtä helppoa kaupungissa kuin maaseudullakin.......Aloittelijalle paras paikka havaintojen tekoon saattaisi olla tuttu ympäristö kuten oma takapiha, kuisti tai jopa katto." Kirjan on suomentanut Seppo Linnaluoto.
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 04.01.2007, 12:57:11"Kuun ja kirkkaiden planeettojen havaitseminen on aivan yhtä helppoa kaupungissa kuin maaseudullakin.......Aloittelijalle paras paikka havaintojen tekoon saattaisi olla tuttu ympäristö kuten oma takapiha, kuisti tai jopa katto."
Näinhän seon, yhtä helposti ne planeetat löytyvät kaupungissa kuin maaseudullakin, ehkä ei nyt ihan himmeimmät mutta idea kyllä on näin! Yksityiskohtia näkyy tietysti lähes poikkeuksetta enemmän korvessa jos on hyvä seeing.
Mitä itse aina suosittelen aloittelijoille ensiksi on tähtitaivaan opettelu siellä kotona, sitten maaseudulla pahimmillaan uusiksi. Itse alotin näin ja seon auttanut huomattavasti ja ei tarvitse aina olla täysin lukossa ku joku kysyy että "mikäs tuo tuossa on?". Toisaalta muistan kyllä elävästi kuinka katselin 15x70 kiikareilla ja näkökentässä näkyi Lacerta - tosin se olikin avoin joukko Melotte 20. Siinä meni taas pari viikkoa ennenkuin löytyi se oikea Sisilisko. GoTo ja muiden kaukoputki-juttujen mukana on tullut se ongelma että havaitsijat eivät enää löydä edes tähtikuvioita.
Muistan kyllä elävästi kuinka ensimmäistä kertaa pakkasin putken ja suuntasin korpeen. Meni noin 30 minuuttia ennenkun löysin etsimäni kohteen koska tähtihyppely oli erittäin haastavaa - tähtiä oli lisää ja himmeät tähdet kotona olivat jo kirkkaita täällä pimeydessä. Pimeyden jälkeen oli kyllä karua palata takapihalle kun mitään ei näkynyt. Ei yksinkertaisesti jaksanut katsella kotoa kun muisteli vain sitä maaseutua. Lopuksi oli kaikki täysin erilailla. En jaksanut mennä maaseudulle koska siellä odotti aina sadoittain katsottavia kohteita, enkä vaan jaksanut enää metsästää niitä. Lähi metsästä katsottuna oli taas rentouttavaa piirrellä niitä avonaisia ja nauttia vaan siitä kököttelystä.
PS. Jätä ne filtterit rauhaa, alota kattomaan ihan niillä mitä nyt on. Jos rahaa löytyy ni osta värifiltteriä, kokeile auttaako ja kerro tännekin.
/Jaakko
Määki oon nyt vähän yli vuoden ajan katsellut kaukoputkella ja ruvennut miettimään tommosta uhc-filtteriä, mutta kuinka paljon se oikeastaan parantaa sumujen näkyvyyttä? Ei kai se kuitenkaan mitään ihmeitä voi tehdä. Deep-sky archivesta niitä on paha verrata, kun eri piirtäjät piirtää kuitenkin erillailla.
Itse hankin tuossa taannoin sen UHC-filtterin vähn sillä mielellä, että onpahan ainakin kehuttu.
Voin sanoa, että ainakin Baaderin UHC-S tekee moitteetonta työtä ainakin näin vähävalosaasteisella alueella. Kyllä ne sumut erottaa sen avulla huomattavasti paremmin kuin ilman sitä. Samaa sanoi myöskollega töistä, jolle sitä lainasin.
JM:n kommentit ovat hyviä. Sumuista yksityiskohtia näkyy yleensä enemmän jos siihen on vain mahdollisuus. Toisekseen, moni sumuista näkyy, kun taas ilman suodatinta ei ollenkaan.
Tässä ehdin nopeasti räveltämään erittäin huonon esimerkin, mutta ehkä se ainakin herättää ajatuksia ;)
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/UHC/M42a.gif)
Messier 42 8-senttisellä kaukoputkella, 64-kertaisella suurennoksella.
(http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/UHC/M42a_uhc.gif)
Messier 42 8-senttisellä kaukoputkella, 64-kertaisella suurennoksella UHC filtterillä.
Suositukset olivat niin hyvät, että uhc-suodatin lähti samantien tilaukseen :P
Entä sitten kumpi himmentää näkyvyyttä enemmän: Barlow vai vastaavasti lyhyempi Super-Plösö ? Eli kumpaa mieluummin pitäisi varoa?
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 04.01.2007, 19:01:54
Entä sitten kumpi himmentää näkyvyyttä enemmän: Barlow vai vastaavasti lyhyempi Super-Plösö ? Eli kumpaa mieluummin pitäisi varoa?
Hyvä barlow (lue "noin 100 euroa tai enemmän, nimessä saatetaan vihjata apokromaattisuudesta") ei himmennä tai sumenna kuvaa. Eli näkymä on samanlainen 10mm Plösslillä verrattuna 20mm plössliin ja 2x barlowiin. Alle 10mm plössleihin on vaikeampaa katsoa lyhyen silmävälin vuoksi.
Muovilinssistä barlowia, mikä mahdollisesti tuli putken mukana, ei kannata käyttää. Putken mukana tulleet okulaarit ovat siihen verrattuna laadukkaita.
Juuri tällaisen vastauksen halusinkin kuulla. Kiitos.
Monien kalliden okulaarien optisessa rakenteessa on barlowin tapaan toimiva esielementti. Joistakin okulaareista tämä osa voidaan myös irroittaa.
Eli kunnon barlow ei juurikaan huononna tai himmennä kuvaa. Se itseasiassa saattaa jopa parantaa kuvaa vähentämällä optisia virheitä ja tummentamalla taustataivasta.
Hyvällä barlowilla saadaan helppokäyttöisillä pitkillä okulaareilla suuri suurennus.
jk
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 30.12.2006, 11:08:11
Uskotaan, uskotaan. Kai nyt sentään Kuusuodin? Ja sininen Saturnukseen? :D
Kuusuodin tosiaan on perusjuttu ja se kannattaa hankkia ellei sitä ole tullut kaukoputken mukana, sitten perusvärisarja...Kunnon sumufiltterit ja varsinkin alfa taajuudet maksavat saman verran kun halpa havaintoväline, ja yleensä kunnon sumujen näkeminen vaatii hyvän havaintovälineen ja hyvän filtterin...Vanhan miksaajan sanoin: Paskasta ei saa konvehtia vaikka kuinka vääntäisi...
Suosittelen TAL suodinsarjaa (perus värit) ja kuusuodin tai sitten T&S vastaavaa, hinta 50 ököö, ei tule kauheata krapulaa jos ei näykkään mitään ihmeitä (ja näillä niitä pitää jo jonkinverran näkyä jos on yleensä näkyäkseen)
Nythän sieltä alkaa tulla jo ihan asiallista asiaa :). Vai vielä konvehtia...
Lainaus käyttäjältä: pappa - 05.01.2007, 23:09:18
Kuusuodin tosiaan on perusjuttu ja se kannattaa hankkia ellei sitä ole tullut kaukoputken mukana...
Suosittelen TAL suodinsarjaa (perus värit) ja kuusuodin tai sitten T&S vastaavaa, hinta 50 ököö, ei tule kauheata krapulaa jos ei näykkään mitään ihmeitä (ja näillä niitä pitää jo jonkinverran näkyä jos on yleensä näkyäkseen)
Itse en näe kuufiltteriä tarpeelliseksi...ainakaan en ole tarvinnut, vaikka kuuta olenkin joskus katsonut...toki se himmentää kuvaa...
Jos tarkoitat samaa suodinsettiä, joka tuli TALlin mukana, niin sillä ei tee mitään. Ne "suotimet" ovat muovikehikossa, joka asetetaan okulaarin päälle ja taitataapi se "lasiosa" olla jotain pleksiä...mutta jos TALlilla on myynnissä joku oikea setti niin en mollaa sitä, koska en tiedä siitä mitään :)
Itselläni on TAL suodin setti ja sen kehys on metallia, ja ruuvataan okulaarin fokusointilaitteen sisään menevälle puolelle, sama koskee kuusuodinta. Suotimet ovat mielestäni laadukkaita ja itselläni on niistä ollut hyötyä eniten planeetta ja kuu havainnoissa.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 06.01.2007, 00:56:29
Itselläni on TAL suodin setti ja sen kehys on metallia, ja ruuvataan okulaarin fokusointilaitteen sisään menevälle puolelle, sama koskee kuusuodinta. Suotimet ovat mielestäni laadukkaita ja itselläni on niistä ollut hyötyä eniten planeetta ja kuu havainnoissa.
Hyvä, eli TALlilla on parempiakin (?) suodinsettejä, mitä tuli putken mukana kymmenen vuotta sitten.
Itselläni ei suotimista ole kuusuodinta lukuunottamatta mitään kokemusta ja täytyy sanoa että kuusuotimesta ei kovin makeaa fiilistä jääny. Kyseinen suodin tuli skymax 127:n mukana enkä oikein pitänyt siitä siksi että se värjää kuvan samalla vihertäväksi. Ei siis näytä kuu kovinkaan realistiselta kun on tollanen käytössä. Eikä se mielestäni muutenkaan juuri parantanu näkymiä joten turha kapistus mulle. Tämään kevään aikana olisi tarkoitus hankkia kokemuksia aurinkosuotimesta kun sellaisen putkeeni tilasin.
Onko saatavilla sellaisia kuusuotimia, jotka eivät värjää kuvaa vaan ainoastaan himmentävät kuvaa? jonkinlainen harmaasuodin kai ajaisi asiaa va kuinka on?
Telescope-Servicellä pitäisi oleman jotakin. Joku tuollainen (http://telescope-service.com/filters/start/filtersstart.html#TSCC1)? En niiden harmaasävyisyydestä tiedä, että ovatko ne vain harmaita vai onko mukana jotain muutakin väriä. Aina kannattaa toki kysyä.
Ai juu. Tuo Aurinkosuodin oli unohtua. Sitähän tarvitaan ylikulkujen ja Auringonpilkkujen tarkkailuun. Kiitti vinkistä.
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 06.01.2007, 23:16:11
Ai juu. Tuo Aurinkosuodin oli unohtua. Sitähän tarvitaan ylikulkujen ja Auringonpilkkujen tarkkailuun. Kiitti vinkistä.
Kannattaa sitten hommata sellainen täyden aukon suodin, joka tulee objektiivin eteen. Okulaariin kiinnitettävän suotimen kanssa saattaa silmään palaa reikä.
Juu. Tästä olenkin lukenut. Tulee vaan mieleen, että miksi niitä valmistetaan. ???
Mitäs muuta tuon aurinkosuotimen lisäksi kannattaa hankkia jos haluaa aurinkoa tähyillä? Suodinta käytettäessä voi varmaan katsella omin silmin okulaariin siis turvallisin mielin, eli ei ole välttämätöntä projisoida kuvaa paperille vai kuinka?
Lainaus käyttäjältä: Teemu78 - 07.01.2007, 20:16:03
Mitäs muuta tuon aurinkosuotimen lisäksi kannattaa hankkia jos haluaa aurinkoa tähyillä? Suodinta käytettäessä voi varmaan katsella omin silmin okulaariin siis turvallisin mielin, eli ei ole välttämätöntä projisoida kuvaa paperille vai kuinka?
Ei välttämättä mitään. Jos aurinkosuodatin on hyvälaatuinen, eikä mikään pilipalisuodin, niin silloin voi aivan turvallisin mielin kuikuilla sinne okulaariin. Halvan, ja ihan kohtuullisen hyvän aurinkosuodattimen saa esim. mylar-kalvosta. Hyvä aurinkosuodin himmentää auringon valon n. 100 000 kertaa himmeämmäksi, jolloin auringon katselu on turvallista.
Jos jossain vaiheessa auringon katselu ja havainnointi alkaa ihan tosissaan kiinnostaa, voisi esim. H-alfa-suodin olla paikallaan.
Saako jollain tavalla aikaiseksi keinotekoisen täydellisen Auringonpimennyksen?
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 07.01.2007, 21:44:50
Saako jollain tavalla aikaiseksi keinotekoisen täydellisen Auringonpimennyksen?
Periaatteessa tuo on mahdollista, muttei ehkä ihan harrastajan välinein! ;)
Esim. SOHO-avaruusteleskoopin kuvia katsomalla on mahdollista nähdä keinotekoinen auringonpimennys. Käsittääkseni homma toimii periaatteessa niin, että aurinko peitetään jollain pyöreällä lätkällä, jolloin saadaan aikaan auringonpimennys, mutta käytännössä se ei ihan niin yksinkertaista liene..
Tuo on kyllä mielenkiintoinen idea.
Kesäpäivät menisi huvassa :D
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 07.01.2007, 21:44:50
Saako jollain tavalla aikaiseksi keinotekoisen täydellisen Auringonpimennyksen?
Tässä olisi ohje auringonpimennyksen tekemiseksi. Sama ohje on suomeksi URSAn julk. 19:"Tähtit. harrastajan käsikirja 2" siv.50-59. Asiasta myös K Kaila: siv.35-47. Lisäksi artikkeli prot.-teleskoopista Tähdet ja Avaruus 1978 numerot 1 ja 2..
http://www.astrosurf.com/rondi/construcoro.htm (http://www.astrosurf.com/rondi/construcoro.htm)
Salmen Jussi tehnyt tällaisen joskus.
http://www.saunalahti.fi/%7Ejsobser/protuberanssit.htm (http://www.saunalahti.fi/%7Ejsobser/protuberanssit.htm)
Baaderin valmiista vehkeestä on arvio täällä:
http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=38 (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=38)
jk
Kiitos linkkivinkeistä ! Saisivat ruuvata liukuhihnaa nopeammalle siellä teleskooppitehtaalla. Tekisi mieli alkaa jo zoomailemaan (elikkäs treenaamaan putken käyttöä, jotta on sitten valmis iskemään heti, kun pilvet väistyy). :D
Tämmönen mielenkiintoinen lause "Aurinkohavaintoihin tarkoitettu H alfa suodatin on aivan erilainen kuin sumukuvauksiin tarkoitettu." löytyi tuolta: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/komeetta4-2003.htm ??? Ettei menis liian helpox.
Hintoja valmiille kokoonpanoille: http://www.thousandoaksoptical.com/prominence.html
Löysin kirjastosta 'Tähtitieteen harrastajan käsikirja 2':n. Siellä on melko hyvin selostettu protuberanssisuodattimen periaate ja rakenne. Sitä vaan jäin miettimään, että eikö tämän kanssa tosiaan tarvita objektiivin peittävää Aurinkosuodinta lainkaan. Kartiohimmennin kai hoitaa homman turvallisesti. Vai...? Onko joku rakentanut moisen ? Baaderin vastaava muistuttaa kovasti tätä ja maksaa 1498€.
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 22.01.2007, 21:09:07
Löysin kirjastosta 'Tähtitieteen harrastajan käsikirja 2':n. Siellä on melko hyvin selostettu protuberanssisuodattimen periaate ja rakenne. Sitä vaan jäin miettimään, että eikö tämän kanssa tosiaan tarvita objektiivin peittävää Aurinkosuodinta lainkaan. Kartiohimmennin kai hoitaa homman turvallisesti. Vai...? Onko joku rakentanut moisen ? Baaderin vastaava muistuttaa kovasti tätä ja maksaa 1498€.
Ok. Ennen kuin rupeat rakentelemaan mitään aurinkosuotimia (varsinkin protusuodinta), niin mietippä vielä kerran. Jos haluat säilyttää näkösi, niin osta kaupallinen suodin, vaikka se maksaa. En itse kyllä ole niin seikkailunhaluinen, että riskeeraisin näköni omatekoisen suotimen kanssa, Jos haluat katsella protuja tms. auringonilmiöitä, niin suosittelen harkitsemaan Coronadon PST -putkea. Säilyy ainakin näkökyky.
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 22.01.2007, 21:09:07
Löysin kirjastosta 'Tähtitieteen harrastajan käsikirja 2':n. Siellä on melko hyvin selostettu protuberanssisuodattimen periaate ja rakenne. Sitä vaan jäin miettimään, että eikö tämän kanssa tosiaan tarvita objektiivin peittävää Aurinkosuodinta lainkaan. Kartiohimmennin kai hoitaa homman turvallisesti. Vai...? Onko joku rakentanut moisen ? Baaderin vastaava muistuttaa kovasti tätä ja maksaa 1498€.
Tuossa v. 1983 painetussa kirjassa selostettiin, miten spektroskoopilla voi katsella myös protuberansseja. Mutta ei selostettu ollenkaan, miten protuberansssin onnistuu löytämään! Spektroskoopin rakoa täytyy kai kiertää jollain tavalla pitkin Auringon pintaa. Varsinaista protuberanssikaukoputkea ei nykyään kannata kai rakentaa, kun niitä saa kohtuuhintaan. Kari Kaila ja Juhani Salmi (juttujen tekijät) vaikuttavat edelleen, joten heiltä voi kysellä suoraankin.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: Never - 04.01.2007, 13:53:49
PS. Jätä ne filtterit rauhaa, alota kattomaan ihan niillä mitä nyt on. Jos rahaa löytyy ni osta värifiltteriä, kokeile auttaako ja kerro tännekin.
No joo. Muistellaan hetki menneitä; Täytyy myöntää, että useimmat suotimet vaikuttaa aluksi turhilta mutta UV/IR -cut rauhoittaa ja selkeyttää näkymää selvästi ja on ollut paras hankintani. UHC on hyvä Kuun ja Venuksen kuvaukseen päivällä. Aurinkosuodin on tietysti ehdoton pilkkuhavainnoissa.
Kovasti tuolla tyrkytettiin värisuotimia mutta oman kokemukseni perusteella ne on haitarista samoin kuin Kuusuodin. Ainakin rivitalon pihasta havaittuna. Joku siellä kovasti moitti myös rivarin pihasta havainnointia mutta huomattavan suuri osa täälläkin kirjoittelijoista kertoo havaitsevansa kerrostalon parvekkeelta - joukossa myös niitä mollaajia.
Minulla on jalat tiukasti Aurinkokunnassa ja siksi oma piha riittää ihan kivasti. DS -juttuja käyn kyyläämässä maaseudulla.
Kysymys saattaa mennä vähän vanhan toistoksi, mutta kun edellisestä vastauksesta on kulunut jo parisen vuotta, niin eihän sitä tiedä jos vaikka suodinrintamalla olisi tapahtunut vallankumouksellisia uudistuksia eli:
Tarkoitus olisi hankkia, kuusuodin joka parantaa kontrastia ja toimii myös planeettojen kanssa. Siihen kaveriksi yleissuodin, joka sopii mahdollisimman monen sumun ja galaksien katseluun.
Kannattaa olla tarkkana ettei vahingossa tule vaatineeksi liikoja. Muista että mikään suodin ei tee taikatemppuja, ainoa mitä ne voivat tehdä on himmentää kuvasta eri värejä.
-Kuusuodin himmentää kuvaa jottei kuun katselu häikäise. Ei maksa paljon mitään.
-Planeettoihin voi käyttää kuusuodinta jos häikäisee, muuten ei kannata. Planeettojen yksityiskohtien näkemistä helpottaa erilaiset värisuotimet mutta näitä vissiin käytetään nykyaikana aika harvoin. Myös jotkut ihmesuotimet saattavat sattumalta toimia aika hyvin, esim. Contrast booster.
-Galakseista ja heijastussumuista tuleva valo on valkoista eli kaiken väristä. Jos niitä yrittää suodattaa, tulee suodattaneeksi kohteenkin valoa. Näitä näkee paremmin vain menemällä tarpeeksi pimeään paikkaan.
-Emissiosumuihin suotimet sitten ihan oikeasti tekevät taikatemppuja, koska niiden valo on kapeakaistaista. Suodin päästää sen läpi ja blokkaa kaiken muun (myös tähdet). Jos ei halua heti kättelyyn ostaa montaa niin suosittelen OIII-suodinta. Sillä olen bongannut keskeltä kaupunkia sumuja joiden luulin näkyvän vain valokuvissa.
Joo on tullut jo harkittua tuota OIII:ta ja UHC-S:ää, koska vaikuttaa ilmeisen hyvin myös valosaasteen suodattamiseen.
Jotain olen lukenut noista kuusuotimista, että parhaiten saa kontrastia jollain muulla, kuin perus kuusuotimella - en vain muista mikä suodin oli kyseessä.
Polarisaatiosuodinta muistelet?
jk
Katselin kuvauksia tosta polarisaatiosuotimesta ja kuvaukset sopii just tohon. Korostaa kontrastia, syventää värejä, vaimentaa heijastuksia, halpa jne.
Oisko hullu idea, jos laittaisin tilaukseen UHC-S suotimen ja siihen kaveriksi tommosen alta 30€ polarisaatiosuotimen?
Edit: Laitoin sitten tilaukseen Teknofokuksen polarisaatiofiltterin. Tuskin tuo ihan hukkaan menee ja hintakin vain 18€
Nyt pitäisi laittaa suodinta, joka toimisi hyvin planeettojen kanssa. Olen lukenut hyviä kokemuksia kaikenlaisista suotimista,
kuten Contrast boosterista, Moon&Skyglow- ja värisuotimista, mutta en osaa vain päättä minkä noista laittaisi.
Esim. Jupiterin visuhavainnointiin jotain kyllä kovasti tarttis, koska näkyy niin hemmetin kirkkaana, eikä yksityiskohtia juuri erota.
Löytyykö planeetoille jotain yleissuodinta ja tulisiko hommata noille eri planeetoille lisäksi omat värisuotimensa?
Ainakin Baader Moon&Skyglow/Neodymium toimii hyvin myös visuaalikatselussa ja lisää kontrastia planeetan näkymiseen syömättä liikaa valoa. Toimii myös Kuun ja Auringon katselussa (jälkimmäisessä Astrosolar kalvon tai vast. aurinkosuotimen kera tietenkin). Liian kirkkaaseen Jupiter-näkymään auttaa suurennuksen lisääminen...
Joo vähän arvellutkin, että tuo Skyglow voisi olla hyvä hankinta. Taidanpa saman tien laittaa Tähtibasaariin "Ostetaan" -ilmoituksen. :grin:
Contrast Boosterin tilasin eilen Ylvalta, saattaapi kuulemma olla huomenna perillä..
Meneekö mikä tahansa 1,25" suodin mihin tahansa 1,25" suodinpyörään? Eli voinko laittaa baaderin suotimen kiinni astroluminan filtteripyörään?
Ja rahaa menee taas mukavasti. TS:llä olisi myynnissä kapeakaistasuodinsetti jossa on myös Hbeta suodin. Tekeekö sillä mitään kun en ole usein nähnyt vety beta valoituksia.
Filtterikierteitä on kahdella eri nousulla eikä missään tuotteessa lue kummalla. Varaudu yllätyksiin. Nousujen ero on 0.1mm ja aiheuttaa sen että jotkut suotimet kiertyvät eri paikkoihin tosi nihkeästi.
Toinen nihkeys baaderin suotimissa on että niiden kehykset ovat tosi paksuja, joten eivät mahdu ohuimpiin filtteripyöriin. Kaikkein ohuimmissa malleissa tulee joskus matalammat filtterikehykset baadereiden omistajille.
H-betalla ei ihan hirveän paljon tee. Se on käytännössä täysin saman näköinen kuva kuin H-alpha mutta himmeämpi (pieniä eroja on kohteen ionisaatiotason mukaan).