Kun kaikki ottaa huippukuvia tunnetuista kohteista (M33, M31 jne) niin pakko erikoistua näihin himmeämpiin kohteisiin :grin:
Löysin Pegasuksen neliöstä minulle uuden ja suhteellisen kirkkaan (noin 11.5 mag) galaksin.
Samalla kokeilin myös ekaa kertaa yhdistää valotuksia kahdelta yöltä.
Yhdistämisen suoritin kylmästi Photarilla ja varmaan sen paremminkin olisi voinut tehdä (miten ?).
Mutta ainakin signaalia sain enemmän ja tässä näkyy jopa pari punaista vetyalfa-sumua.
Kirkkaimmat tähdet kuvassa on noin mag 10.
Valotusta 14x2min + 14x4min (yhteensä 1h 24min) - muuten kalusto vanha tuttu: C8@6.3, LPS ja SXV-H9C.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/ngc7741_150909_100909.jpg)
Hieno kuva, einari!
Lainaus käyttäjältä: einari - 17.09.2009, 19:15:12
Samalla kokeilin myös ekaa kertaa yhdistää valotuksia kahdelta yöltä.
Yhdistämisen suoritin kylmästi Photarilla ja varmaan sen paremminkin olisi voinut tehdä (miten ?).
Tuota kysymystä olen itsekin pohtinut. Tähän asti olen tehnyt suunnilleen näin: Jos olen kuvannut esim. luminanssia kahtena yönä, pinoan kylmästi eri öiden valotukset samaan pinoon. Sama juttu värikanaville. Värikanavat yhdistelen iriksellä ja Photoshopilla lluminanssi ja rgb yhteen sekä "loppusilaus". Järkkärillä kahtena yönä kuvatut olen vain pinonnut ronskisti samaan pinoon ja loppusilaus photarilla.
Mites sitten darkit/flätit ?
Jos ei kamera satukaan olemaan ihan samassa kulmassa ja on eri lailla pölypalleroita tai eri lämpötila jolloin on erilaiset darkit ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 17.09.2009, 21:50:49
Mites sitten darkit/flätit ?
Jos ei kamera satukaan olemaan ihan samassa kulmassa ja on eri lailla pölypalleroita tai eri lämpötila jolloin on erilaiset darkit ?
Näissä tapauksissa pitää darkit ja flätit ottaa jokaisen yön kuville erikseen, kalibroida ko. yön kuvat näillä saman yön fläteillä ja darkeilla ja sitten vasta pinota eri öiden otokset. Toinen vaihtoehto on jättää kamera kiinni putkeen. Silloin ei tarvi ottaa kun darkit eri öiltä (jos ei ole lämpötilasäätöä kamerassa).
Hieno kuva, vielä vaan lisää valoa, niin kohina häviää!
Jos pinotaan DSS:llä, niin käytetään apuna niitä alalaidan "Main Group", "Group 1", "Group 2" välilehtiä, jolloin jokaisen session light, dark, ja muut kalibrointikuvat tuodaan omaan välilehteen. Ohjelma osaa näin käyttää oikeita darkkeja oikeiden light kuvien kanssa ja lopputuloksena on kuitenkin yksi pinottu kuva, missä on kaikkien välilehtien kuvien data mukana.
JM
Itse olen useamman yön seteistä tehnyt oman pinon (tietysti omilla kalibrointikuvillaan) ja ne kaksi pinoa sitten laskenut yhteen sopivalla painotuksella, eli kokonaisvalotusaikojen mukaan.
Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 17.09.2009, 23:02:01
Toinen vaihtoehto on jättää kamera kiinni putkeen. Silloin ei tarvi ottaa kun darkit eri öiltä (jos ei ole lämpötilasäätöä kamerassa).
Jäi sanomatta, että itse teen yleensä juuri näin.
Sainpa tehtyä ensimmäisen LRGB-kuvan jossa yhdistetty RGB-kanavat SXV-H9C-kameralla ja kahtena yönä kuvatut valoisuuskanavat Atik 314L+:lla.
Valotusta yhteensä noin 3.5 tuntia ja kyllä tämä on hiukan siistimpi kuin aikaisempi pelkkä väriversio.
Oli siinä taisteluakin; millä ja miten yhdistää eri yönä otetut kuvat.
Tämä on sitten tehty yhistelmällä jolla valoisuuskanavakuvat on yhdistetty DSS:llä ja LRGB-yhdistely tehty Photoshopilla.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/ngc7741_260909_LRGB.jpg)
Lisäinfoa ja isommat versiot:
http://www.ursa.fi/capella/ilmot/ngc7741_260909.htm (http://www.ursa.fi/capella/ilmot/ngc7741_260909.htm)
Edit: tuli varmaan muokattua päivällä liian valoisaan aikaan kun ei nähnyt että oli erilaista kohinaa. Siistin vielä hieman.
Hienosti nousee uusia yksityiskohtia esiin galaksista. Hyvin hallittu kokonaisuus ja selvä parannus aiempaan! Nätti! :smiley:
Tunti kaksikymmentä minuuttia valotusta.
Tähän kyllä täytyy yrittää saadaa värit. Jännän näköinen galaksi.
Vähän köyhäksi jäi värimaailma pilvien takia.. Ja flätit jäivät ottamatta..