Ensimmäistä kertaa voi todeta, että Iltalehden sivuilta löytyy jotain asiallista; eli linkki sivustolle, joka näyttää, miten Apollo 11:n matkaa Kuuhun nykyään seurattaisiin: http://wechoosethemoon.org/
Hieno linkki!
Simulaatio näyttää olevan "reaaliaikainen" suhteessa tapahtumien etenemiseen tuolloin 40 vuotta sitten! Vapaaseen lennon vaiheiden selaukseen pääsee sitten, kun Apollo 11 on palannut takaisin Kuusta.
Vähän petyin tuohon laukaisun seurantaan. Luulin että olisi tullut vähän enemmänkin reaaliaikaista tavaraa, mutta animaatio hyppäsikin suoraan ekan vaiheen irroitukseen.
... tätä kirjoitettaessa + 4 tuntia, ja tulee radioliikennettä ja kuumodulin noukkimismanööveriä :cool:
"The Eagle has landed" :afro: Laskeutui juuri, seurasiko joku muu?
minä seurasin :D Hassua, kun lentäjät joutuivat karanteeniin, eihän kuussa ole elämää... eihän? :D
,,, joo, hienoa oli!
Alkuperäinen radioliikenne antaa hyvät sävärit :cool:
Tällä hetkellä ovat simulaatiossa tiukasti Kuussa ja käyvät tarkistuslistoja läpi. Kuullaan myös ensimmäisiä kuvailuja pinnanmuodoista...
Kannattaa tsekata Ylen Elävästä arkistosta myös Kuustudio (http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=671&a=4577), jossa paljon alkuperäistä suoraa tv-kuvamateriaalia Kuussaoleilusta. Tiistainan 21. päivä heinäkuuta tulee klo 10 Yle Teemalta Kuustudio uusintana (tuli tietty ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten ja toisen kerran viime lauantaina. Nyt siis kolmas uusinta tv:ssä).
Lainaus käyttäjältä: Heb - 20.07.2009, 23:22:59
"The Eagle has landed" :afro: Laskeutui juuri, seurasiko joku muu?
Seurasin.
Se on kumma juttu että ihminen pääsi kuuhun tuommosella tekniikalla katoin dokumentin kyseisestä lennosta ja siinä sanotti että ne tietokoneet mitkä oli maassa ja millä sitä alusta seurattiin oli nykyisen dikitaalikellon luokkaa! :cool:
Itse asiassa Apollo 11:n Kuumoduulin tietokone petti juuri ratkaisevalla laskeutumishetkellä.
Ylikuormittumisen aiheutti Kuun kamaraa lukeva tutkasignaali. Neil Armstrong pelasti tilanteen ohjaamalla manuaalisesti lennon viimeisimmät hetket. Tämä pidettiin salassa vuosikymmeniä suurelta yleisöltä.
Tietokoneiden tarkoitus oli lähinnä turvata se, ettei kylmän sodan oloissa mahdollinen radioliikenteen häirintä olisi voinut uhata lentoa. Tietokoneet olivat hyvin, hyvin yksinkertaisia, kuten totesitkin. Lähinnä ne olivat erittäin yksinkertaisia laskimia, joilla oli tiukasti rajattu tehtävä ja suhteellisen selkeä data käsiteltävänä. Astronautit myös tarkistivat tähtisuunnistuksella tilannetta säännöllisesti, ja pieniä korjauksia jouduttiinkin välillä tekemään. Tämä johtuu lähinnä Maa - Kuu -systeemin kompleksisesta painovoimadynamiikasta.
Tässä artikkelissa (http://www.abc.net.au/science/moon/computer.htm) on lisää Kuumoduulin tietokoneista. Tässä (http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_Guidance_Computer) myös lisätietoa asiasta.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 18.10.2009, 15:21:23
Ylikuormittumisen aiheutti Kuun kamaraa lukeva tutkasignaali. Neil Armstrong pelasti tilanteen ohjaamalla manuaalisesti lennon viimeisimmät hetket. Tämä pidettiin salassa vuosikymmeniä suurelta yleisöltä.
Tietokoneiden tarkoitus oli lähinnä turvata se, ettei kylmän sodan oloissa mahdollinen radioliikenteen häirintä olisi voinut uhata lentoa.
Ei pidä paikkansa.
Ylikuormittuminen aiheutui lähestymistutkasta, joka oli päällä varmuuden vuoksi, kuten simulaatioissa oli harjoiteltu. Se, että päällä olo rasitti tietokonetta, tuli sitten tositilanteessa yllätyksenä. Lähestymistutkaa tarvittiin komentomoduliiin telakoitumisessa ja sen pitäminen päällä laskeutumisen aikana olli vain varotoimenpide mahdollisen keskeytystilanteen varalta.
Joka ikinen lopullinen laskeutuminen tapahtui manuaalisti, eikä Apollo 11 ollut poikkeus.
Mitenköhän koko maailmalle suorana lähetetty on voinut olla vuosikymmeniä salaista?
Missä lähteessä väitetään tietokoneen tarkoituksesta tuollaista?
Astronautiskelija
Olet oikeassa - sanoin liian kategorisesti.
Ei tuota tilannetta (tietokonevirhettä) salassapidetty, mutta ei ihan kaikkea kerrottukaan. Tilanne oli kokonaisuutena ilmeisesti kuitenkin paljon vakavampi, kuin annettiin ymmärtää.
Tietokoneiden (yhdestä) tarkoituksesta mainitaan tuossa linkitetyssä australialaisessa artikkelissa (http://www.abc.net.au/science/moon/computer.htm): "The Apollo mission was conceived at the height of the Cold War. Planners were concerned that the Soviet Union might try to jam any navigational information sent from the ground, so the on-board computers had to be capable of having autonomous command of the spacecraft."
Program Alarm 1201 todellakin aiheutui laskeutumistutkan ylikuormittumisesta. Tietovuon näkökulmasta Jeffrey Fritzin artikkeli (http://www.examiner.com/x-9438-SF-Business-Tech-Examiner~y2009m7d20-Computer-glitch-fouls-Apollo-11-moon-landing) myös käsittelee tätä asiaa. Minulle uutta tietoa, että tutkaa olisi pidetty päällä vain varulta ja että sen tärkein rooli olisi ollut mahdollisen keskeytystelakoinnin mahdollistaminen.
Toisaalta Pasi Rutanen kertoo kirjassaa "Loistava Apollo" (Otava, Helsinki 1969) sivulla 136-137: Kotka oli 11 400 metrin korkeudessa kun laskeutumistutka tuli tietokoneen avuksi. Laskeutumistutkan antennit suorittivat kirkonkellon muotoisen, keikkuvan ja jyrisevän laskeutumismoottorin sivustassa nyt omia mittauksiaan. Neljä sädettä syötti tiedot lentäjien edessä olevaan kojetauluun ja lemin ohjaustietokoneeseen, joka puolestaan käytti tutkan antamaa tietoutta Kotkan moottorin käyttämiseen sillä tavalla, että alus ei murskautuisi kuun pintaan. Tutkan silmässä näkyivät vain lemin laskeutumisraajat. Mutta se pystyi antamaan oikeat korkeuslukemat tuntemattomien massakeskittymien mahdollisesti vetäessä Kotkaa pois lasketulta reitiltä. Tutkan tehtävänä oli myös karsia kaikki ne väärät signaalit, jotka saattoivat heijastua lemistä itsestään tai sen nostattamista pakokaasuista ja pölypilvistä... Hälytys 1201 merkitsi, että tietokone alkoi olla ylirasitettu. Se ei pystynyt enää sulattamaan niitä tuhansia tiedonpalasia, joita laskututka syötti siihen alati kiihtyvällä vauhdilla."
Myös Ilpo Lagerstedtin kirjassa "Rakettimiehiä. Kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, Hämeenlinna 2008) kerrotaan sivuilla 290-293 tästä virhetilanteesta. Virhetilanne alkoi hellittää 570 metrin korkeudessa (Lagerstedt s. 291). Peter Ryanin kirjassa "Kuun valloitus. Apollo 11:n vaiheet" (Arvi A Karisto Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1969, 3. painos) kerrotaan sivulla 164 vain lyhyesti: "Kuumodulin valvontataulussa syttyi laskeutumisen aikana hälytysvalo vähän väliä, mutta myöhemmin todettiin, että se oli paremminkin johtunut tietokoneen ylikuormittumisesta kuin mistään vakavasta viasta."
Todellisuudessa Apollo 11:n polttoainetta oli jäljellä vain 15 sekunniksi, kun laskeutuminen tapahtui. Automaattinen laskeutuminen oli massakeskittymien vuoksi viemässä Apolloa pois kurssilta, ja tietokoneen ylikuormittuminen ratkaisevalla hetkellä pakotti ottamaan aluksen käsiohjaukseen. Polttoainetta oli muilla lennoilla enemmän. Myös Apollo 12 joutui laskeutumaan käsinohjattuna automaattisen laskeutumisen samantapaisen virheen vuoksi (massakeskittymistä johtuvan) (Lagerstedtin kirjassa sivulla 312). Samoin Apollo 14 (Lagerstedtin kirjassa s. 333) kärsi vakavasta tietokonehäiriöstä, joka korjattiin MITssä uudelleenohjelmoimalla ja siirtämällä uusi ohjelma kuumoduliin radioteitse. Tämä virhe ei johtunut laskeutumistutkasta.
Mielenkiintoisen kuvan Apollo 11:n tilanteesta antaa Discovery Channelin dokumentti "Apollo 11. The untold story" (http://video.google.com/videoplay?docid=-6055631735307978494#). Siinä mm. kerrotaan kynästä, joka auttoi astronautit pois kuusta, kun kriittinen painokytkin oli katkennut kuupakkauksen osuttua siihen! Noin 26 minuutin kohdalla kerrotaan laskeutumisvaiheesta.
Vuosikymmenet lento siis näytti melkoiselta menestystarinalta, mutta todellisuudessa sen pelasti astronauttien neuvokkuus ja pitkälti myös onni ja osaaminen lennonjohdon asiantuntijaryhmässä kriittisellä hetkellä (ks. Stanley R. Mohler Jr:n artikkeli (http://www.njnnetwork.com/njn/?p=19947)). 26 -vuotias Steve Bales oli yhdessä Jack Garmanin kanssa ratkaisemassa lennon jatkumista ylikuormittumisesta huolimatta, ja hänelle myönnettiinkin korkea tunnustus: "Bales told the mission controller that the error could be ignored. The same error repeated itself several times in the following minutes, but did not stop the Eagle from landing. For making the decision to continue, Bales received the US Medal of Freedom along with the three Apollo astronauts."
Tietokone toimi, mutta myös petti ratkaisevilla hetkillä. Näitäkin virheitä onneksi osattiin korjata, mutta mm. polttoainetilanteen karua totutta ei kerrottu suurelle yleisölle. Se 15 sekunnin marginaali oli todellinen syy, miksi "naamat olivat sinisinä" lennonjohdossa.
Myönnetään, että kyseessä on enemmän tulkinansta ja vivahteista. Kirjoitan muistinvaraisesti, eikä minulla ole aikaa tai halua kahlata hirveätä määrrä sekundäärilähteitä läpi ja arviomaan niiden luotettavuutta tai merkitystä. Kannattaakin pitäytyä Nasan omissa materiaaleissa, esim. tässä
http://history.nasa.gov/alsj/a11/a11.landing.html
Pari juttua kuitenkin.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 22.10.2009, 19:14:19
Tietokoneiden (yhdestä) tarkoituksesta mainitaan tuossa linkitetyssä australialaisessa artikkelissa (http://www.abc.net.au/science/moon/computer.htm): "The Apollo mission was conceived at the height of the Cold War. Planners were concerned that the Soviet Union might try to jam any navigational information sent from the ground, so the on-board computers had to be capable of having autonomous command of the spacecraft."
Sepäs olisikin ollut ensimmäinen kerta kun toisen vallan miehitettyä lentoa olisi tahallaan häiritty, suorastaan sodanjulistukseen verrattavaa. Tietokoneista on kuitenkin muuta ja paljon välittömämpää hyötyä. Jopa venäläisten avaruusaluksisa oli tietokone alusta alkaen.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 22.10.2009, 19:14:19
Program Alarm 1201 todellakin aiheutui laskeutumistutkan ylikuormittumisesta. Tietovuon näkökulmasta Jeffrey Fritzin artikkeli (http://www.examiner.com/x-9438-SF-Business-Tech-Examiner~y2009m7d20-Computer-glitch-fouls-Apollo-11-moon-landing) myös käsittelee tätä asiaa. Minulle uutta tietoa, että tutkaa olisi pidetty päällä vain varulta ja että sen tärkein rooli olisi ollut mahdollisen keskeytystelakoinnin mahdollistaminen.
Kuumodulissa oli todellakin kaksi erillistä tutkajärjestelmää.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 22.10.2009, 19:14:19
Vuosikymmenet lento siis näytti melkoiselta menestystarinalta, mutta todellisuudessa sen pelasti astronauttien neuvokkuus ja pitkälti myös onni ja osaaminen lennonjohdon asiantuntijaryhmässä kriittisellä hetkellä (ks. Stanley R. Mohler Jr:n artikkeli (http://www.njnnetwork.com/njn/?p=19947)). 26 -vuotias Steve Bales oli yhdessä Jack Garmanin kanssa ratkaisemassa lennon jatkumista ylikuormittumisesta huolimatta, ja hänelle myönnettiinkin korkea tunnustus: "Bales told the mission controller that the error could be ignored. The same error repeated itself several times in the following minutes, but did not stop the Eagle from landing. For making the decision to continue, Bales received the US Medal of Freedom along with the three Apollo astronauts."
Mies kuuhun ja takaisin turvallisesti vuosikymmenen loppuun mennessä. Sitten se toistettiin vielä useita kertoja - melkoinen menestystarina mielestäni. Se että astronautit ja muu henkilöstö kohtasi vaikeuksia matkan aikana, kuuluu aisiaan. Tuskinpa kukaan lennot itse kokenut piti tai pitää kuulentoja piknikkinä. Se on myöhempien aikojen legendaa kuten sekin väite, että lennot väärennettiin jossain studiossa.
Astronautiskelija
Erikoista, että mikään tietolähde (Wikipedia, Google, Iltalehti,...) ei kerro laukaisun kellonaikaa. Sillähän on merkitystä Suomen oloissa aikaeron takia. Ilmeisesti Suomessakin oli 16. heinäkuuta meneillään juuri silloin.
Olin silloin 7-vuotias. Kyllässä vähän vanhempi tyttö kertoi, että jos astronautit eivät pääse takaisin maahan, he jäävät kitumaan ilmattomaan avaruuteen. Tyttö lopetti sen kun huomasi, että meille sen asian ymmärtäminen tuotti tuskaa. :grin: