Avaruus.fi - keskustelualue

Tämä putki on lyhyytensä vuoksi alkanut kiinnostaa, vaikka sen optinen akseli on pitkä. Voiko oheisia tarvikkeita sijoittaa yhtaikaa vapaasti putken fokuseriin ja missä järjestyksessä,vaikka lähtien putkesta kameraan päin:
- Crayford Focuser 1:10, valokuvauksessa hyvä
- Radial Guider, voi varmistaa okulaarilla kohteen, samalla kun kamera on kiinni
- Lyhentäjä 0,63x, saa laajemman näkymän ja voi kuvata himmeämpiä kohteita.
Pitääkö esim. Radial Guider unohtaa. Riittääkö putkessa säätövaraa kaikkeen.

Kyllä fokusvara varmaan riittää sekä lyhentäjän että off-axis/radial guiderin käyttöön.
Täytyy ottaa vaan huomioon että lyhentäjän jälkeen on sitten vielä oltava kameran kenno sopivalla etäisyydellä (noin 10cm).
Aika pitkä paketti sitten tulee putken perään, joten tasapainotusta pitää ajatella.
Samoin noissa oa/radial guidereissa on kohtalaisen pieni peili joten näkökenttä voi olla aika pieni/himmeä.
Jos haluat vain tarkistaa että kohde on oikea/keskellä niin flip mirror voisi olla myös vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: einari - 17.10.2009, 20:06:59
Aika pitkä paketti sitten tulee putken perään, joten tasapainotusta pitää ajatella.

Ja taipumista. Eli kunnon jymäkkiä palikoita väliin. Tuossa järjestyksessä kannattaa fokuseriin hieman kiinnittää huomiota, että muu paketti tulee hyvin kiinni systeemiin. Jos systeemi taipuu kovastikin, voi kollimointi muuttua eri asennoissa havaittavasti. Radial guider ehkäsee tosin sitten taas seurantaan liittyvät taipumaongelmat. Muutenhan tuon tyyppinen setti taitaa olla aika paljonkin maailmalla käytetty, joten kommentteja ja kuvia voisi löytyä esim. Cloudynightsin foorumeilta runsaasti.

RC kuvaajilla on myös suht pitkiä soiroja töröttämässä putken perässä, heiltäkin voisi asiaan saada kommentteja (montas niitä tällä foorumilla olikaan....)

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 18.10.2009, 09:03:26
RC kuvaajilla on myös suht pitkiä soiroja töröttämässä putken perässä, heiltäkin voisi asiaan saada kommentteja (montas niitä tällä foorumilla olikaan....)

Osui!

Tällä RC-kuvaajalla on se hyvä puoli, että fokusointi tapahtuu apupeiliä liikuttamalla (kaikissa RC-putkissa näin ei ole esim. GSO). Tällöin voi putken perään lyödä kiinni huomattavan painavat vermeet suoraan kierteillä ja taipumaa ei tule. Sovitteet on myös aika massiivisia eli 2,7 tuumaa halkaisijaltaan, joka osaltaan tuo tukevuutta tuonne kamerapäähään.

Itselläni oli aikaisemmin 8" SCT-putki. Oleellisinta on, että mahdollisimman moni laite pystytään liittämään kierteillä putken perään. Kaikki muut nokkapalatyyppiset sovitteet voi unohtaa, koska niissä on yleensä vain pari rimpulaa ruuvia kiinnityksen kiristämiseen. Jos koneistusta ei ole tehty huolella, niin väliin jää yleensä pientä klappia. Ja sehän ei näissä hommissa ole koskaan hyväksi. 

Kyllä taipumaa on odotettavissa. Tuo Crayford focuser tulee putkeen kiinni SC-kierteellä ja pitänee hyvin. Mainostavat, että kestää 4 kg kuorman. Lisäksi lyhentäjää on käytettävä  ja siinäkin on tuo SC-kierre toisessa päässä. Saako sen kiinni SC-kierteellä Grayford focuseriin, vai pitääkö välissä olla jokin sovite. Lyhentäjän toinen pää tulee T2-kierteellä kamerasovitteeseen. Näinkö se menee.   

Tuolla lyhtäjällä pitää aloittaa rakentaminen, näin ainakin lyhentäjän manuaalin mukaan.
Minulla on vastaava projekti menossa, tosin vielä sulattelen sitä havaintoa että Crayford focuseri on miltein pakollinen hankinta; -160 EUR  :undecided:.


Itse olen miettinyt seuraavaa rakennelmaa:

lyhentäjä+focuser+2"T2-sovite+off-axis+T2-sovite+kamera

Celestronin radial guiderissa on toisessa päässä SC kierre ja toisessa T2, joten sitä ei taida saada tuohon rakennelmaan fiksuun paikkaan ilman sopivaa sovitinta.

Minä taas järkeilin aivan väärin päin. Crayford olisi aika peli tarkennuksessa. Minulla on hankalat kokemukset tuosta Maksutovien nappulasta, josta ei aina muista, mihin päin sitä pitää kiertää ja kuinka paljon.

Eikö sen pitäisi oikeasti mennä niin, että lyhentäjä on tietyllä etäisyydellä kennosta, ja niiden muodostamaa pakettia sitten liikutellaan fokuserilla? Toisaalta tuo celikan .63 lyhentäjä ei ole lainkaan niin kranttu siitä etäisyydestä, mutta silti.

Tosiaan olisi paras jos lyhentäjän ja kennon välin saisi fiksattua optimiksi.
Minä järkeilin niin, että tuosta focuseri putkesta saisi samalla sen sovitepalan. Näin koko rakennelmasta tulisi 5-10cm lyhyempi kun väliin ei tarvitse erillistä putkea.
Lisäksi säästää 25 euroa 2"to-SC sovittimessa!

Minä taas huomasin että tietyissä tilanteissa on mitoitukselllisesti pakko laittaa reducer sinne minne sen saa, ja loppu säädetään sitten fokuserilla kohdalleen. Kotona kun ei aina ole kaikkia rakenneosio saatavilla.
Eli tilanteen mukaan.

Kari

Itsellä on käytössä 8" SC putkessa Celestronin .63 polttovälin lyhentäjä, Celestronin radial guider, 7,5mm T-jatko, filtteripyörä, 15mm T-jatko ja kamera, jolloin välimatkaa tulee kennolle n. 11,5 cm. Tällöin lyhentäjä ei Atik 314L+:n kennolla vielä aiheuta reunoilla tähtien venymistä. Aikaisemmin välimatka kennolle oli 12,5cm ja jonkin verran näkyi kuvissa kulmissa lievää tähtien venymistä.
Tuo ensimmäinen T-jatko vaaditaan, että filtteripyörä ei ota kiinni radial guiderin okulaarisovitteeseen sitä kiinnitettäessä paikoilleen ja tuo jälkimmäinen, jotta serantakameran saa fokusoitua tarkasti kohdalleen.
Tuohon jos lisäisi vielä erillisen tarkentimen (omasta mielestä tarpeeton. Kiitos Bahtinovin :smiley:) tulisi etäisyyttä kameran kennolle liikaa, ellei sitten hommaa jotain muun merkkistä ja kokoista radial guideria.

JM

Ensimmäisessä harjoituksessa atikkini kanssa (http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/091010_atik/m27_6x300s_cls_3x7x60s_rgb.jpg) kenno oli n. 82mm etäisyydellä reducerista. Reunoilla nyt vähän näyttää ehkä hoopolta, mutta ei pahoin. Tosin tuossa on tosi pieni kenno. Tuomo halunnee kuvata järkkärillä, ja luulen että tuosta reippaasti laajentamalla järkkärin näkökentän kokoiseksi, alkaa tähdetkin näyttää ehkä huonoilta? Lyhempi etäisyys vaikutti lyhennyskertoimeenkin, joka oli astrometrialla tutkittuna n. 0.67.

Sikäli kun jatkan tuolla Ursan SCT:llä kuvaamista, pitänee kiinnittää enemmän huomiota tuohon etäisyyteen. Pelivaraa esim. OAG:lle jäisi 23mm. Onkohan fokkareita joissa ei tarvitsisi pelleillä holkeilla, vaan saisi reducerin sen perään suoraan SC-kierteellä?

JP:hän kuvaa muuten nykyjään ihan julmalla etäisyydellä olevalla reducerilla (samanlainen) f/4.7 tms. aukkosuhteella. Olikohan niissä kuvissa kuitenkin nurkat kunnossa? Kenno on kaksi kertaa leveämpi kuin mulla.

Jollain fokkarivalmistajalla oli sellainenkin ratkaisu että reducerin sai jotenkin sen fokkarin sisään niin että etäisyys kennolle pysyy kiinteänä.
Kun vaan muistaisi kuka se oli...

Ainakin komakorjaimen  pitää olla tarkasti oikealla etäisyydellä kennosta. Polttovälin lyhentäjästä en tiedä että aiheuttaako muuta virhettä kuin että kerroin muuttuu sen mukaan mikä on etäisyys objektiiviin ja kennoon. Omasta TAListani poistin Crayford fokuserin sen vuoksi että se on aivan liian hento kantamaan järjestelmäkameraa. TALissa onneksi pääpeili on kiinteä ja fokusointi tapahtuu erillisellä fokusointilaitteella okulaaripäässä.
Hankin myös LVI-autoguiderin sen vuoksi että off axis vekottimet eivät mahdu kuvakenttään ja niiden aukkosuhde jää heikoksi kun kameran joutuu sijoittamaan kauaksi. Lisäksi nämä T-renkaalliset laitokset vinjetoivat kun se renkaan reikä on niin pikkuinen.
Guideriputkeksi laitoin Skymax 127:n että riittää seurantatähtiä.
LVI-guiderikin lähti toimimaan Timpen vinkkien avulla. Surkea tarkennusokulaari pitää vielä korvata paremmalla.

Kaizu

Minä tein aikaisemmin 0,75x reducerin T2 EOS sovitteen sisään, joka on aina vakiomatkan päässä kennosta (sovite on kamerassa kiinni). Eikä se vinjetoi, kun halkaisija on 48 mm. Tarkan etäisyyden laskin Timo-Pekan kaavoista ja kerroinkin varmistui siinä.

Koma korjaimen mukana tuli ohut rengas, millä säädetään etäisyyttä kennosta. Millä tavalla säätö varmistetaan oikeaksi, vai kuvastako.
Newtonissani on Crayford focuser ja kyllä kestää hyvin Canon 40D painon (740g + komakorjain). 

55mm:n päässä vapaan aukon pitäisi olla yli 55mm jotta kinokoon kenno ei vinjetoisi. Muutkin kuvausvirheet kasvavat keskiöstä kauemmas mentäessä. Ei minullakaan crayfordi hajonnut kuin kerran sen vuoksi että kiristin sen niin tiukalle että kamera pysyi paikoillaan, yleensä kamera ei pysynyt paikoillaan (ylöspäin kuvatessa). Newtonissa saattaa fokuseri päästä helpommalla sijaintinsa vuoksi, kamera harvoin roikkuu aivan selällään.

Kaizu

Lyhentäjän kanssa vinjetointia ei voi välttää, ainakaan dslr:n kennolla. Lyhentäjän omassa manuaalissa sanotaan että toimii paremmin pienempi kennoisella CCD kameralla.
Ja syy on SCT putken rajallisesta valokimpussa.

Esimerkiksi TS:n myymä focuseri säätyy 25 mm ja siitähän saanee säädettyä optimi etäisyyden hyvinkin tarkasti, kun ottaa huomioon että perus tarkennuksen voi suorittaa peilillä.

Niin omat ei vinjetoinnit olivatkin 80 ED:n kanssa. Lyhentäjä täyttää kokonaan T2 sovitteen ja sen keskipisteen etäisyys kennosta on 45 mm. Lars, olet aivan oikeassa fokuksen säätöjen kanssa, niinhän se toimii.

Toisaalta ei se vinjetointi celestronin lyhentäjällä mitenkään ihan hirveän kamalaa ole. Mieto vinjetointihan ei edes haittaa, koska flättikuvathan on joka tapauksessa otettava. Olen itse kuvannut paljonkin tuolla samaisella lyhentäjällä ja 1.6x kroppikennolla. Kinokokoisella kennolla tai sitten järeämmällä lyhentäjällä voi taas käydä niin, että reunat eivät pelkästään vinjetoi vaan ovat täysin mustia.

Lauri, olet kuvannut C8":lla ja käyttänyt tuota 0,63x lyhentäjää.
Kerro, oletko ollut tyytyväinen ja mitä kohteita sillä on paras kuvata. Täyspitkänä soveltunee planeettoihin ja Kuun yksityiskohtiin, vai mitä. Minä olen kahden vaiheilla, hankinko tuon putken ja sen lisätarvikkeet. Oletko käyttänyt Crayford focuseria siinä. Lyhentäjä ja Off Axis yhdessä järkkärin kanssa? Oletko seurannassa käyttänyt Off Axisia, vai erillistä seurantaputkea.
Jalustana olen ajatellut Cam- jalustaa ( edullisia yhteistarjouksia).
Mielipiteet, plussat ja miinukset, käyttäjiltä olisivat tervetulleita.

Tykkään tuosta yhdistelmästä aika paljon, tosin mulla on käytössä Ursan tähtitornin Mathis-jalusta joka antaa aika hyvät edellytykset kuvaamiselle. f/6.3 ei ole mikään mahdoton aukkosuhde toisin kuin f/10 joka alkaa jo vähän olla. Muutenkin tollaisilla kahden metrin polttoväleillä alkaisi seeing jo vähän häiritä kuvaa. Off-axisia en ole koskaan käyttänyt, ajattelin kyllä jossain vaiheessa vähän testailla, jos saan jostakin lainaan. Sopivia kohteita ovat pienemmät sumut ja galaksit ja sitten vähän isompien sumujen (rosette, pelikaani, pohjois-amerikka jne) yksityiskohdat. Koen kyllä että harjoittelustani lyhyillä polttovälillä on ollut aika paljon hyötyä ja että suoraan tuollaisen käyttöön hyppääminen olisi ollut aika vaikeaa.

Olen käyttänyt seurantaputkena kahden metrin pituista satavuotiasta Mertz-akromaattiputkea, jolla seuranta kyllä pysyy ihan neulanterävästi kohdillaan, jos vaan käy niin hyvä mäihä että pikkuiseen näkökenttään sattuu yksikään tähti. Tosi julmilla (20+ minuutin) osavalotuksilla kyllä alkaa tässäkin näkyä vähän taipumaa. Taitaa johtua C8:n peilistä (sitä ei saa lukittua) tai muista kiinnityksistä, vaikka yleensä kyllä kaikki onkin kiinni kierteillä. Siksi tekisi mieli myös tyypata OAG:ta.

Kuuta ja planeettoja olen kuvannut uudemmilla celestroneilla (tuo Mathisin kyydissä oleva on toistakymmenvuotias) CPC 800:lla ja NexStar 8:lla yleensä 2x barlowin kanssa.

Erillistä tarkenninta en ole käyttänyt, tuon putken oma tarkennus on kyllä vähän luihu. Uudemmissa on paljon parempi, mutta siinäkin se peilin heiluminen haittaa aika paljon. Bahtinovin maski on ehdottoman korvaamaton apu, ilman sitä yksikään kuvani ei olisi tarkka.

Unohtui sanoa että valovoiman parantamisen lisäksi tuo lyhentäjä parantaa myös kuvanlaatua jonkin verran, koska se tasoittaa samalla kentän kaarevuutta. Noita yhdistelmiä voi mielellään tulla testailemaankin Kaivopuiston tähtitornille vaikka tähtinäytöksen jälkeen klo 21, nehän ovat kaikille Ursan jäsenille tarkoitettuja. Omat näytökseni on torstaisin, kunhan tornin remontti nyt ensin valmistuu.

Selvittelin hiukan TS:n sivustoilta C8"- putkeen sopivia lisäosia. Oheisessa piirroksessa (ei kovin hyvä) on esitetty kolme käytännön vaihtoehtoa. Ongelmaksi muodostuu helposti pitkä "roiro" ja taipumisvaara, mikäli kaikki tarvikkeet yrittää ottaa mukaan. Lisäksi 0,63x reducerin etäisyys kennosta kasvaa helposti turhan pitkäksi. Olisiko A) ja C) parempia vaihtoehtoja.

Mulla on tuo A yhdistelmä. Tosin Celestronin OAG menee suoraan kiinni polttovälinlyhentäjään ilman välisovitetta. Myöskin OAG:ssa kiinni olevan seurantakameran saaminen okulaarisovitteen säätövaran puitteissa yhtäaikaa fokukseen järjestelmäkameran kanssa voi vaatia lisää loittokappaleita järkkärin ja OAG:in väliin.

Onko tuon B-kohdan fokuseri todella välttämätön tarkennuksen saamiseksi kohdilleen? Käytätkö tarkennuksen apuna Bahtinovin maskia vai ihanko vain silmämääräisesti arvioit oikean fokuksen?
Tietysti jos aikoo hommata lämpötilakompensoidun moottorifokuserin siihen lisäksi, niin sitten varmaan välttämätön. Omalla 8" SC putkella ei ole ongelmia saada tarkennusta kohdilleen kun käyttää tuota maskia. Samoin jos tarkentaa tietokoneella, niin siinähän riittää kun haarukoi sen pienimmän arvon tähden leveydelle ja sitten lopuksi tarkentaa kaukoputken vastapäivään siihen arvoon.

JM

Hyviä huomioita Jarz. Tuo guiderin ja Canonin fokukset on säädettävä sitten, kun hankkii laitteet, jolloin näkee mahdollisten loittojen tarpeen. B-kohta oli vain teoreettinen vaihtoehto. Käytän Ganonin tarkennukseen Bahtinovin maskia, jolla sen saa "lähes" kohdilleen. Piirrokseni tarkoitus oli selvittää, mitä laitteita kannattaisi hankkia. A-kohdan reducerin ja kennon välistä etäisyyttä saa vielä hieman lyhyemmäksi, jos hankkii kapeamman Off Axisin. Filtterikennolla saa ratkaistua sen ongelman, ettei filtteri tule guiding- prisman eteen.

Vielä askarruttaa se, antaako niinkin voimakas lyhentäjä, kuin 0,63x tarpeeksi hyvän kuva-alan järkkärille. Se on kuitenkin välttämätön tällä putkella. Jarz, millä kameralla olet kuvannut. Toimiiko OFF Axis hyvin.   

Viime kevättalvella oli käytössä alla näkyvä kokoonpano mihin tuli kiinni Pentax K10D järjestelmäkamera. Kuvasta näkee, että QHY5 seurantakamera on okulaarisovitteessa niin syvällä kuin se vaan menee. Tuokaan ei riittänyt tarkan fokuksen aikaansaamiseksi vaan tähdet näkyivät venyneinä ja himmeimmät tähdet eivät näkyneet ollenkaan. PHD kuitenkin pystyi käyttämään seurantatähtinä noita venyneitäkin ja aina löytyi myös jokin kirkkaampikin tähti, joten seurannanohjauksen käyttö kuitenkin onnistui. Kameran ja OAG:in välissä on baaderin 7,5mm loittoputki mikä mahdollistaa OAG:in prisman säädön käytön tähtien löytämiseksi ilman, että se osuu kameraan kiinni. Olisi ollut tarpeen vaihtaa tuo 7,5mm loitto 15mm:iin, jotta seurantakameran olisi saanut tarkkaan fokukseen. Tämä näin jälkikäteen mietittynä, kun ei silloin viime kevättalvella tajunnut että tähdet eivät olleet ihan fokuksessa.





Tässä sitten tämän hetkinen tilanne. Kamera näyttää olevan entistäkin kauempana OAG:sta filtterikotelon vuoksi, mutta koska järkkäri, jossa kennon etäisyys oli 45,5mm + T2 sovitteen paksuus on vaihtunut Atikin ccd-kameraan, jossa kennon etäisyys on vain 12mm, ei todellisuudessa etäisyys olekaan niin paljon muuttunut. Nyt QHY5 seurantakamerankin on saanut fokukseen ja vähän jäänyt pelivaraakin.




Tässä yksi 90s raakakuva M53:sta viime kevättalvelta, eli kuvattu tuolla ylemmällä kokoonpanolla. Tähtien venymiset johtuvat huonosta jalustan suuntauksesta, eikä polttovälinlyhentäjän virheistä. Samalla kuvasta näkyy selvästi minkä verran on vinjetointia. Tuosta selviää flättien otolla onneksi.

Valmis kuva (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2468.msg35376#msg35376) M53:sta.


En ole huomannut, että tuo OAG:n prisma olisi aiheuttanut mitään varjostusta kuviin, joten en pitäisi sitä ainakaan huomioitavana haittana. Tuo polttovälinlyhentäjän f-arvo on paikkansapitävä vain sillä valmistajan ilmoittamalla kennon etäisyydellä polttovälinlyhentäjän linssistä, mikä Celestronilla on jossain 90-100mm hujakoilla. Mitä lähempänä kenno on lyhentäjää, sitä suurempi f-arvo ja mitä kauemmas kamera viedään lyhentäjästä saadaan tuosta f6.3 arvosta pienempi arvo, mikä on tavallaan hyvä, mutta myöskin silloin kuvaan alkaa tulla noita tähtien venymisiä nurkista alkaen.
Atikissa on sen verran pienempi tuo ccd-kenno, että sen voi viedä hiukan etäämmälle kuin järkkärin ilman noita kuvavirheitä. Tällä hetkellä tuo etäisyys on siis 115mm ja f-arvo on ehkä alle kuuden.

Celestronin OAG:ssa on mahdollisuus pyöräyttää prismaa 145 astetta, mikä mahdollistaa tähtien löytymisen seurannanohjausta varten. Tuo ominaisuus mielestäni on välttämätön OAG:ssa oli se sitten kenen tahansa valmistajan tekemä. Seurantatähtiä löytyy nykyään yleensä aika kivuttomasti. Useimmiten ei edes tarvitse siirtää prismaa vaan tähtiä on heti saatavilla PHD:lle 1s valotusajoilla.

Laitan vielä tähän tuon M53 kuvan täyskokoisena ja samoin yhden flättikuvan.
M53 (http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/sc8-M53_iso.jpg)
Flätti (http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/sc8-iso_flatti.jpg)

JM

Aivan loistava selvitys käyttämistäsi lisätarvikkeista. Olin aika lähellä piirustukseni A) vaihtoehdon kanssa. Ehkä tuo filtterikotelo
(15mm piirustuksessani) antaa sen riittävän tarkennusmatkan, josta puhuit. Esityksestäsi selviää myös jatkotoimenpiteet, jos joskus innostuu Atikin matkaan. Tuo valmis kuvasi M 53:sta on myös todella hyvä. Kiitoksia Jarz.

OAGia käytettäessä ei tarvi välttämättä turvautua arvailuun fokuksen riittävyyden suhteen.

On vain muistettava, että OAGin prisman keskeltä on oltava sama etäisyys niin kuvauskameran kuin autoguiderinkin kennolle. Kannattaa laskea ensin OAGin autoguiderin etäisyys prismasta sekä sen käytettävissä oleva tarkennuksen säätövara ja sitten mietittävä, millä etäisyydellä kuvaskameran kennon on OAGista oltava ja mitä siihen väliin voi laittaa. Nimittäin harvemmin tuota autoguiderin etäisyyttä OAGin prismasta pystyy kovinkaan paljoa säätämään.

Tässä hiukan esimerkkiä äärimmäisyyksistä:
http://astroanarchy.blogspot.com/2009/09/active-otics-and-meade-lx200-gps-12.html
f10 lyhennetty ja litistetty f4.65. (Tieto PinPoint ohjelmalla)

Ihme kyllä ei taipumia! Tarkastettu CCDInspectorilla.
Systeemillä otettuja kuvia täällä:
http://astroanarchy.blogspot.com/search/label/nebula

J-P

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 10.11.2009, 10:57:09
mään.OAGia käytettäessä ei tarvi välttämättä turvautua arvailuun fokuksen riittävyyden suhteen.

On vain muistettava, että OAGin prisman keskeltä on oltava sama etäisyys niin kuvauskameran kuin autoguiderinkin kennolle. Kannattaa laskea ensin OAGin autoguiderin etäisyys prismasta sekä sen käytettävissä oleva tarkennuksen säätövara ja sitten mietittävä, millä etäisyydellä kuvaskameran kennon on OAGista oltava ja mitä siihen väliin voi laittaa. Nimittäin harvemmin tuota autoguiderin etäisyyttä OAGin prismasta pystyy kovinkaan paljoa säätä

Niin, kyllä tuo teoreema lienee useimmille tuttu, mutta mistäs tuon OAG:n prisman etäisyyden guidin kameran kennoon ottaa ennenkuin ostaa tuotteen.

Huh, huh, on siinä J-P:n putkessa tavaraa, mielenkiintoinen sovellus. Tosiaan, sen Celestron f6,3 voikin pistää fokucerin jälkeen, niin ei tule niin pitkää matkaa kennolle ( piirrokseni B vaihtoehto). Päästään siinäkin aika tarkasti 100 mm paikkeille. Toinen asia, jonka huomasin, on  Baaderin quick clamp'in sijoittaminen johonkin ennen kameraa. Sillä saa kierrettyä kameran haluttuun asentoon ja kameran helposti irrotettua systeemistä.

Kauhean näköinen viritelmähän tuo on...
Kaikki on kierretty paikalleen tosi tiukkaan taipumien ehkäisemiseksi.
Kannattaa muuten aina tarkistaa ennen kuvaussessiota, että kaikki on tiukasti kiinni.
Lämpölaajentuminen tekee helposti tepposia ja pahimmassa tapauksessa koko systeemi irtoaa ja putoaa maahan!
Lämpötilaerot ovat suuria, varsinkin Syksyisin ja Keväisin.
Tämä siis pätee ihan kaikken, joka on kiinnitetty johonkin puristamalla.

J-P

Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 10.11.2009, 11:33:34
Niin, kyllä tuo teoreema lienee useimmille tuttu, mutta mistäs tuon OAG:n prisman etäisyyden guidin kameran kennoon ottaa ennenkuin ostaa tuotteen.

Tuotteen myyjällä/valmistajalla pitäisi olla tieto OAGin prisman etäisyydestä vaikkapa okulaariholkin päähän. Kameran valmistajalta pitää sitten selvittää, mikä on kameran backfocus kennoon mitattuna (eli montako mm tai tuumaa kameran sovitekierteistä on kennon pintaan). Myös sovitteille on yleensä ilmoitettu (tai sitä voi valmistajalta tiedustella) backfocusarvo eli paljonko ne vievät 'tilaa' optiselta polulta.

Homma on itselle kirkkaana mielessä, kun olen juuri näitä asioita selvittänyt oman MMOAGin ja siihen tarvittavien adaptereiden osalta. Kyseessä on puhdas laskutoimitus, jossa backfocusarvoja lisätään toisiinsa ja näin saadaan kokonaisetäisyys pisteestä A pisteeseen B  :wink: 

Lainaus käyttäjältä: J-P - 10.11.2009, 11:31:49
Tässä hiukan esimerkkiä äärimmäisyyksistä:
http://astroanarchy.blogspot.com/2009/09/active-otics-and-meade-lx200-gps-12.html
f10 lyhennetty ja litistetty f4.65. (Tieto PinPoint ohjelmalla)

Ihme kyllä ei taipumia! Tarkastettu CCDInspectorilla.
Systeemillä otettuja kuvia täällä:
http://astroanarchy.blogspot.com/search/label/nebula

J-P

Hyvä mies, tuohan on melkein poliisiasia :police:

Tämä sopisi varmaan parhaiten tähän ketjuun. Kokosin postissa tulleen palapelin ja vaikka tärkeät osat on samat kuin Jarzin kuvassa edellisellä sivulla, yritin olla tietyistä syistä vähän kaukonäköisempi.



Vähän isompana: http://www.ursa.fi/~lkangas/kalusto/oag_label_iso.jpg Lainausmerkein merkityt ovat TS:n tuotekoodeja palikoille jos joku haluaa metsästää samanlaisia.

Tärkein pointti tässä on että kiinnitän Atikin filtteripyörineen tuohon härveliin noilla Canonin adaptereilla. Ensinnäkin EF-bajonetti on helpompi kiertää auki kuin muutama kierros T-kierrettä, mutta on kuitenkin tarpeeksi jämäkkä. Näin yhdistelmän saa helpommin paloiksi. Lisäksi pidän Atikin ja filtteripyörän yhtenä pakettina jonka päässä on Canonin naarasbajonetti, jolloin voin suoraan kiertää siihen myös Canonin optiikoita. Silloin myös kiinnittämällä härvelin OAG:hen EOS T-renkaalla saan suoraan oikean etäisyyden T-kierteestä kennolle (55mm) jolloin reduceri johon tuo OAG kiinnittyy toimii niinkuin se on suunniteltu. Kennon etäisyyden EF-bajonettiin pitää olla tarkalleen 44mm ja siihen yritän päästä pistämällä ohuita muoviprikkoja tuonne kameran ja filtteripyörän väliin. Tässä on hienosäätö vielä tekemättä.

Toinen idea on vaihtaa tuo OAG:n okulaariholkki TS:ltä löytyvään T-kierteen loihtivaan palaseen. Laitoin sen perään TS:n vaihtuvanpituisen loittorenkaan, jota voi käyttää seurantakameran fokusointiin. Loitto on lyhimmillään 20mm joka tuo seurantakameran vajaa 10mm lähemmäs kuin okulaariholkilla pääsisi, ja loittoa saa portaattomasti 10mm lisää ja eri pituisilla lisäloittorenkailla tarvittaessa vielä enemmän. Laskujeni mukaan pitäisi toimia kun kiertää loiton 24mm pituiseksi, mutta tämäkin pitää selvittää vielä tähtitaivaan alla.

Tuo radial guideri muuten on tosi pätevän oloinen peli. Ruuvin löysäämällä pääsee pyörittämään prisman paikkaa yli 120 astetta ilman kuvauskameran kääntelyä ja holkin alla on nokkelalla kiilajousisysteemillä toteutettu ruuvi jolla voi säätää peilin tilttiä ja näin vaihtaa seurantatähden hakualuetta säteen suunnassa. Lisäksi QHY mahtuisi kääntymään tuon mukana tuonne filtteripyörän päälle ihan helposti, niin tulisi siistimpi paketti (onnistuu löysäämällä EOS T-renkaan sisäkierteen kolme ruuvia).

Ps. pahoittelen pilvisakkoa

Oletko jo kokeillut? Silmä väittää että nuo eivät kuvan mukaisessa kokoonpanossa ole yhtaikaa fokuksessa. Onko tuo säädettävä loitto nyt sisä- vai ulkoasennossa?

Kaizu

En ole vielä kokeillut kun ei ole sct-kierteistä optiikkaa kotona, vain tähtitornilla. Mittailin työntömitalla palikoiden etäisyyksiä prismasta ja järkeilin että noin pitäisi olla, mutta on tietysti hyvin mahdollista että ei ole ihan heittämällä fokuksessa.

Loitto on kuvassa puolivälissä ja mulla on laatikossa nippu kiinteitä loittoja viidestä millistä alkaen eli fokus pitäisi löytyä. Baaderilla olisi vielä lyhempi 12-16mm säädettävä loitto. Säädän kuitenkin tuon EF-bajonetin etäisyyden oikeaksi ensin, JP kun pelotteli että pienikin virhe ryssii kuvan.

Noniin, pääsin taannoin testaamaan härpätintä ja sain OAG:n fokukseen säätämällä tuon muutettavan loiton pituudeksi 23.2mm. Tämä luku pätee siis kun QHY5 on kiinni offaxis-holkissa ja härvelin perästä on 55mm kennolle (esim. kaikilla järkkäreiden T-renkailla). Vinkiksi vaan kaikille jotka meinaa käyttää esim. QHY5:ttä ja järkkäriä.

Sain myös vähän kuvattua tuolla. Lyhennetyn celikan perässä guidekennon näkymän etäisyydelle kuvausnäkymästä on helppo muistisääntö. Kun M42 on kuvauskamerassa, guidauskamera näkee Running manin. Seurantakameran tarkennuksen pielessäolon näkee helposti tähtien muodosta, jos kuva ei ole tarkka, tähdet näyttävät tosi kummallisilta (yleensä kaikki kaksoistähdiltä).

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.02.2010, 01:19:44
Seurantakameran tarkennuksen pielessäolon näkee helposti tähtien muodosta, jos kuva ei ole tarkka, tähdet näyttävät tosi kummallisilta (yleensä kaikki kaksoistähdiltä).

Joo ne näyttää suurennettuna suunnilleen tältä...


Tuo reikä keskellä on apupeilin aiheuttama ja venyminen taas johtuu polttovälinlyhentäjästä. Reikä katoaa kun fokus on kohdillaan jolloin "kaksoistähdet" muuttuvat vähemmän soikeiksi tähdiksi. Soikeutta saa kompensoitua lisää kun säätää prismaa enemmän keskelle optista polkua, eli syvemmälle tai siirtämällä tähden keskemmälle prisman näkymää.
Kun tähdet ovat riittävän soikeita, niin esim. PHD seuraa välillä jompaa kumpaa päätä ja siitä syntyy sitten virhettä seurannanohjaukseen. Näin olen huomannut tapahtuvan ja siksi kannattaa koettaa saada tuo seurantatähti vähemmän soikeaksi ja fokus kohdalleen.

JM

Pilvisen sään askareena kokeilin seuraavaa yhdistelmää:

focuseri+focal_reducer+celestron_off_axis+kamera(450D)

Kuvista arvioiden lyhennys on nyt luokkaa 0.71. Vinjetointi on aika näkyvää, kuten pilvistä otetussa flatti kuvassa näkyy. Vasemmassa alareunassa oleva tumma alue johtunee off_axis peilistä?
Pakko näköjään heitää tuo tarkennin välistä pois, nykyisillä hiluilla en saa vaihdettua polttovälin lyhentäjän ja tarkentimen paikkaa.
Off axis guiderin ja kameran väliin tarvitsee vielä jonkin muutaman millin loitontajan.

Mistä kuvista arvioit? Jos löytyy tähtikuvia ennen ja jälkeen lyhentäjän käytön niin niistä voi mitata lyhennyskertoimen ihan tarkastikin.

Ihan normaalilta vinjetoinnilta tuo musta näyttää eli ei yhtään liikaa. Lisäksi nurkan tummuminen voi tulla ihan hyvin siitä että systeemi on vähän taipunut eikä valaistuksen keskikohta osu keskelle kennoa. Sekään ei ole kovin vaarallista. Pistä 450D:stä livekuva päälle ja pyörittele OAG:n prismaa ympäriinsä niin näet liikkuuko siellä mitään varjoja.

Itse pääsin pari päivää sitten taas tähtitornilla testailemaan. Valitsin kohteen etukäteen ja ruuvasin T-renkaan kolmella pidätinruuvilla kameran ja OAG:n sopivaan asentoon toisiinsa nähden, ja taas guidetähti löytyi kerralla. Unohdin tosin että tein tuon OAG:n fokusoinnin silloin kun ei vielä ollut oikeita prikkoja systeemissä ja se oli vähän epäfokuksessa. Maxim DL kuitenkin guidaili perunan muotoisilla tähdillä ihan nätisti. Pitää ensi kerralla alkuillasta fokusoida OAG nykyisessä kokoonpanossa, niin sen jälkeen tuskin enää tarvitsee.

Maakohteesta otetetuista kuvista arvioin tuota kerrointa asettamalla kuvat päällekkäin.
Taipumaa tosiaan voi tulla helposti, koska lyhentäjää ei saa kierteillä kiinni tarkentimeen.  Nyt se on 2"->SCT sovittimella kiinni.
Tämäkin puhuu sen puolesta että DS kuviin tarkennin saisi jäädä pois.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 27.03.2010, 16:10:13
Itse pääsin pari päivää sitten taas tähtitornilla testailemaan. Valitsin kohteen etukäteen ja ruuvasin T-renkaan kolmella pidätinruuvilla kameran ja OAG:n sopivaan asentoon toisiinsa nähden, ja taas guidetähti löytyi kerralla.

Oletko Lauri selvittänyt Celestronin OAGin prisman sijainnin SC 8" putken kanssa? Kiinnostaisi tietää millä etäisyydellä se prisma liikkuu optisesta keskipisteestä, jotta voisi etsiskellä valmiiksi sopivaa guidaustähteä. Meillä kun sattuu olemaan kaiketi aikalailla samat palikat putken perässä, niin nuo etäisyystiedot sopisivat käyttööni varmaan sellaisenaan.
Tällä hetkellä ei ole mitään havaintoa millä etäisyydellä tuo prisma sijaitsee. Koetin kerran kuun avulla päätellä tuota, mutta jäi silloin ratkaisematta tuo sijottuminen optiselle polulle. Toisaalta polttovälinlyhentäjän kanssa on kyllä aina joku tähti tähän mennessä löytynyt  :rolleyes:.

JM

Mulla on suunnilleen 55 millimetriä OAG:n takakierteistä kennolle, jos se etäisyys täsmää (vaikuttaako se edes?) niin itse haen tähtiä laittamalla tähtikarttasoftaan 65 ja 95 kaariminuutin säteiset ympyrät. Noiden välissä pitäisi QHY5:n näkökenttä olla, riippuen vähän sen kennon asennosta. Jos on sopivasti niin että diagonaali osoittaa optiselle akselille niin lukemat voisi olla about 60 ja 100.

Nuo on tosi helppo mitata itsekin jos saa jalustaa ohjattua tietokoneella. Ensin OAG pystyasentoon deklinaation suunnassa, esim. kuvauskameran yläpuolelle. Sitten joku kirkas tähti pääkameran keskelle ja sitten vain painelemaan ylösalas-nappeja kunnes tähti ilmestyy guiderin kenttään. Tähtikarttasofta näyttää kuljetun etäisyyden tai ainakin sen pystyy siitä päättelemään, siitä saa sisemmän ympyrän säteen. Sitten samaan suuntaan kunnes tähti katoaa toiselta laidalta, ja siitä saa ulomman säteen.

Nuo antamani lukemat pätee siis polttovälin lyhentäjän kanssa.

Kunhan selkeetä joskus saapunee tänne Espooseenkin niin pitää kokeilla miten seurantatähti löytyy. Ainakin ollaan lähellä oikeaa jos ei ihan täsmälleen samat mitat pädekään, joten tuosta on helppo säätää arvot kohdalleen. Suuret kiitokset :smiley: !

JM

Niinjoo, tuohonhan vaikuttaa vielä sen prisman tiltti. Itse olen silmämääräisesti säätänyt sen kohtisuoraksi (niin että edestä päin katsomalla prismasta näkyy OAG:n putki suoraan). Olen välttänyt tuon säädön käyttämistä kun se on niin helppoinen ja hankalasti toistettavissa. Ehkä jossain hätätilanteessa voi kokeilla, jos tähti jää juuri ja juuri noiden ympyröiden ulkopuolelle.