8" f10 SCT putken takapuoleen pitäisi kytkeä sekalainen seurakunta erilaisia härveleitä. Nyt pohdin mikä olisi sopivin järjestys, ja haluaisin kommentteja.
- Putken takana olevaan SCT-kierteeseen ensin WO:n focuser, koska se on järein ja painavin komponentti. Sen kontaktipinta on putken takalevyä vasten on suurempi kuin f/6.3 reducer linssillä, joka sitten olisi tarkoitus tuupata taaemmaksi. Kysymys 1: voiko sen reducerin laittaa taaemmaksi, vai pitääkö sen olla heti putken perässä kuten usein on tapana?
- Focuseri tarjoaa taaksepäin vain 2" holkin, johon voi kiinnittää esim. 2" kulmapeilin ja siihen 2" okulaarin visuaalikäyttöä varten. Ei ongelmia, tämä on nyt nykytilanne visuaalikäytössä.
- Kuvaustarkoitusta varten tarvitaan f/6.3 reducer (SCT-SCT), Celestron Radial Off-Axiss Guider (SCT-T2) ja Canon-järkkäri (T2-EOS). Tarkoitus olisi tuupata tämä systeemi aikaisemmin mainitun 2" kulmapeili-okulaarin tilalle. Että sen voisi tehdä, tarvitaan 2" putki-SCT uros adapteri. Sellaisia löytynee, Teknofokus? Kysymys 2: Onko tämänlainen systeemi järkevää optisesti? Tarkennusvara riittänee, en tosin ole testannut, mutta nyt ei olla Newton putkessa joka on tarkempi tarkennusvarastaan.
Mitä muuta? Olenko unohtanut jotain?
SC-putkessa fokuksen paikkaa voi fokusoimalla siirtää hyvinkin kauas putken taakse, joissakin malleissa jopa naapurigalaksiin asti. Siirron myötä kuitenkin systeemin polttoväli kasvaa ja loitonnutaan optisen korjauksen optimialueelta.
Reduceri toimii kertoimensa mukaisella muuntosuhteella vain kun sen ja kameran kuvatason väli on suunnitteluarvon mukainen. Väliä muuttamalla kerroin muuttuu, kuvan laatu kärsii ja huonossa tapauksessa kuvaa ei voida edes fokusoida. Optisen laadun ja tukevuuden johdosta on kuvausrakenne syytä pitää mahdollisimman lyhyenä.
Jos oikein olen ymmärtänyt kysymyksen sovittamisesta, on esim. Baaderin osa 240 8155 ratkaisu liittämiseen. Sellaisen löytää: http://www.baader-planetarium.de/sektion/s08/s08.htm#+19
Hannu Määttänen / Teknofokus
Kokeilin noita järjestyksiä, ja kävi ilmi että ei sitä reduceria ainakaan ensimmäiseksi voi laittaa, jos focuser on myös käytössä. Ei riitä tarkennusvara - ja viritys näyttää aika hempulalta. Eli kyllä siitä on lähdettävä, että putken perään tulee 1) ihan ensimmäiseksi focuser. Sen jälkeen kokeilin 2) reducer 3) off axis ja 4) kamera. Pystyin tarkentamaan, eikä vinjetoinut. Kuvan laadusta en pysty vielä sanomaan enempää, kohdistus marraskuisiin koivunoksiin vähässä valossa ei juurikaan kerro mitään.
En viitsinyt uutta ketjua aloittaa kun otsikko sopi hyvin omaan kysymykseeni. Eli miten suodatin kiinnitetään? Eli mihin väliin jos käyttää järkkärikameraa ja millä kierteillä/lisäpalikoilla se toimii? Entäs sitten visuaalikäytössä?
Visuaalikäytössä yleensä suodatin kierretään okulaariin. Kuvauskäytössä ei olekaan ihan yhtä helppoa vastata. Mahdollisia paikkoja suotimelle:
-modatussa kamerassa suoraan kennolle
-peilikotelon eteen ennen T-rengasta (clip filter)
-t-renkaan sisään (baader)
-filtteripyörään putken ja kameran väliin
-filtteritaskuun samaan paikkaan
-teleobiskan vaihdettavaan filtteripaikkaan
-okulaariprojektorin okulaariin
-okulaariholkin nokkapalaan, jolla kamera on kiinni putkessa
-okulaariholkin nokkapalaan, jolla reduceri on kiinni putkessa
-johonkin sopivaan väliin t-kierteillä (astronomik)
-sct-kierteisiin heti putken jälkeen, ennen reduceria
-objektiivin eteen
En nyt äkkiseltään keksi muita paikkoja. Veikkaan, että mahdollisia paikkoja on kuitenkin ainakin vielä tuplamäärä.
Minunkin noviisi kysymykseni sopinevat tähän aiheeseen:
I.) Visuaalihavaintotilanteessa, jossa okulaarin lisäksi käytössä on kulmapeili ja barlow, kumpi jälkimmäisistä on syytä laittaa ensin (vai onko mitään väliä?), ja onko putken tyypillä väliä? (Itsellä akromaattinen linssi)?
II.) Onko visuaalikäytössä okulaarin kuvan kannalta merkitystä mihin väliin suotimen lykkää? käyttömukavuuden kannalta tuntuisi parhaalta, että suodin on kiinni esim. kulmapeilissä, joka todennäköisesti on koko havaintosession ajan kiinni putkessa. Tällöin suodinta ei välttämättä ole pakko vaihtaa jokaisen okulaarin kohdalla.
perustelut toki kiinnostavat, aina on mukava tietää miksi joku asia toimii niinkuin toimii :)
Ja vielä jälkikysymyksenä ja hieman offtopickina; miten nämä esim. televuen powermate polttovälin suurentajat eroavat barloweista? Ainakin televuen saitti hypettää niiden olevan 'täysin erilaisia normaali barloweista' Ja muiltakin valmistajilta oli jotain vastaavia laitoksia.
Barlowin etäisyys okulaarista vaikuttaa suurennuskertoimeen. Jos laitat barlowin ennen kulmapeiliä, se joutuu niin kauas okulaarista että suurennuskerroin varmaan lähtee lapasesta. Kannattaa siis tavoitteista riippuen pistää kulmapeilin ja okulaarin väliin.
Suotimen paikalla ei ole väliä, tai siis ainakaan noilla kahdella mainitsemallasi paikalla. Itse olen kyllä kokenut hyödylliseksi sellaisen että yhdessä okulaarissa on suodin ja toisessa ei, jolloin voi sitten nopeahkosti vertailla suotimen vaikutusta.
Kaikki barlowit powermatet mukaanlukien ovat efektiivisesti negatiivisia linssejä. Josko powermateissa on useammalla linssielementillä saatu tehtyä jotain jotenkin yksi/kaksielementtisiä barloweja fiksummin, en tiedä.
Aloitukseen mitenkään liittyen:
Mihin kohtaan filtterit olisi hyvä laittaa? Yleisesti olen nähnyt filtteripyörän olevan juuri kennon jälkeen, eli flätterin ja kameran välissä.
Onko sijoituksella merkitystä tähtien muodon tai vinjentoinnin suhteen?