Vastaavilla mitoilla oleva Newton on jalustan osalta kuvauksissa aika haastava. Kuitenkin monessa yhteydessä on tullut selväksi, että nuo arvot ovat "minimi" tähtikuvauksissa peiliteleskoopin kohdalla.
Onko lyhyttä putkea noilla arvoilla mahdoton tehdä, kun sellaista ei ole näkynyt. Se olisi todella monen harrastajan toivelistalla.
Mieleen tulisi, että noilla mitoilla voisi tehdä 50cm pituisen Newton-putken, kunhan tarkennin olisi vastaavasti pidempi :cool:. Polttotaso on metrin päässä pääpeilistä, jos polttoväli on metri, sille ei voi mitään. Jos käytetään toisenlaisia peiliratkaisuja kuin parabolinen + tasopeili, puhutaan jostakin muusta putkesta (Maksutov, Cassegrain, RC, ...)
Niin tarkoitin juuri Maksutov, Cassegrain ym sen tapaisia putkia, 200 mm aukolla ja n. 1000mm polttovälillä.
Noilla arvoilla ei varmaankaan ole kaupallista kaukoputkea. Cassegrain kaukoputkia ei ole tapana valmistaa valovoimaisiksi, koska silloin apupeili joudutaan mitoittamaan paljon suuremmaksi, kuin normaaleissa putkissa, joiden valovoima on f/10. Esim. Takahashi BRC-250 astrograph kaukoputken apupeili on 120,5 mm, pääpeili 250 mm ja polttoväli 1268 mm.
Oliko näihin Meaden ja Celestronin SC putkiin olemassa polttovälin lyhentäjää, joka muuttaa polttovälin f/5?
Tai jos on oikein kätevä käsistään, niin todella valovoimaisen kaukoputken voi tehdä itsekin. Käykää katsomassa tämän herran tekemää kaukoputkea. 20 cm peili, f/2.6 sekä full frame CCD-kamera.
http://www.hbastro.com/index.html
Lainaus käyttäjältä: Juha-Matti Penttilä - 08.09.2009, 20:49:59
Oliko näihin Meaden ja Celestronin SC putkiin olemassa polttovälin lyhentäjää, joka muuttaa polttovälin f/5?
Molempiin saa lyhentäjän, jolla valovoima on f/6.3. Lisäksi meadella on (myös celikaan sopiva) lyhentäjä joka lyhentää f/3.3 asti. Silloin ei kyllä enää riitä valaistua kenttää paljon webbikameraa isommaksi.
Kenttää sen sijaan riittää fastar, hyperstar yms. ratkaisuilla joissa kamera laitetaan apupeilin tilalle. Näillä saa f/2 luokan valovoimaa. Esim. C14:sta tulee luokkaa 750mm polttoväli f/2 valovoimalla.
Digijärkkärille sopinee vielä lyhentäjä f/6,3, mutta ei juuri voimakkaampi. Arvelin itsekin apupeilin koon olevan yksi "hidaste".
Luulisi negatiivisella apupeilillä tai linssillä saatavan f/5 valovoimaa ja niiden yhdistelmillä 1000 mm polttovälin.
Optecilla on myös 0.5X lyhentäjä joka heidän sivujen mukaan tarjoaa 17.5-millin korjatun kentän:
http://www.optecinc.com/astronomy/nextgen.htm (http://www.optecinc.com/astronomy/nextgen.htm)
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 08.09.2009, 20:02:33
Niin tarkoitin juuri Maksutov, Cassegrain ym sen tapaisia putkia, 200 mm aukolla ja n. 1000mm polttovälillä.
Ihan mielenkiinnosta heitän tämän saman kysymyksen: miksi ei voida/ei kannata valmistaa valovoimaisia katadiopterisia kaukoputkia? Onko optinen rakenne jotenkin niin vaikea, vai onko kysyntä niin vähäistä? Juha-Mattihan sanoi tuosta apupeilin isosta koosta RC-putkessa, mutta onkohan se RC-putkien ominaispiirre?
Kalliita ovat ainakin.Intes-Microlla näkyisi olevan lyhimmät maksutovit f6 ja tonnin kalliimpia kuin nuo tavanomaisemmat f9-15.
Tal- putkena löytyy kaikenlaista
http://www.telescopes.ru/product.html?cat=1&prod=3 (http://www.telescopes.ru/product.html?cat=1&prod=3)
Risto
Näitä 2000mm ja huonon f10 valovoiman putkia kyllä löytyy melkoinen määrä. 6,3 lyhentäjälläkin polttoväli jää vielä "liian" pitkäksi ja valovoimaltaan heikohkoksi. Ero f5:een on aika huomattava, kun katsoo taivaalle.
200/1000 mm olisi tosi hyvä, mutta pitäisi saada rakenteeltaan Newtonia lyhyempään muotoon. Olen joskus miettinyt 200/800 mm Newtonia, mutta saattaa olla varsinainen "komaputki" ( f4). Onko jollakin kokemusta mainitusta Newtonista. Siinä olisi fantastinen valovoima.
.
Nyt kun tapasimme ja näin järjestelmäsi ihan konkreettisesti, ymmärrän miksi tarvitsisit sellaisen putken. Tuo minun TAL200K painaa kymmenisen kiloa, eli melkoinen mötkäle se on, mielessä käy vain kysymys, eikö kukaan ole valmistanut vastaavaa mutta kevyempänä? Uskoisin että hiilikuituisena sen putki itsessään kevenisi todella radikaalisti, pitäsiköhän harkita umpiraudan korvaamista ihan jo terveydellisistä syistäkin?
:cheesy:
Jos haluat, voin joskus lainata tuon vempaimen sinulle kokeiltavaksi, sitten ainakin näet omin silmin mitä se voi tarjota.
T:Kari
Tuota Karin ehdottamaa 10 kg punttia ei voi painonsa puolesta ajatellakaan.
RC 8" f/8, 203/1624 olisi lyhentäjän kanssa aivan passeli, mutta maksaa vähän liikaa muuhun varusteluun nähden. Painoakaan ei ole enempää kuin GSN 150/750.
S-C C8 203/2000 F/10 olisi se hidas putki, jolla voisi kuvata Kuuta ja planeettoja lyhyellä valotusajalla. Lyhentäjän kanssa saattaisi onnistua Messierin galaksit. Putki olisi hieman kevyempi kuin mainittu Newton ja lyhyenä helppo käsitellä ahtaassa tilassa. Putkijalustan ympärille voisi valaa lisää tavaraa, jos värinöitä ilmenee. Putken etsin on aika mitätön kooltaan. Onnistuuko fokuksen lukitus millään tavalla. Saisiko tuohon kiinni mitenkään G-focuseria. Muistaakseni Kaizu kiinnitti sen isoon TAL- putkeen.
Lainaus käyttäjältä: Juha-Matti Penttilä - 08.09.2009, 20:49:59
Tai jos on oikein kätevä käsistään, niin todella valovoimaisen kaukoputken voi tehdä itsekin. Käykää katsomassa tämän herran tekemää kaukoputkea. 20 cm peili, f/2.6 sekä full frame CCD-kamera.
http://www.hbastro.com/index.html
Todella mielenkiintoinen tuo astrografikonstruktio. Kaveri ei ilmeisesti ole ihan aloittelija optiikan suunnittelussa, liekö jopa ammattilainen välineistä ja kyvyistä päätellen. En ole tuollaista optiikkaa ennen nähnyt, muistuttaa Stevick-Paul -teleskooppia (vinopeiliteleskooppi, neljä peiliä), mutta jotain on jätetty pois. Yksityiskohtia ei kovin paljon paljasteta, mainitaan patenttien olevan vireillä.
Vaikuttaisi kuitenkin yksinkertaistetulta Stevick-Paulilta, joka on tehty pelkästään kuvauskäyttöön ja siksi valovoimaa on voitu lisätä tavanomaisesta kymmenen aukkosuhteesta. Stevick-Paulissa kuvataso on vinossa ja vinous kasvaa aukkosuhteen pienentyessä. CCD:n voi laittaa vinoon, okulaaria ei.
Saattaa ilmaantua markkinoille kaupallisena astrografina. Patenttiasiakirjojen perusteella voi sitten sellaisen tehdä itsekin itselleen :rolleyes:.
t. Antti
Eikö muuten legendaarinen JS-Dobson ollut mitoiltaan 200/1000. Tälle putkelle sai aikoinaan ekvatoriaalisen jalustankin, en tosin tiedä, riittikö/riittääkö sen seurantatarkkuus kuinka pitkään valotukseen.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo Repo - 11.09.2009, 17:59:11
200/1000 mm olisi tosi hyvä, mutta pitäisi saada rakenteeltaan Newtonia lyhyempään muotoon. Olen joskus miettinyt 200/800 mm Newtonia, mutta saattaa olla varsinainen "komaputki" ( f4). Onko jollakin kokemusta mainitusta Newtonista. Siinä olisi fantastinen valovoima.
.
Itse olen hieman tutkaillut tuota GSO:n 8" f/4 Newtonia. Komakorjaimenhan tuo toki vaatii, mutta ainakin baaderin MPCC on käyttäjiltä saanut kehuja ja kuvien perusteella näyttää toimivankin ihan mukavasti. Tuossa (http://msfastro.net/gallery2/v/msfastro/newimages/M27_GSO_3hrs.jpg.html) yksi esimerkki.
Ja mm. Cloudy nightsilta löytyy putken arviointi täältä (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=648).
Lainaus käyttäjältä: ALhi - 19.09.2009, 17:09:19
Eikö muuten legendaarinen JS-Dobson ollut mitoiltaan 200/1000. Tälle putkelle sai aikoinaan ekvatoriaalisen jalustankin, en tosin tiedä, riittikö/riittääkö sen seurantatarkkuus kuinka pitkään valotukseen.
Hyvän napasuuntauksen jälkeen voi käyttää jopa useamman minuutin valotusaikoja. Liitteenä yksi vahinkolaukaus viime talvelta. Kuva käsittelemätön viiden minuutin valotus 200 F5 putkella ja JS seurannalla. Tosin useinmiten kannattaa kuitenkin tyytyä hieman lyhyempiin valotuksiin, koska jalustassa ei ole elektroniikkaa seurannan korjaukselle eikä jalustaa pysty tasapainottamaan eli kun painopiste muuttuu niin jalustan suuntaus sen mukana. Käytännössä jalusta on suunnattava kuvattavan kohteen mukaan.
Moi!
Onhan Meadella f/4 - polttoväliset Schmidt - Newton - putket. Tosin niitä ei tada saada kuin jalustan kanssa... :cry: