Avaruus.fi - keskustelualue

Havaintokohteet ja havaitseminen => Meteorit ja meteoriitit => Aiheen aloitti: Anssi Mäntykivi - 04.02.2010, 09:30:00

Otsikko: Valoilmiöhavainto 28.1.2010
Kirjoitti: Anssi Mäntykivi - 04.02.2010, 09:30:00
Ylä-Kainuu lehdessä 4.2.2010 oli artikkeli havainnosta Hyrynsalmella.
Havainto siis 28.1.2010 klo.15.30
Onko havaintoja muilla tulipallokameroissa tai silminnäkijöitä.

http://koti.kainuu.com/amantyki/juttu.jpg
Otsikko: Vs: Valoilmiöhavainto 28.1.2010
Kirjoitti: Riqis - 04.02.2010, 22:22:27
Tulipallotyöryhmälle on tullut tästä mielenkiintoisesta ilmiöstä kaksi havaintoa.  Ja tänään työryhmän jäsen Pekka Kokko huomasi, että yksi aiemmin Ylikiimingissä otetuista kuvista esittää tätä päivätulipalloa:

http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/hyrynsalmen-taivaan-hehkuvasta-esineesta-loytyi-valokuva.html
Otsikko: Vs: Valoilmiöhavainto 28.1.2010
Kirjoitti: Esko Lyytinen - 05.02.2010, 14:57:20

Pekka Kokon kamerahavainnosta tulee VideoAnalyzerillä paitsi T+a:n sivuilla oleva 2 minuutin summakuva ( esillä oleva cropattu ) niin myös joka toisen framen tallentava. Siitä saa keskinään ajoitettuja mitattua. Valitettavasti ei ole toista kamerahavaintoa.

Näistä yhden aseman mittuksistakin saa kulmanopuden muutoksista määritettyä tulosuunnan ja myös hidastuvuuden. Hidastuvuus vaikuttaa lähinnä loppupäässä joten kyseiset vaikutukset voi riittävän hyvistä havainnoista eritysesti jos reitti taivaalla on pitkähkö, erottaa. Antaa tulosuunnaksi suunasta 170 (kohtalaisin marginaalein) jyrkkyydellä 69 astetta. Visuaalihavainnot tukevat hyvin jytkkää tuloa. Tulonopeutta 13 km/s vastaisi syttyminen (päiväkuvassa näkyviin tulo) noin 60 kilometrssä ja häviminen noin 30 kilometrissä. Suuremmalla nopeudella molemmat olisivat suurempia. Pimeä-havainnossa syttymiskorkeuden arviominen (jonka mukaan koko homma skaaalautuu yhden aseman havainnossa) olisi helpompaa mutta em 60 km tässä ja suunnilleen näinkin hitaalla tulonopeudella on paras arvoni.

Näin hitaasta (ainakin tavallisella kondriittityypillä) noin puolet alkuperäisestä massata voisi päästä maan pinnalle asti. Oulun havainnon mukaan kohde siis hajosi lopussa, mikä ei paljoa vähennä yhteistä  loppumassaa. Osa menee kyllä hävikkinä hyvin pieniin murusiin. Jos tulonopeus olisi suurempi niin vastaavasta hdastuvuudesta määritetty massa pienenee aika voimakkaasti. Karkea arvio integroidusta kirkkaudesta vie samoille massa-arviolukemille.

Todennäköisesti tästä putosi yhteensä ainakin kiloluokan verran tavaraa ja 10 kilon verran ja mahdollisesti vähän enemmänkin ei ole pois suljettu. Se tuli Oulujärven pohjoispuolelle Vaalan keskustasta ehkä noin kymmenen kilometriä itään. Tuulien vaikutustakaan ei ole toistaiseksi tarkemmin arvioitu. Siinä suhteessa tapaus on aika vaikea. Luotaushavaintojen tuulet Sodankylässä ja Jokioisissa ja Ruotsin puolen asemilla eroavat toisistaan erittäin paljon.
Ilmeisesti eri kokoiset maassa tulivat usean kilometrin mittaiselle "strewn-fieldille". Jo putoamisesta ilman tuulivaikutusta tulisi (kokojaukaumasta riippuen) pari kolme kilometriä.

Esko